Veistoksen myötä kauneus on lisääntynyt Vaasassa. Mutta missä kauneus oikeastaan on?
Yksi vanhimmista filosofisista kysymyksistä koskee lajien ja ominaisuuksien olemassaoloa. Onko lajeja ja ominaisuuksia olemassa sinänsä – siis riippumatta yksilöistä, jotka toteuttavat niitä? Onko olemassa esimerkiksi oikeudenmukaisuutta sinänsä, kauneutta yksittäisistä kauniista kohteista riippumatta tai pyöreyttä pyöreistä kappaleista erillään?
Platon vastasi myöntävästi. Hänen mukaansa perimmäinen todellisuus koostuu yleisistä ominaisuuksista eli universaaleista eikä yksittäisistä aineellisista aistein havaittavista olioista. Platon sanoi tosiolevaisia ominaisuuksia ideoiksi. Niitä ovat esimerkiksi kauneus, hyvyys ja oikeudenmukaisuus.
Aristoteles kritisoi opettajansa ideaoppia ankarasti. Aristoteleen mukaan ideoiden maailman ja aistitodellisuuden erottaminen on tarpeetonta maailman kahdentamista. Varsinaisesti on olemassa vain yksilöolioita eli partikulaareja; mitään itsenäistä ja erillistä universaalien maailmaa ei ole. Yleiset ominaisuudet ovat olemassa vain yksilöolioiden yhteydessä.
Kentauri, kreikkalainen taruolento on puoliksi ihminen, puoliksi hevonen. Onko kentauriutta – tai yksisarvisuutta tai minotauroksisuutta – olemassa? Eihän ole olemassa yksilöitä, jotka toteuttaisivat kyseisiä lajeja. Sen vuoksi aristoteelikko vastaa, ettei kentaurius ole aito olemassa oleva universaali.
Tähän voidaan kuitenkin huomauttaa, että taiteilija Leimu käytti kentaurin ideaa luodessaan Auringon lasta. Mikä sitten kentaurius on, ellei universaali?
On ehdotettu, että esimerkiksi kentaurius ja yksisarvisuus ovat todellisten universaalien – tässä tapauksessa luonnollisten lajien: ihmisen ja hevosen sekä hevosen, vuohen ja leijonan – epätodellisia kompositioita. Voidaan siis erottaa toteutuneet universaalit ja niiden toteutumattomat yhdistelmät. Vain edelliset ovat aitoja universaaleja.
Toteutumattomien universaalien pitäminen epäaitoina voi kuitenkin tuntua mielivaltaiselta, koska myös taruolennot ovat käsitettäviä ja niistä voidaan tehdä elävän näköisiä maalauksia ja veistoksia. Auringon lapsen äärellä on houkutus pitää kentauriutta aitona universaalina.