Hei kaikki,
nimeni on Josefin Stolpe ja minä olen LUMA-keskus Pohjanmaan uusin työntekijä! Lempinimeni on Fiffi, mikä heti sinänsä (ainakin minun mielestäni) osoittaa, että olen tullut juuri oikeaan paikkaan töihin. Olen suomenruotsalainen, ja ruotsiksi lempinimeni ”Fiffi” muistuttaa erittäin paljon ”fiffig”-sanasta, joka tarkoittaa näppärä ja/tai nokkela. Ja eiköhän nämä ole just sellaiset taidot, mitä tarvitaan LUMA-keskuksen puuhasteluissa? Koska eihän Fiffi ole minulle vain nimi, kyllä se aika hyvin kuvailee personallisuuttanikin.
Koulutukseltani olen insinööri (ympäristötekniikka ja tuotantotalous) ja olen itse opiskellut samoissa tiloissa, missä LUMA:n SAGA-luokka sijaitsee, eli Technobothnialla. Technobothnia on myös työuraltani minulle tuttu, koska ennen kuin liityin LUMA:n tiimiin, työskentelin kuusi vuotta Technobothnian koordinaattorina. Sitä kautta opin alun perin tuntemaan LUMA:n porukkaa ja toimintaa. Oli siis aika helppo valinta tulla tänne töihin, kun toiminta ja tilat olivat minulle jo tuttuja, ja koska tiesin kuinka hauskaa LUMA:laisten työt ovat!
Ympäristö, kierrätys ja kiertotalous ovat asioita, mitkä minua kiinnostavat eniten. Onneksi Technobothnia tarjoaa niin vaihtelevan työympäristön, että olen täällä saanut tutustua myös mm. robotiikkaan, 3D-tulostamiseen ja sähkötekniikkaan. Olen varma, että tulen saamaan käyttää kaikki nämä taitoni LUMA:n työn parissa. Innolla siis odotan, mitä tuleva työvuosi tuo tullessaan!
Vapaa-ajallani tykkään lukea, tehdä käsitöitä ja harrastaa potkunyrkkeilyä. Ja niin, kyllä puutarhahommatkin kiinnostaa! Eli harrastuksia löytyy laidasta laitaan. Olen aina tykännyt olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, mikä on yksi syy, miksi toimin vapaa-ajallani myös potkunyrkkeilyvalmentajana. Samasta syystä kouluttaudun ”nepsy-coachiksi”, eli ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
Kiinnostavan työn ja täysbuukatun vapaa-ajan huolimatta ehdin, usko tai älä, välillä myös viettää aikaa perheeni kanssa.
Suurin toiveeni: että vuorokaudessa olisi enemmän kuin 24 tuntia!
Teksti ja kuva: Josefin Stolpe
