Olemme olleet kevään ajan keskellä poikkeuksellisia aikoja, jotka ovat pakottaneet yliopiston toteuttamaan opetuksen ja tutkimuksen perustehtäväänsä etänä, poissa kampukselta. Olen käynyt tyhjällä kampuksella kuluneen kevään ja alkukesän aikana useita kertoja, ja joka kerta olen pysähtynyt ihastelemaan kampuksemme poikkeuksellisen hienoa miljöötä. Pelkkä irtautuminen etätyöpisteeltä ja kampuksella käynti on joka kerta piristänyt mieltä ja antanut varsinaisen energialatauksen, jonka vaikutuksen on voinut huomata omassa jaksamisessa.
Hiljaisena ja ihmisistä tyhjänä kampus on kuitenkin vain kuoret tai kehys, johon sisällön ja sykkeen tuovat kampuksella toimivat ihmiset. Vaikka Vaasan yliopiston kampus on poikkeuksellisen kaunis ja hienolla paikalla, niin vasta opiskelijat ja henkilökunta luovat toiminnallaan kampukselle sille ominaisen tunnelman, joka sykkii elämää ja energiaa. Ja sitä yhteisöllistä tunnelmaa on kaikkien näiden viikkojen jälkeen jo iso ikävä.
Kuten niin moni muukin alue yhteiskunnassamme, myös yliopistot ovat kasvavien taloudellisten haasteiden ääressä. Käytössä olevat niukat resurssit tulee kohdentaa järkevästi, jotta voimme kaikesta huolimatta kehittää toimintaamme tulevaisuuden opiskelun, oppimisen ja työnteon tarpeisiin vastaten. Olemme Vaasan yliopistossa tehneet päätöksen omistaa käytössämme olevat kiinteistöt kampuksella. Se antaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää kampusta parhaan näkemyksemme mukaisesti varmistaen samalla, että emme sido pääomia liiaksi seiniin ja rakennuksiin. Haluamme varmistaa, että meillä säilyy mahdollisuus panostaa ihmisiin ja hyvinvointiin sekä toimintamme kehittämiseen.
Me yliopistolaiset luomme yhdessä ja itsellemme uutta ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa kampusta. Kampus on kuitenkin muutakin kuin opiskelu- ja työpaikka. Kampus on keskeinen osa elävää kaupunkikuvaa. Kampuksen tulee olla avoin kohtaamispaikka kaikille kaupunkilaisille, yhteistyökumppaneillemme, eri yhteisöille ja yrityksille. Osana kampuskehitystä yliopiston tuleekin saavuttaa rakentava vuoropuhelu kaupunkilaisten ja heitä edustavien tahojen kanssa. Yhdessä luominen ja kehittäminen edellyttävät kuuntelemista ja vuoropuhelua.
Kampuskehittämisessä ei ole kyse erillisten yksittäisten rakennusten remontoinnista vaan kampuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Kehittämisen suunnan osoittaa kampusvisio, jonka johtavia ajatuksia ovat kestävä kehitys, tilojen tehokas käyttö, toimintojen tarkoituksenmukainen sijoittautuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Huolehtimalla koko kampuksen muuntojoustavuudesta varmistamme kampuksen kyvyn joustaa ja muuntautua myös niihin tuleviin muutoksiin ja tarpeisiin, joita emme osaa vielä edes kuvitella tai ennakoida.
Kampuksen kokeminen, kampuskokemus, on näkemyksemme mukaan vahvuus ja kilpailutekijä, jolla houkuttelemme kiristyvässä kilpailussa joukkoomme uusia opiskelijoita ja työntekijöitä. Kampuskokemusta on onneksemme mahdotonta kopioida, se on jotain ainutlaatuista.
Korona-kevään aikana on tullut selväksi, että valtaosa yliopiston toiminnoista saadaan hoidettua myös etätyönä tai etäopetuksena. Etätyö ja -opiskelu ovat tulleet jäädäkseen osaksi yliopiston toimintaa. Seuraava suuri haaste on yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla vanha ja uusi tapa elää ja olla kampuksella. Kuinka on mahdollista rytmittää toiminnot yhtä aikaa sekä kampuksella että etätyöpisteissä siten, että tekemisen mielekkyys ja riittävä tehokkuus säilytetään. Korona pakotti meidät omaksumaan nopeasti uusia tapoja toimia. Kun tuo pakko toivon mukaan joskus hellittää, pääsemme itse vaikuttamaan muutoksen suuntaan ja vauhtiin. Muutos on jatkuvaa, mutta voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen.
Harri Salmela
Talousjohtaja
Vaasan yliopisto
Lue lisää
