DOI-linkit ovat tärkeä elementti tieteellisten tekstien lähdeluetteloissa. DOI-tunnisteet ovat pystyviä tunnisteita eri teoksille, tieteellisessä kirjoittamisessa tavallisesti kirjoille tai tutkimusartikkeleille. Ne tarjoavat pysyvän ja suoran linkin viitattuun artikkeliin tai kirjaan, ja helpottavat näin kirjoittajaa ja lukijaa tunnistamaan käytetyt lähteet.
Kerron tässä tekstissä kaksi tapaa DOI-linkkien hakemiseen omaan lähdeluetteloon. Ensimmäinen tapa on manuaalinen, toinen nojaa automatisoituun työkaluun. Molemmissa tarvitaan kuitenkin linkkien tarkistusta myös kirjoittajalta itseltään.
DOI-tunnisteiden hyötynä on niiden pysyvyys ja ainutlaatuisuus. Käytettäessä DOI-tunnistetta teokseen viitatessa, voi olla hyvin varma siitä, että tunniste osoittaa ja johtaa viitatun teoksen luokse myös tulevaisuudessa. DOI-tunnisteet osoittavat lukijan siis tarkasti lähteenä käytetyn tekstin jäljille. Näin myös kunnia tulee osoitettua viittauksissa tarkasti sille, jolle se kuuluu. DOI-tunnisteiden merkitseminen viitatessa tukee siis myös hyvää tieteellistä käytäntöä.
DOI-tunnisteet tunnistaa julkaisujen verkkosivuilta, artikkeleista tai kirjoista yleensä DOI-tekstistä, jota seuraa itse tunniste. Tunniste koostuu etuosasta, jota seuraa kauttaviivan jälkeinen jälkiosa. Kokonaisuus on usein merkitty julkaisuun esimerkiksi näin:
DOI: 10.1177/21582440211032163
tai linkkinä, esim. seuraavasti:
https://doi.org/10.1177/21582440211032163
tai vanhemmissa teksteissä näin – tätä tapaa ei enää suositella käytettäväksi DOI-linkkien esittämisessä:
https://dx.doi.org/10.1177/21582440211032163
Tieteelliset lehdet sekä korkeakoulujen kirjoitusohjeet vaativat usein DOI-linkkien lisäämistä lähdeluetteloihin. Esimerkiksi Vaasan yliopiston kirjoitusohje edellyttää, että jokaisen lähdeviitteen perässä on DOI-linkki, mikäli sellainen vain on saatavilla. Kunkin tieteellisen artikkelilähteen DOI-tunniste tulisi olla siten merkittynä lähdeluetteloon esimerkiksi seuraavasti:
Niskanen, V. P., Rask, M., & Raisio, H. (2021). Wicked problems in Africa: A systematic literature review. Sage Open, 11(3), 21582440211032163. https://doi.org/10.1177/21582440211032163
DOI-linkkien hakuun on karkeasti jaoteltuna kaksi tapaa.
Ensimmäinen tapa on etsiä DOI-tunniste itse julkaisusta tai julkaisujen nettisivuilta ja kopioida tämä omaan lähdeluetteloon. Esimerkiksi tässä julkaisussa DOI-linkki löytyy kätevästi itse artikkelista, kun taas tässä toisessa julkaisussa se löytyy artikkelin verkkosivuilta. Linkki kopioidaan ja lisätään lähdeluetteloon, tavanomaisesti lähdeviitteen lopuksi.
Linkkien hankkiminen käsin ja yksi kerrallaan kunkin julkaisun verkkosivuilta tai itse artikkelista voi kuitenkin olla vaivalloista, erityisesti mikäli linkkiä ei ole hankkinut silloin, kun on kirjannut lähteen lähdeluetteloon. Toinen kätevä tapa hankkia DOI-linkit on käyttää Crossrefin Simple Text Query -työkalua. Työkalu etsii DOI-tunnisteet sille syötettyjen lähdeluetteloiden jokaiseen lähteeseen.
