Osallistuin konferenssimatkalle Berliiniin European Sociological Associationin (ESA) järjestämään taloussosiologian välikonferenssiin. Kyseessä oli ESA:n Research Network 09 Economic Sociology Mid-term Conference, jonka teemana oli “Exploring Solutions to the Challenges of Our Time: A Positive Turn in Economic Sociology?”.
Nykyhetkeä leimaavat syvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset mullistukset, ja taloussosiologia on niiden keskellä ratkaisevassa käännekohdassa. Maailma kamppailee monimutkaisten haasteiden parissa, kuten kasvavan eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen, nopean teknologisen kehityksen ja globaalien terveyden kriisien kanssa. Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia konferenssin monipuolisissa esityksissä ja keskusteluissa.
Kuulin taloussosiologian konferenssista tutkijakollegalta Ellalta, joka oli itsekin lähdössä mukaan. Kiinnostuin mahdollisuudesta osallistua ja päätin lähettää abstraktin määräaikaan mennessä (1.5.) eli sopivasti munkin syönnin lomasta. Onnekseni abstrakti hyväksyttiin, ja pääsin valmistelemaan esitystä ja laajennettua abstraktia konferenssia varten. Odotin tapahtumaa ja Berliinin sykettä innolla – viimeksi olin kaupungissa lukiolaisena, opettelemassa saksaa paikallisessa perheessä, ja siitä on vierähtänyt jo kaksi vuosikymmentä.
Konferenssi järjestettiin Berliinissä Weizenbaum-instituutissa, joka kokoaa yhteen eri tieteenalojen tutkijoita. Ilmoittautuneita oli noin 80, joskin muutamia peruuntumisia oli tullut. Kyseessä oli välikonferenssi eli pienimuotoisempi tilaisuus, mutta itselleni sopivan tiiviin kokoinen. Pidin siitä, että eri aiheiden tutkijat otettiin avoimesti vastaan ja koin olevani konferenssiin tervetullut, vaikka oma tutkimukseni sijoittuu viestinnän ja taloussosiologian rajapintaan. Omassa väitöskirjassani yhdistän viestinnän tutkimuksen näkökulmaa taloussosiologisiin teemoihin, kuten vaurastumiseen.
Osallistuin uransa alussa olevien tutkijoiden työpajaan, jossa esittelin keskeneräistä artikkeliani vaurastumisen diskursseista muille tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille. Esitelmän pitämiseen ja palautteen antoon oli varattu noin 30 minuuttia. Kokeneet tutkijat antoivat myös palautetta konferenssiesitelmästä, joten sain paljon eväitä oman tutkimusaiheen kehittämiseen. Työpaja oli mielestäni erinomainen matalan kynnyksen tapa esitellä keskeneräistä artikkelia kansainvälisessä kontekstissa – vastaavia tilaisuuksia voin lämpimästi suositella muille tohtoriopiskelijoille!
Taloussosiologian teemoja kestävyyden ja ilmastokysymysten kentällä
Kolmipäiväisessä konferenssissa esiintyi kolme keynote-puhujaa Mark Davis (University of Leeds), Jens Beckert (Max Planck Institute for the Study of Societies) ja Andrea Maurer (University of Trier). Heidän puheenvuoronsa käsittelivät konferenssin teeman mukaisesti taloussosiologian ajankohtaisia käänteitä.
Mark Davis nosti esiin paikalliset ilmastolainat ja kotien energiatehokkuusremontoinnin konkreettisina esimerkkeinä siitä, miten taloudelliset ratkaisut voivat olla sosiaalisesti osallistavia ja kulttuurisesti merkityksellisiä. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää ihmisten välisiä suhteita korostavaa lähestymistapaa, jossa yksilöä ei nähdä irrallisena toimijana vaan osana sosiaalista verkostoa. Jens Beckert puolestaan tarkasteli polykriisejä ja sitä, miten päällekkäiset kriisit muokkaavat taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita.
