Perustan sanomiseni puolen vuoden kokemukseen julkisella sektorilla. Marraskuussa 2018 tein ison loikan niin ammatillisesti kuin maantieteellisesti, kun siirryin Vaasan yliopistoon laskentatoimen ja rahoituksen yksikön dekaaniksi. Sitä ennen olin työskennellyt yli 20 vuotta finanssisektorilla niin kotiseudullani Oulussa kuin viime vuodet Helsingissä.
Yksityinen ja julkinen sektori eivät voi olla kolikon kaksi puolta, sillä kummallakin sektorilla tuloksen tekevät ihmiset. Se, kuinka merkitykselliseksi he kokevat työnsä, miten heidät saadaan näyttämään parastaan niin yksiköinä kuin tiimin jäseninä, ei ole kiinni sektorista.
Kummallakin sektorilla on elintärkeää, että työnantaja ja työntekijät jakavat yhteisen vision, suunnan, jota kohti yhdessä ponnistellaan. Tarvitaan myös arvot, jotka ovat sopusoinnussa henkilöstön arvojen kanssa. Tarvitaan myös koko organisaation mittarit sekä tiimi- ja henkilökohtaiset mittarit, jotka konkretisoivat, miten etenemme kohti yhteistä suuntaa. Ei ole väliä, ollaanko yksityisellä vai julkisella sektorilla – kummallakin sektorilla näiden perusasioiden pitää olla kunnossa. Niin syntyy tuloksellisuus, työntekijöiden sitoutuneisuus, työn ilo ja merkityksellisyys.
Yksityinen ja julkinen sektori jakavat samalla tavalla tarpeen pysyä kehityksen mukana. Oli kehitys sitten teknologian kehitystä, digitalisaation hyödyntämistä, kykyä uudistaa toimintaa asiakastarpeiden tai muiden muutosajureiden myötä. Taaskaan ei ole väliä, ollaanko yksityisellä vai julkisella sektorilla. Kummallakaan sektorilla ei ole varaa paikalleen jämähtämiseen, vaan pitää uskaltaa kokeilla, uudistua välillä pienin askelin ja välillä isommin harppauksin.
Ensimmäisten kuukausieni aikana Vaasan yliopistossa olen saanut huomata, että täällä ollaan ajan hermolla. Olemme kaikkea muuta kuin paikalleen jämähtänyt julkisen sektorin toimija. Pidämme huolta vahvuuksistamme, joista mainittakoon kauppatieteet yhtenä arvostetuimmista opinajoista Suomessa.
Uudistamme toimintaamme, jotta vastaamme muun muassa toimintaympäristömme tarpeeseen saada osaavaa työvoimaa alueen energia-alan yrityksiin. Lisäämme tutkimuksemme ilmiölähtöisyyttä, sillä esimerkiksi digitalisaation vaikutukset ulottavat lonkeronsa koko yhteiskuntaamme eli yli usean tieteenalan. Panostamme paljon vierailijaluennoitsijoiden ja yritysyhteistyön hyödyntämiseen, jotta olemme kiinteästi osa ympäröivää yhteistyötä ja sen tarpeita.
Yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhteinen tavoite: viedä eteenpäin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Siitä hyödymme me itse sekä meidän jälkeemme tulevat sukupolvet. Uskon vahvasti yhteistyöhön, monimuotoisuuteen, rohkeasti ja uudistushaluisesti eteenpäin katsomiseen. Näitä asioita pitää edistää niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Helinä Saarela
Kirjoittaja on Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen yksikön dekaani
