Yhdessä älylaitteiden yleistymisen kanssa ovat yleistyneet myös erilaiset ultrayksinekrtaiset laitteet ja sovllukset, joiden tavoitteena on toimia minimalistisina ratkaisuina huomiotalouden työlle ja luovuudelle asettamaan haasteeseen – keskittymisen herkkään herpaantumiseen. 

Simppeleitä sovelluksia löytyy myös kirjoittamista varten. Näiden pohja-ajatuksena on, että yksinkertaisella ja ominaisuuksiltaan karsituilla työkaluilla on helpompi keskittyä kirjoittamisen olennaisimpaan osaan – tekstin kirjoittamiseen. Sen sijaan, että kirjoittajan tulisi ennen kirjoittamista asettaa tekstille otsikko, valita fontti, kirjasin ja kirjainväli tai huolehtia asettelun pysymisestä kohdallaan, häiriöttömään kirjoittamiseen tarkoitetuista sovelluksista tällaiset asetukset puuttuvat tai säädöt tehdään Markdown-merkintäkielen tyyppisillä tekstipohjaisilla ratkaisuilla. Kun tekstiä ei voi säätää, kirjoittajalle jää tehtäväksi vain täyttää tyhjä näyttö tekstillä.

Joissakin häiriöttömän kirjottamisen ohjelmissa jopa aiemman tekstin korjaamisesta on tehty hankalaa, jotta kirjoittajalla ei olisi kirjoitusprosessin etenemistä hidastavaa ja ajatuksenjuoksua häiritsevää mahdollisuutta viilata aiemmin näytölle saatua tekstiä. Tekstin editoinnin ja ulkoasun muokkaamisen aika on myöhemmin. Häiriöttömän kirjoittamisen sovellus on tällöin kuin kirjoituskone, jossa ei siinäkään helposti hypätä taaksepäin.

Idea ei ole uusi. Derek van Ittersum ja Kory Lawson Ching kirjoittivat häiriöttömän kirjoittamisen sovellusten ilmiöstä jo vuonna 2013, ja monet heidän käyttämistään häiriötöntä kirjoittamista käsittelevistä lähteistään ovat 00-luvun loppupuolelta.

Häiriöttömän kirjoittamisen sovellusten perusajatus

Häiriötön kirjottaminen (distraction-free writing) perustuu pohjimmiltaan ajatukseen kirjoittamisprosessin erityislaatuisuudesta. Kuten Kory Lawson Ching (2023) kirjoittaa, ”Sisäänrakennettuna häiriöttömän kirjoittamisen ohjelmistojen minimalistiseen ja nostalgiseen estetiikkaan on ääneen sanomaton oletus kirjoittamisesta kapeasti määriteltynä aktiviteettina, jonka keskiössä on idea ”kirjoittamisesta” tekstintuottamisena sivulle tai näytölle.” Häiriöttömän kirjoittamisen ohjelmistoilla pyritään tavoittelemaan siten eräänlaista puhtaan kirjoittamisen ideaalia, jossa ihannoidaan vanhanaikaisia multitaskingia karsastavia kirjoittamisen tapoja kirjoituskoneista käsin kirjoittamiseen ja graafisia käyttöliittymiä edeltäneen aikakauden tekstipohjaisia sovelluksia.

Häiriöttömän kirjoittamisen työkalut pyrkivät siten antamaan mahdollisimman yksinkertaisen alustan tehokkaalle tekstin tuotannolle. Häiriöttömän kirjoittamisen filosofia näkee kirjoittamisen prosessikirjoittamisen tavoin sarjana askeleita ensimmäisestä luonnoksesta taittoversion viimeistelyyn. Prosessin ensimmäinen vaihe on häiriöton kirjoittaminen, jossa keskitytään raa’an ensiluonnoksen tekemiseen, jotta myöhempiä vaiheita varten on parannettavaa tekstiä. 

Häiriöttömässä kirjoittamisessa ei sinänsä ole siten mitään uutta, vaan kyseessä on aiemmin laajassa käytössä olleiden työkalujen toiminnan logiikkojen sopeuttamisesta nykypäivään siinä toivossa, että niistä olisi apua kirjoitusprosessille.

Kirjoitusohjelmien asetukset eivät kuitenkaan ole ainut kirjoittajan keskittymistä hepaannuttava tekijä: aivokapasiteettia vaativia hankalia asioita tehdessä nettisurffailun ja somen selaamisen houkutus on suuri. Mutta tieteellisiä tekstejä, esseitä, gradua, väitöskirjaa tai muuta osaltaan aiempiin lähteisiin ja kirjallisuuteen perustuvaa tekstiä kirjoittaessa pääsy verkon hakukoneisiin on usein oleellista, joten täydellinen digitaalinen detox kirjoittamiseen keskittymiseksi ei ole kovinkaan usein vaihtoehtona.

Häiriöttömän kirjoittamisen sovellukset osana asiatekstin kirjoitusprosessia

Tieteelliselle kirjoittajalle (tai asiatekstien kirjoittajalle yleisemmin) paluussa menneeseen on haasteita. Elämä digitaalisista työkaluista puhdistetussa maailmassa ei ole kirjoittajalle kovinkaan usein toivottavaa tai mahdollista. Uutisia, tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja muuta lähdemateriaalia on helposti saatavilla netissä ja ilman poikkeamista kirjastoon. Tekoälytyökalut voivat parhaimmillaan nopeuttaa kirjoitusprosessia ja auttamaan tekstin muotoilussa sekä tukemaan luovaa ajattelua. Digitaaliset työkalut mahdollistavat tekstien varmuuskopioinnin ja julkaisemisen. Tämänkin tekstin kirjoittaminen, saati julkaiseminen olisi ollut hankalaa tai mahdotonta ilman läppäriä, nettilähteitä ja julkaisualustaa. Kuinka moni olisi todella valmis palaamaan kirjoituskoneisiin mustenauhoineen, hankalasti julkaistavine paperikäsikijioituksineen tai kirjastojen hankalasti haettaviin tieteellisten lehtien hyllymetreihin?

