Vuosi sitten kirjoitin blogissani Gaudeamus igitur -laulusta, jonka ovat suomentaneet erikseen Hj. Nortamo ja Kyllikki Solanterä. Nortamon versiossa lauletaan fukseista, civiksistä ja betaaneista näin:

:,: Eläköön yl’opisto, / opin ohjaajatki! :,: / Eläköön sen veteraanit, / fuksit, civikset, betaanit, / :,: kukoistakoot ratki! :,:

Fuksi on tuttu sana, civis tarkoittaa osakunnan jäsentä ja myöhemmän vuoden opiskelijaa, mutta ketä ovat betaanit? Sitä kysyi minulta äskettäin eräs blogiani lukenut Itä-Suomen yliopiston tutkija, joka aikoi viitata lauluun karonkkapuheessaan.

Koska en itse osannut vastata, otin yhteyttä kieliä ja historiaa tunteviin kollegoihini. Neljä tutkijaa eri yliopistoista ja viides Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta auttoi selvittämään ’betaanin’ merkitystä ja alkuperää.

Vaikka vastaus jäi varmistumatta, uskottavan ehdotuksen esitti Vaasan yliopiston ruotsinkielen professori Harry Lönnroth. Hänen mukaansa kyseessä lienee sana ’beaani’ (ransk. béjaune, bec jaune: keltanokka, lat. beanus, engl. bejan), joka tarkoittaa samaa kuin fuksi. Lönnroth oli hiljattain törmännyt kyseiseen sanaan lukiessaan Waltarin Mikael Karvajalkaa.

On siis mahdollista, että ’betaani’ on Nortamon – kenties ääntämyksellisistä syistä – keksimä tai käyttämä muunnelma sanasta ’beaani’. Kyseessä voi olla myös kirjoitusvirhe ja voi olla, että Nortamon teksti on kopioitu väärin. Toisaalta vaikka Lönnrothin ehdotus on järkeenkäypä, voidaan kysyä, olisiko Nortamo sortunut toistoon – fuksi kun esiintyy säkeessä jo aiemmin.

Kaikki tutkijat, joihin otin yhteyttä, auttoivat mielellään selvittämään betaanin merkitystä, kysymättä tehtävän hyödyllisyyttä tai rahallista arvoa. Tällä perusteella tiedeyhteisössä on vielä ihanteellisuutta ja sivistyksen paloa.

Kiitos Sami Jansson, Ilkka Huhta, Esko M. Laine ja Harry Lönnroth!