Talousosaamisen laajeneva määrittely

Yleinen

Euroopan komissio ja OECD julkaisivat tammikuussa 2022 yhteisen viitekehyksen talousosaamiseen liittyen. Suomen Pankin Anu Raijas onkin ansiokkaasti tiivistänyt viitekehyksen sisältöä blogissaan.  Viitekehys jakaantuu neljään laajaan teemaan: raha ja transaktiot, suunnittelu ja taloudenhallinta, riski ja korvaus riskinotosta, sekä finanssiympäristön sääntely. Itselleni viitekehyksestä tulee mieleen ensi sijassa kolme eri asiaa.

Ensimmäinen on tyytyväisyys siitä, että Euroopan komissio on nyt tosissaan edistämässä talousosaamisen asiaa. OECD ja keskuspankit ovat tehneet tätä työtä jo yli vuosikymmenen ajan, mutta komissio on aktivoitunut vasta viime vuosina. Tällainen politiikkapaperi voi sekä lisätä eurooppalaisia tutkimusrahoitusmahdollisuuksia aiheen piiristä että vahvistaa EU-maiden kansallista strategiatyötä talousosaamiseen liittyen.

Toinen on se, että talousosaamisen käsite laajenee: nyt uuteen viitekehykseen sisältyy mm. digitaaliseen talousosaamiseen, kestävään kehitykseen, finanssialan sääntelyyn ja verotukseen liittyviä aihealueita. Tämä edistää yhä monipuolistuvampaa kuvaa talousosaamisesta, mutta toisaalta myös laajentaa käsitteen sisältöä. Varsinkin neljäs aihealue, jota englanninkielisessä alkutekstissä kutsutaan nimellä ”financial landscape”, laajentaa talousosaamisen käsitettä.

Kolmas ajatus dokumentista on se, että talousosaamiseen liittyviä osaamistavoitteita listataan dokumentissa aivan valtava määrä. Erilaisia tietämykseen, taitoihin ja asenteisiin liittyviä osaamistavoitteita on dokumentissa listattu peräti 564 kappaletta. Tämä vastaa hyvin eri kysymykseen ’Mitä taloudesta olisi tärkeä osata ja opettaa’. Näin laaja osaamistavoitteiden luettelointi jättää kuitenkin avoimeksi pohdinnan siitä, miten eri osaamiset kytkeytyvät toisiinsa ja mikä olisi tarkoituksenmukainen järjestys opettaa niitä.  Materiaalille olisi syytä tehdä ydinainesanalyysi, jossa taidot määriteltäisiin aivan keskeisiin ja sitä täydentäviin.

Komission viitekehys sopii yllättävän hyvin peruskoulun opetussuunnitelman kanssa yhteen

Euroopan komission viitekehyksen tarkoituksena on ollut luoda yhteinen käsitteistö ja kehikko käytettäväksi Euroopan Unionissa. Tarkoituksena ei ole ollut tehdä koulujen opetussuunnitelmaa. Tätä työtä täydentämään on tarkoitettu lapsiin ja nuoriin keskittyvä viitekehys, joka valmistuu vuoden 2023 aikana, ja se saattaa olla merkityksellisempi dokumentti nimenomaan opetussuunnitelmien kannalta. Tästä huolimatta on mielenkiintoista miettiä sitä, miten komission viitekehys sopii yhteen suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman kanssa. Joka tapauksessa koulu tulee olemaan merkittävässä asemassa taloustaitojen kehittämisen suhteen.

Oma ajatukseni on, että viitekehys ja suomalainen opetussuunnitelma sopivat hyvin yhteen, varsinkin talousosaamisen käsitteen laajentamisen myötä. Suomalaisessa peruskoulun opetussuunnitelmassahan yksi talouteen liittyvä keskeinen osa-alue on oman talouden hallinta. Komission viitekehyksen laajennukset, jossa digitaaliset taloustaidot ja kestävään kehitykseen liittyvät taloustaidot ja jopa medialukutaito korostuvat, sopivat hyvin suomalaiseen peruskoulun opetussuunnitelmaan, jossa nämä aiheet ovat myös laaja-alaisina kaikki aineet läpileikkaavina aihepiireinä.

Suomessa talousopetusta kouluissa toteutetaan oppiaineiden rajat ylittävänä ilmiökokonaisuutena, johon liittyviä sisältöjä opetellaan useamman oppiaineen alla. Keskeinen rooli tässä on yhteiskuntaopilla, mutta sen lisäksi talousosaamiseen liittyviä oppimistavoitteita on ainakin kotitaloudessa, matematiikassa, käsitöissä ja opinto-ohjauksessa. Monet komission osaamistavoitteet ovat myös hyvin käytännönläheisiä samaan tapaan kuin vaikka peruskoulun oman talouden hallinnan tavoitteet ovat.