Häiriöttömän kirjoittamisen työkalut ovatkin parhaimmillaan strategisesti hyödynnettyinä kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Kirjoittajan on hyvä tiedostaa, mitkä kirjoitusprosessin vaiheet voisivat hyötyä häiriöttömän kirjottamisen pätkistä, tai milloin kirjoittaminen junnaa siten paikallaan, että kirjoitustavan vaihdoksesta voisi olla apua (ks. esim. Five, 2017; Ittersum & Ching, 2011).

 Kory Lawson Chingin (2023) opiskelijoiden häiriöttömän kirjottamisen sovellusten käyttöä tarkastelleessa tutkimuksessa opiskelijat näkivät häiriöttömän kirjoittamisen työkalujen sopivan esimerkiksi kirjoittamisen aloittamiseen ensimmäisten luonnosten nopeaan toteuttamiseen, ajatusten pallotteluun, kirjottamisen aloittamiseen silloin, kun se tuntuu hankalalta, liiallisen itsekritiikin voittamiseen, ohjelman yksinkertaisen ulkoasun tukemaan keskittymiseen, ja nopeaan kirjoittamiseen. Jotkin opiskelijoista huomasivat toisaalta sovellusten myös sovellusten olevan hankalia tieteelliseen kirjoittamiseen sovellusten muiden lähteiden etsimistä hankaloittavan perusluonteen vuoksi.

Kirjoittaminen ei ole vain kirjoittamista – häiriöttömille kirjoitusäpeille on paikkansa ja aikansa

Olen huomannut häiriöttömän kirjoittamisen olevan parhaimmillaan uutta tekstiä aloittaessa hajanaisten ajatuksien kirjaamiseksi ja saamiseksi paperille, suurten ja siten pelottavilta tuntuvien kirjoitusprosessin aloittamisessa, sekä muutenkin omien ideoiden listaamisessa ja vapaamuotoisessa kirjaamisessa.

Häiriöttömän kirjoittamisen sovellukset ovat parhaimmillaan strategisesti käytettyinä. Itsekin kirjotin tämän tekstin ensimmäisen version häiriöttömässä apissa, josta siirsin sen perinteiseen tekstinkäsittelysovellukseen editointia varten ja lopulta myös julkaisujärjestelmään, jossa teksti sai viimeisen silauksen.Kun tarkoituksena kirjoittaa ensimmäinen raakaluonnos ja epätäydellistä tekstiä ja kun sen viilauksesta on tehty hankalaa, vähentää se parhaimmillaan myös liiallista itsekritiikkiä, joka voi estää tekstin kirjoittamisen. Kun epätäydellistä tekstiä on kirjoitettu, voi sitä ryhtyä taas parantamaan.

Kuten monesti, häiriöttömän kirjoittamisen sovelluksetkaan eivät ole kaikenkattavia ratkaisuja. Ittersum ja Ching (2011) ovat huomioineet näiden kiinnittävän huomiota kirjoittamiseen prosessina, jona keskiössä on kirjoittaminen ja vain kirjoittaminen.  Käytäntö kuitenkin osoittaa, että kirjoittamiseen liittyy myös monia muita vaiheita: taukoja, lukemista, muuta työtä sekä ajattelun terässä pitävää liikuntaa ja unta (esim. Prior & Shipka, 2003). Kirjoittaminen harvoin onnistuu ilman näitä.

Onko täydellisen häiriöttömyyden tavoittelu siten edes toivottavaa? Häiriöttömässä apissa tekemäni työskentely ei ollut tämän tekstin kohdalla täysin häiriötöntä, vaan tein muutamia tietohakuja tekstin tueksi myös kännykällä. Mutta ensimmäinen luonnos syntyi alle tunnissa, koska sovelluksen ollessa auki tehtävä ja tavoite kirjoittaa olivat selvät.

Häiriöttömään kirjoittamiseen tarkoitetut sovellukset parhaimmillaan tukevat ja nopeuttavat kirjoitusprosessia sekä muistuttavat kirjoittajaa siitä, että nyt on tarkoitus kirjoittaa.

Lähteitä ja lisää aiheesta

Ching, K. L. (2023). The uses—and limits—of distraction-free writing. Computers and Composition, 69, 102793. https://doi.org/10.1016/j.compcom.2023.102793

Fife, J. (2017). Composing Focus: Shaping Temporal, Social, Media, Social Media, and Attentional Environments. In Composition Forum (Vol. 35). Association of Teachers of Advanced Composition. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1137846.pdf

Van Ittersum, D. & Ching, K. L. (2013). Composing Text / Shaping Process: How Digital Environments Mediate Writing Activity. Computers and Composition Online Journal. http://cconlinejournal.org/composing_text/webtext/index.html

Prior, P & Shipka, J. (2003). Chronotopic Lamination: Tracing the Contours
of Literate Activity. Teoksessa C. Bazerman & D. Russell. (Toim). Writing Selves, Writing Societies. Research from Activity Perspectives.