Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla yliopisto seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Laatu-käsite sinällään on jo vaativa ja moniulotteinen kuten myös yliopistossa tehtävä laatutyö. Onko opetuksen laatu huippulaatua, tasalaatua, asiakaslaatua, kustannustehokkuutta vai arvioinnin perusteella tehtyä kehittämistyötä muutoksen aikaansaamiseksi?

Riittävätkö laadun arvioinnissa määrälliset mittarit kuvaamaan opetuksen laatua vai pitäisikö samaan aikaan pitää laadullisia mittareita kuvauksen keskiössä.

Laatutyön ymmärrettävyyttä voi vaikeuttaa se, että tarkastelussa sekoitetaan usein keskenään sisällöllinen laatu, eli kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on, ja laadun hallinta, eli miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan.

Kokonaisuuksien hallinta ja oppijakeskeisyys korostuvat

Oman haasteensa laatu-käsitteeseen ja sen ymmärrettävyyteen tuo vielä se, kenen näkökulmasta laatua tarkastellaan ja onko näkökulmissa ristiriitaa.

Esimerkiksi opetuksessa ja sen kehittämisessä on viime vuosina korostunut kokonaisuuksien hallinta, oppijakeskeisyys ja yleisten taitojen kehittäminen eli ongelmanratkaisukyky, tiedon hankinta ja vuorovaikutustaidot.

Opetussuunnitelmia ja oppimista on uudistettu myös yliopistoissa. Ajatuksena on se, että opiskelijat oppivat kokonaisuuksien hahmottamisen kautta paremmin asiantuntijoiksi kuin ”pänttäämällä” sirpalemaista tietoa.

Tavoite on, että opiskelijat itseohjautuvasti opettajan ohjauksessa ja ryhmässä työskennellen hakevat tietoa, käsittelevät, analysoivat ja liittävät yhteen oppimaansa. Näissä oppimisprosesseissa syntyy osaamista, joka pitää sisällään teoreettisen, käytännöllisen ja kokemustiedon eli vahvan asiantuntijan osaamispohjan.

Yleisesti ottaen yliopisto-opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun, mutta moni kaipaa kuitenkin enemmän perinteistä lähiopetusta ja pitää itsenäisen opiskelun osuutta jo liiallisena. Miten asian perusteleminen opiskelijoille on onnistunut –  eli se, että muutoksilla on tavoiteltu parempaa opetuksen laatua.

Vaasan yliopisto sai laatuleimat seitsemälle tekniikan koulutusohjelmalleen

Tekniikan ja Innovaatiojohtamisen akateemisessa yksikössä on tehty jo kaksi vuotta määrätietoista työtä laadun eteen akkreditointiprosessissa. Vaasan yliopisto on saanut kansainväliset laatuleimat kaikille seitsemälle akkreditointiprosessissa mukana olleelle tekniikan koulutusohjelmalle.

ASIIN-akkreditointitoimiston laatuleima on myönnetty tammikuun 2021 loppuun saakka ja tietyt vaatimukset täyttämällä se voidaan ensimmäisellä kierroksella saada jatkettua viiteen vuoteen.

Akkreditoinnissa arvioitiin koulutusohjelmien oppimistavoitteita, opetussuunnitelmien sisältöjä, koulutusohjelmien tuottamien tutkintojen rakenteita, opetusmetodeja, oppimisen arviointitapoja, ohjauksen ja oppimisympäristön resursseja, sekä laadunvarmistuksen menetelmiä.

Tärkeintä laatutyössä on oman toiminnan kuvaaminen, ymmärtäminen, dokumentointi ja ennen kaikkea kehittäminen. Laatutyö on jatkuvaa, ja sitä tehdään omaa toimintaamme ja sen kehittämistä varten, ei pelkästään sertifikaattien saavuttamiseksi. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen takaa toimintamme jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

Harry Linnarinne
Dekaani
Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö

 

Lue lisää

Vaasan yliopiston uutinen 17.3. Vaasan yliopisto sai laatuleimat tekniikan koulutusohjelmille – ulkopuolinen arviointi lisää vetovoimaa yhteishaussa