Simple Text Query -työkaluun kopioidaan ja liitetään oma lähdeluettelo siinä formaatissa, jossa se on. Esimerkiksi Vaasan yliopiston opinnäytetöissä käytetään kirjoitusohjeen mukaan sovellusta APA 7 -formaatista. Esimerkiksi seuraava lähdeluettelon pätkä liitettäisiin työkaluun sellaisenaan:
Geyer, R. & Rihani, S. (2010). Complexity and Public Policy: A New Approach to 21st Century Politics, Policy and Society. Routledge.
Gigliotti, R. A. (2020). The perception of crisis, the existence of crisis: Navigating the social construction of crisis. Journal of Applied Communication Research, 48(5), 558–576.
Gjaltema, J., Biesbroek, R., & Termeer, K. (2020). From government to governance… to meta-governance: a systematic literature review. Public Management Review, 22(12), 1760-1780.
Painamalla ”Submit” työkalu etsii linkit kaikille lähdeviitteille, mikäli ne ovat vain saatavilla. Työkalu antaa vastauksena takaisin lähdeluettelosi, jossa jokaisen lähteen perään on lisätty DOI-linkki, mikäli työkalu on sellaisen kyennyt lähteelle löytämään:
Geyer, R. & Rihani, S. (2010). Complexity and Public Policy: A New Approach to 21st Century Politics, Policy and Society. Routledge.
Gigliotti, R. A. (2020). The perception of crisis, the existence of crisis: Navigating the social construction of crisis. Journal of Applied Communication Research, 48(5), 558-576.
https://doi.org/10.1080/00909882.2020.1820553
Gjaltema, J., Biesbroek, R., & Termeer, K. (2020). From government to governance… to meta-governance: a systematic literature review. Public Management Review, 22(12), 1760-1780.
https://doi.org/10.1080/14719037.2019.1648697
Yllä olevassa esimerkissä työkalu löysi siis DOI-linkit kahdelle jälkimmäiselle lähteelle, mutta ei ensimmäiselle. Tässä tapauksessa tarkistaisin vielä julkaisun omalta sivulta, mikäli sillä on DOI-tunniste. Googlettamalla Geyerin ja Rihanin kirjan nimen löytyy kirjan oma nettisivu, jolta käykin ilmi, että kirjalla on DOI-tunniste.
Mikäli työkalu ei ole siis löytänyt DOI-tunnistetta jokaisen lähteen perään, kannattaa DOI-linkin mahdollinen olemassaolo vielä tuplatsekata artikkelin, kirjan tai muun lähteen omilta verkkosivuilta tai itse julkaisusta. Työkalu ei aina löydä kaikkia tunnisteita. Syynä tähän voi olla esimerkiksi lähdeluettelosi epätavallisempi viittaustapa tai erot julkaisun metatietojen ja lähdeluettelon viitteen välillä.
Olen toki huomannut Simple Text Query -työkalun toimivan hyvin erilaisten lähdeluettelotyylien ja -formaattien kanssa, ekikä se vaikuttasisi välittävän suuresti pienistä virheistä tai eroista lähteiden muotoilussa (esim. mikäli artikkelin kaksiosaisen otsikon osian väli on erotettu pisteellä tai kaksoispisteellä).
Lisäksi kaikilla julkaisuilla ei ole DOI-tunnistetta. DOI-tunniste löytyy yleensä tieteellisille artikkeleille ja tieteellisille kirjoille, mutta sitä ei yleensä ole yksittäisillä verkkosivuilla tai muilla lehti- ja uutisartikkeleilla. Lisäksi osalla erilaisten organisaatioiden raporteista on DOI-tunnus (esim. OECD:n julkaisut sekä jotkin Euroopan komission julkaisut), mutta toisilta tämä puuttuu.
Suomessa valtioneuvoston, ministeriöiden, yliopistojen ja muiden julkisten organisaatioiden raporteissa käytetään usein DOI-tunnistetta vastaavaa pysyvää URN-tunnistetta. Crossrefin työkalu ei kuitenkaan löydä näitä URN-tunnisteita, joten suomalaisiin raportteihin pysyvät linkit tulee yleensä hankkia itse käsin julkaisusta tai julkaisijan verkkosivuilta.
