Nimestään huolimatta ASSA koostuu lähinnä taloustieteen yhdistyksistä, jotka pitävät kokoustaan samanaikaisesti. Näitä yhdistyksiä oli vuonna 2020 jo yli 60. Suurella osalla niistä on vain muutama sessio. Suurimmilla yhdistyksillä, joita ovat American Economic Association, American Finance Association, ja Econometric Society, on puolestaan useita samanaikaisia sessioita. Kaiken kaikkiaan samanaikaisia sessioita on niin paljon, että osallistujalle yksi suurimpia haasteita on kiinnostavimman session valinta.
ASSA on myöskin taloustieteen suurin rekrytointitapahtuma. Monen osallistujan aika kuluukin suureksi osaksi joko haastatteluissa, joko työnhakijana tai haastattelijana. Itselläni ei onneksi tällaista roolia ollut, joten sain vain nauttia hyvistä sessioista. Tämä taisi olla seitsemäs kerta, kun osallistuin tähän konferenssiin. Ensimmäistä kertaa olin kuusitoista vuotta sitten, silloinkin San Diegossa.
Tänä vuonna erityisenä kiinnostuksen kohteena minulla oli taloustieteen opetukseen liittyvät sessiot, joista yhdessä oli myös oma esitykseni pelillisistä menetelmistä taloustieteen opetuksesta yläkouluissa. Muita teemoja, joita kävin seuraamassa, olivat mm. tiimioppimisen (team-based learning) vaikutukset, Fedin rahapolitiikkapelin oppimistulokset, palautteen antaminen massakursseilla, ja yhteisöllisyyden rakentaminen verkkokursseilla. Osa näistä oli siis varsin pedagogisia teemoja. Taloustieteellisen pedagogisen tutkimuksen tunnusmerkkejä ovat kvantitatiivisten menetelmien hyödyntäminen ja erityisesti kokeelliset tutkimusasetelmat. Nämä korostuivatkin lähes joka esityksessä.
Taloustiede käsittelee melko laajaa kirjoa asioita. Yksi mieleen painunut esitys käsitteli lähetystyön vaikutusta taloudelliseen menestymiseen käyttäen kokeellista tutkimusasetelmaa, jossa osa tutkimukseen osallistuneista koehenkilöistä sai uskontoon liittyvää tunnustuksellista koulutusta, ja osa sai muuta (hygieniaan liittyvää) koulutusta. Evankeliointi vaikuttikin uskonkokemukseen ja myös tuloihin 6 kuukautta intervention jälkeen, mutta ei enää 30 kuukauden päästä. Näinpä Max Weberin hypoteesia protestantismin vaikutuksesta taloudelliseen menestykseen ei vieläkään saatu vahvistettua.
Mielenkiintoinen oli myös esitys, jossa esiteltiin uutta kansainvälistä kyselyaineistoa, jonka avulla pystytään vertailemaan kansainvälisesti esim. riskitoleranssia, kärsivällisyyttä, luottamusta ja altruismia. Tutkijat sitten selittivät eroja näiden välillä pohjautuen eri kansallisuuksien geneettisiin ja kielellisiin eroihin. Toisessa esityksessä samassa sessiossa tutkittiin empiirisesti sitä, miten kielen rakenteet (kuten futuuri ja sanojen sukupuolittuminen) liittyvät ihmisten suunnitelmallisuuteen ja sukupuoliin liittyviin asenteisiin. Erityisesti tässä hyödynnettiin aineistoa maahanmuuttajista ja tutkittiin heidän hakeutumistaan jatko-opintoihin.
Kolmas teema oli taloustieteen ”suurten nimien” bongaaminen. Osallistuin lounassessioon, jossa kunnioitettiin vuoden 2018 taloustieteen nobelisteja Bill Nordhausia ja Paul Romeria. Heidän ystävänsä ensin esittelivät heidät, ja sen jälkeen herrat itse saivat vastata. Varsinkin Romerin esitys oli aika liikuttava; hän vähätteli omia saavutuksiaan, korosti kanssakirjoittajien osuutta, ja kertasi omia virheitään – ilman että olisi tullut vaikutelmaa teeskennellystä vaatimattomuudesta. En voinut tuossa tilaisuudessa olla ajattelematta, kuinka paljon yhteisöllisyyttä, kannustavuutta ja toisen auttamista akateemiseen yhteisöön mahtuu.
Vielä yhtä nobelistia olin kuulemassa, kun vuoden 2015 nobelisti Angus Deaton esitteli yhdessä vaimonsa Anne Casen kanssa tekemäänsä kirjaa Deaths of Despair. Yhdysvalloissa vähän koulutettujen valkoisten keski-ikäisten henkilöiden (sekä miesten että naisten) elinikä on viime vuosina dramaattisesti laskenut, johtuen mm. opioidikriisistä, alkoholimista ja itsemurhista. He esittelivät tähän johtaneita tekijöitä. kuten terveydenhuollon kriisiä ja reaalipalkkojen laskua vähän kouluttautuneilla. Kirjaa kommentoimassa oli myöskin huippunimiä, kuten Robert Putnam, Raghu Rajan, ja Ken Rogoff. Ongelmat eivät ole yksinkertaisia ratkaista, ja toivoa sopisi, että ne yritettäisiin ratkaista tieteelliseen tietoon pohjautuen.
Suurin osa konferenssissa esitetyistä papereista on vapaasti saatavilla osoitteesta https://www.aeaweb.org/conference/2020/preliminary
Last, perhaps not least: ei tee pahaa tulla Suomen kylmän ja pimeyden keskeltä Etelä-Kaliforniaan, jossa ilma on kuin Suomen kesässä. Vielä kun amerikkalaiset oppisivat olemaan säätämättä ilmastointiaan jäätävän kylmäksi, niin olisi ihanteellista.
