Viime viikkoina vaikeneminen ei ole ollut kultaa – lukuun ottamatta joitakin sarkasmiksi seliteltyjä sanoituksia. Oikea-aikaiselle, luotettavalle ja erilaisille vastaanottajaryhmille suunnatulle korona-viestinnälle on kysyntää, ja puhuminen on kiillottanut hopeansa kullaksi.

Viestinnän ammattilaiset raportoivat viestintätehtävien monikertaistuneen pandemian vuoksi. Tämän kevään poikkeuksellinen tilanne on tuonut myös yliopistoiden toimijoille laajan viestintätarpeen. Uudessa ja epäselvässä tilanteessa pitäisi pystyä viestimään nopeasti ja täsmällisesti läpi koko organisaation. Viestintä on jokaisen organisaatiota edustavan asia. Opettajat ovat etulinjassa, kun puhutaan viestinnästä opiskelijoiden suuntaan. Niiltä osin, kun kaikki ei ole viestinnässä ja toiminnassa mennyt kuten Strömsössä, syiden (ei syyllisten!) paikannuksen jälkeen pystytään oppimaan kokemuksesta ja tekemään korjauksia. Keskustelemalla ja reflektoimalla saadaan kerättyä kollektiivista viisausvarantoa jälkiviisauden sijaan. Kriisiviestinnän ja monikielisen selkeän viestinnän perusteiden koulutusta lisättäneen tämän jälkeen entistä enemmän myös henkilöstökoulutuksiin.

Yksi tärkeä korjaussarja prosessissa on opiskelijapalaute. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta avasi 27.3. toistaiseksi auki olevan kyselyn, jossa opiskelijat voivat kertoa koronaviruksen vaikutuksista opiskeluun sekä hyvinvointiin. Vastauksia seurataan viikoittain ja niiden koosteita lähetetään yliopiston johdolle kahden viikon välein. Kielikeskus Linginnon saamassa palautteessa onnistuneissa etäopetuksen aikaisissa opintojaksoissa korostuu nopea toiminta muutoksessa, aktiivinen tiedotus, selkeät ohjeet, opettajan läsnäolo ja positiivinen kannustaminen. Johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta merkityksellisiä ovat myös opiskelijoiden kommentit ”uusi toimintatapa on hauska” ja ”myös opettaja pitää tästä uudesta tavasta”.

”Opettajasta välittyy, että hän on meidän opiskelijoiden kanssa tässä vaikeassa tilanteessa yhdessä.”

Kultaakin kalliimpaa nykytilanteessa ja etenkin tulevaisuudessa on opiskelijapalautteessakin mainittu yhteistyö. Voisi sanoa, että yhteistyö on tällä hetkellä elinehto samalla tavalla kuin puhdas vesi epidemian torjunnassa. Vaasan yliopiston Etäopetuksen tuki -Teamsryhmä on loistava esimerkki jaetun osaamisen ja tuen toimivuudesta ja tehokkuudesta. Myös valtakunnan tasolla käydään eri foorumeilla jatkuvaa keskustelua ja ratkotaan koulutuksen yhteisiä haasteita.

Verkko-opetuksen vahvuudet ja mahdollisuudet sekä myös rajoitteet alkavat varmasti nyt olla kaikille jokseenkin selviä. Miten hyvin nyt rakennettua ja toimivaksi koettua voidaan hyödyntää ja kehittää jatkossa, riippuu oleellisesti strategisista päätöksistä.

Käynnissä oleva kärkihanke KiVAKO (Kielivarannon vahvistaminen korkeakoulussa, 2018–2021) on osoittanut, että 25 korkeakoulun yhteistyössä tuottamille eri kielten verkkokursseille alkeista jatkotasolle on kysyntää. Viime syksyn, tämän kevään ja tulevan kesän pilotoitaville opintojaksoille ilmoittautui 1 800 opiskelijaa, ja opiskelijapalaute jo toteutetuista opintojaksoista on ollut erittäin positiivista. Valtakunnallisen verkossa toteutettavan kielikoulutusyhteistyön osalta ratkaisevaa tulee olemaan, miltä korkeakoulujen yhteisen oppimisympäristön eli DigiCampuksen jatko näyttää vuonna 2021 päättyvän hankekauden jälkeen. OKM:n ohjaus ja eri korkeakoulujen toimintatapa erilaisissa yhteistyökuvioissa puolestaan joko tuottaa raikasta vettä myllyyn – tai vesittää esimerkiksi lupaavan ja Suomen kielivarantoa kartuttavan kieliyhteistyön.

Nina Pilke
Johtaja
Vaasan yliopiston kielikeskus Linginno