Pitäisikö talouden opetuksen nojata taloustieteeseen vahvemmin?

Artikkelissamme Mika Malirannan ja Saija Alangon kanssa arvostelimme suomalaista peruskoulun talousopetusta siitä, ettei se mitenkään kovin systemaattisesti pohjaudu taloustieteelliseen viitekehykseen. Niin komission kuin OECD:n viitekehyksessä talousosaamiseen sisältyy sekä taloudellisten ilmiöiden että niitä kuvaavien käsitteiden ymmärrys. Esimerkkinä käsitteistä, jotka nojaavat taloustieteelliseen analyysiin. voidaan mainita vaihtoehtoiskustannukset (osaamistavoite 58), uponneet kustannukset (59), inflaation ja korkojen vaikutus taloudelliseen suunnitteluun (182), rahan aika-arvo, riskin sietäminen ja investointihorisontti (185). Näiden ilmiöiden ymmärrys vaatii riittävää taloustieteellisen analyysin tuntemusta. Taloustieteen lähtökohtiin nojaavassa opetuksessa näiden taitojen saavuttaminen olisi helpompaa kuin useamman oppiaineen ilmiöpohjaisessa opetuksessa.

Viitekehys vaatisi ydinainesanalyysia ja oppimispolkua

Isoin haaste komission viitekehyksessä on mielestäni sekä käytetyn materiaalin että lueteltujen osaamistavoitteiden kirjo ja runsaus. Henkilöt, jotka hallitsevat nuo osaamistavoitteet vaikka 90 prosenttisesti, ovat todennäköisesti hyvin vahvasti taloutta harrastavia tai sitten työkseen talouden kanssa tekemisissä.

Peruskoulun talousopetuksen tavoitteiksi osaamistavoitteet ovat kuitenkin liian laajat. Aineiston käytettävyyden parantaminen kouluopetuksessa vaatisi sitä, että materiaali käytäisiin läpi ja järjestettäisiin tasoryhmiin ja arvioitaisiin erikseen, mikä on millekin ikäryhmälle sopivaa materiaalia. Olisi tärkeää määritellä kullekin ikäluokalle sopivan tasoiset perustiedot, ja rakentaa materiaalista vaiheittain etenevä opintopolku.

Todennäköisesti jotkin vaativammat aiheet (kuten vaikka kryptovaluutat tai finanssialan sääntely) menevät aiheina jo ohitse peruskoulun yhteisen oppimäärän, mutta voisivat hyvin soveltua lukioon tai syventymiskohteeksi näistä ilmiöistä erityisesti kiinnostuneille oppilaille. Toisaalta on hyvä huomata sekin, että vaikka talousosaamisen viitekehystä on nyt laajennettu, edelleenkin jotkin yhteiskuntaopin taloustietoon kuuluvat aihealueet ovat sen ulkopuolella, erityisesti yritykset ja makrotalous.

Toisaalta viitekehystä voisi soveltaa myös jatkuvassa oppimisessa. Erilaisista aihealueista ja tasoista voisi tehdä erilaisia kokonaisuuksia. Kunkin kokonaisuuden voisi olla oma mikrokurssinsa, josta voisi saada digitaalisen osaamismerkin. Näiden osaamismerkkien kerääminen olisi myös mukava tapa pelillistää oppimista.

Euroopan komission ja OECD:n talousosaamisen viitekehys tarjoaa talousosaamisen kehittämisen aarreaitan, josta voi ammentaa myös suomalaiseen opetussuunnitelmatyöhön. Tähän tarkoitukseen käytettynä viitekehys tarjoaa rakennusmateriaaleja, mutta varsinainen rakennustyö jää vielä tehtäväksi. Tässä työssä Komissio ja OECD eivät ole varmasti sanoneet viimeistä sanaansa, mutta yhtä lailla näitä rakennuspalikoita voivat hyödyntää muut tahot sekä kansallisessa strategiatyössä että koulutussuunnittelussa.

Sanna Eronen, Marilla Kortesalmi ja Anu Raijas antoivat tekstiin erittäin hyödyllisiä ja oivaltavia kommentteja. Kuten tavallista, kaikki mielipiteet ja mahdolliset virheet asioiden tulkinnassa ovat minun vastuullani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Panu Kalmi

Panu Kalmi - Taloudesta ilman kyyneliä