Panu Kalmi, Vaasan yliopisto

Anu Raijas , Suomen Pankki

Mette Ranta, Oikeuspalveluvirasto

 

Kansallisen talousosaamisen strategian toteutus pohjautuu vahvasti alan tutkimukseen. Tämän tueksi on perustettu talousosaamisen tutkimusverkosto. Suomen Pankin rahamuseolla pidettiin 26.-27.5.2026 järjestyksessään toinen talousosaamisen tutkimusverkoston seminaari. Esityksiä oli 14 ja osallistujia seminaarissa reilu 40. Seminaarin ensimmäinen päivä pidettiin englanninkielisenä, sillä meillä oli ilo kuulla esitys tutkijoilta University of Tennessee:stä.

Esitysten ja keskustelujen monipuolisuus osoitti jälleen, kuinka tärkeä ja ajankohtainen aihe talousosaaminen on. Osallistujia oli eri sektoreilta, ja alan tutkijoiden lisäksi osallistujina ja esityksen pitäjinä oli myös järjestöjen, pankkien ja viranomaisten edustajia. Kuten talousosaamisen strategian toteutuksessa, vuoropuhelu eri toimijoiden ja sektoreiden välillä oli erittäin vilkasta.

On hyvä muistaa ja muistuttaa, että talousosaaminen ei ole vain tietojen hallintaa. Siihen tarvitaan myös käyttäytymistä, asenteita ja ennen kaikkea kykyä soveltaa taitoja erilaissa arjen tilanteissa. Todellinen osaaminenhan näkyy oikeastaan lopulta siinä, miten ihmiset toimivat – ei vain siinä, mitä he tietävät.

Käyttäytymisellä on siis ratkaiseva rooli talousosaamisessa. Välinpitämättömyys omasta taloudesta on yksi suurimmista esteistä toimivalle taloudenhallinnalle. Toisaalta kuitenkin huoli omasta taloudesta voi toimia myös positiivisena sysäyksenä ottaa talousasiat haltuun. Se voi kannustaa kiinnostumaan taloudesta sekä ottamaan siitä selvää tai oppia lisää.

Perhe, läheiset ja koulu ovat keskeisiä tekijöitä taloudellisen käyttäytymisen muotoutumisessa. Sosiaalinen konteksti ei ole taustatekijä, vaan aktiivinen vaikuttaja. Vanhempien antama malli luo perustan taloudellisille arvoille, mutta vanhempien ja lasten näkemykset yhdistyvät arkisissa tilanteissa. Autoritatiivisessa vanhemmuudessa yhdistyvät niin valvonta ja kontrollointi kuin vuorovaikutus ja itsenäisyys. Yhtenä teemana seminaarissa oli myös talousosaamisen ja arvojen välinen suhde – esimerkiksi talousosaamisen ja materialismin välinen negatiivinen yhteys.

Kestävyys nousee koko ajan yhä vahvemmin osaksi talousosaamista. Haasteena on kuitenkin edelleen kuilu arvojen ja toiminnan välillä: monet pitävät kestävyyttä tärkeänä, mutta se ei näy heillä kuitenkaan talouteen liittyvässä päätöksenteossa, kuten kulutuksessa, säästämisessä ja sijoittamisessa. Tämän kuilun kaventaminen on keskeinen tehtävä tulevaisuudessa. Yksilöt ja perheet tarvitsevat varmasti lisää työkaluja siihen, miten omilla ja kotitalouden valinnoilla voidaan edistää kestävyyttä. Kestävä talousosaaminen on myös melko uusi aihe, joten tieteellistä tutkimusta ajatellen käsitteen tarkempi määrittely ja siihen perustuva mittaaminen tulevat olemaan keskeisiä asioita jatkossa.

Yhdessä esityksessä käsiteltiin myös tekoälyyn perustuvaa työkalua, joka rohkaisee miettimään omaa taloussuhdettaan botin kanssa käytävän keskustelun kanssa. Toisessa esityksessä esiteltiin työkaluja, jotka edesauttavat talouskeskustelua perheiden ja sosiaalityöntekijöiden kesken.

Digitaaliset työkalut ja tekoäly voivat tukea taloudellisten asioiden oppimista – erityisesti jos ne ovat henkilökohtaisesti räätälöityjä – mutta ne eivät voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi uudet ilmiöt ja riskit turvallisessa digitaalisessa asioinnissa ja huijaukset ja petokset haastavat niin talousosaamista kuin näkemyksiä kuluttajien oikeuksista ja vastuista. Kuluttajan valppaus ei yksin riitä vaan tehokkain suoja syntyy vasta silloin kun siihen yhdistyvät tekniset ratkaisut, nopea reagointi ja monialainen yhteistyö. Ammattilaisten asiantuntemuksen ja opetusmateriaalien päivittäminen ajan tasalle on tärkeää.

Talousopetuksen vaikuttavuutta voidaan kasvattaa, jos pystytään jakamaan nykyistä paremmin hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi kumppanuuksiin ja yhteisölähtöisyyteen perustuvilla lähestymistavoilla voidaan tavoittaa monia eri tahoja. Tutkimuksessa kysely- ja haastatteluaineistojen lisäksi tärkeää tutkimusmateriaalia talousosaamisen edistämisestä ovat esimerkiksi asiakkaita kohtaavien (talous)neuvojien käyttämät materiaalit.

Eriarvoisuus talousosaamisessa on edelleen keskeinen haaste. Ihmisten taustat vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset mahdollisuudet heillä on kehittää talousosaamistaan ja kuinka aktiivisesti he siihen ryhtyvät. Tämä korostaa tarvetta kohdennetuille ja inklusiivisille toimille.

Vaikuttava talousosaamisen edistäminen edellyttää useiden eri tekijöiden ja näkökohtien yhdistämistä. Tarvitaan ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, sosiaalista tukea, skaalautuvia ratkaisuja sekä vahvaa panostusta yhdenvertaisuuteen ja kestävyyteen. Samalla yksilöt tarvitsevat työkaluja, joiden avulla he voivat parantaa talousosaamistaan ja sitä kautta hyvinvointiaan.  Talousasiat eivät ole myöskään pelkästään yksilöä itseään koskeva asia, vaan se heijastuu myös parisuhteisiin, perheisiin ja yhteisöihin laajemminkin.

Talousosaamisen vahvistaminen ei ole vain käytännön toimien toteuttamista, vaan niiden jatkuvaa, tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Tarvitsemme luotettavaa, ajantasaista tietoa siitä, mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Juuri tutkimus tekee näkyväksi ne mekanismit ja pitkän aikavälin vaikutukset, joiden varaan vaikuttava talousosaamistyö rakentuu. Siksi keskeinen kysymys ei ole vain, mitä teemme nyt, vaan mitä opimme tekemisestämme. Vain näin voimme yhdessä rakentaa talousosaamista, joka on sekä vaikuttavaa että kestävää.