Andrea Maurer pohti, miten taloussosiologia voi vastata nyky-yhteiskunnan käytännöllisiin haasteisiin, erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Hänen mukaansa taloussosiologian relevanssi syntyy yhdistämällä teoria ja konkreettiset, toimintaan perustuvat selitykset.
Kuuntelin pääpuhujien lisäksi laskujeni mukaan lähes 20 muuta esitystä. Työpajoja järjestettiin yhtäaikaisesti ja kiinnostavia työpajoja jäi väistämättä kuulematta. Uran alkuvaiheen tutkijoille suunnattuja työpajoja järjestettiin jokaisena päivänä.
ESA:n välikonferenssi oli ensimmäinen ulkomainen konferenssini. Ymmärrykseni taloussosiologian kentästä oli lähtiessä vielä varsin keskeneräinen, vaikka olin tutustunut muutamiin perusteoksiin. Tavoitteenani oli oppia lisää tieteenalasta, sen tutkimusaiheista ja saada inspiraatiota omien artikkelien aiheiden rajaamiseen – ja siinä mielessä matka oli erittäin onnistunut! Myös tutkijakollegoiden kohtaamiset ja ympäristön vaihdos avasivat omaa ajattelua.
Suurin anti konferenssissa oli lisääntynyt ymmärrys taloussosiologiasta. Useammassa esityksessä viitattiin klassikoihin, kuten Weberiin, Marxiin, Zelizeriin, Bourdieuhun – muistutus siitä, että vaikka etsimme uusia ratkaisuja, klassikot pysyvät taustalla. Lisäksi sain arvokkaita lukuvinkkejä artikkeleista ja kirjoista, joiden avulla voin syventää ymmärrystäni nykyisistä tutkimustrendeistä.
Kulttuurin, makujen ja taiteen Berliini
Berliinistä jäi monella tapaa positiivinen kokemus. Liikkuminen konferenssipaikan ja hotellin välillä oli mutkatonta ja hoitui kymmenessä minuutissa kävellen. Myös konferenssi-illallinen järjestettiin kävelymatkan päässä rennossa ravintolassa, jossa pääsimme terassille tunnelmoimaan lämpimästä kelistä ja ruoasta sekä viileistä juomista.
Konferenssipäivien jälkeen ehdimme tutustua kaupunkiin ja sen kulttuuritarjontaan. Kävimme katsomassa modernia taidetta Art Verse -näyttelyssä vanhassa parkkihallissa. Kolmikerroksinen näyttelytila tarjosi nähtäville niin metalliteoksia, liikkuvaa kuvaa kuin useita moderneja maalauksia. Berliinin muurin vilahdus toi mieleen muistoja – viimeksi näin sen lukiomatkalla. Maistoin myös paikallista herkkua currywurstia, eli curryllä maustettua makkaraa ranskalaisten kera.
Matka hotellilta lentokentälle taittui sujuvasti yhdellä junalla, ja lento Helsinki-Vantaalle oli jopa etuajassa. Seuraavaan kertaan – Auf Wiedersehen!
Sosiologiasta kiinnostuneille tiedoksi: Seuraavaksi järjestetään CFP 17th ESA Conference teemalla ”Strengthening Democracies: Social Action, Solidarity, and Sustainable Futures”. Kyseessä on pääkonferenssi, joka pidetään Puolassa Varsovassa 25–28. elokuuta 2026. Lisätietoja löydät ESA:n verkkosivuilta.
Viestintätieteiden oppiaine on mahdollistanut osallistumisen tähän konferenssimatkaan.
Bio ja yhteystiedot
Katriina Karvo työskentelee väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistolla viestintätieteissä. Karvon väitöskirja tarkastelee vaurastumisen näkökulmia mediakonteksteissa.
Yhteystiedot: katriina.karvo@uwasa.fi
Kuvakollaasi 1: Weizenbaum instituutti ja oma kuva. Kuvaajat: Katriina Karvo ja Ella Lillqvist
Kuvakollaasi 2: Kaiser‑Wilhelm-Gedächtniskirche, Alexanderplatzin maailmankello ja Berliinin muuri. Kuvaaja: Katriina Karvo
Copilotia on hyödynnetty tekstin oikoluvussa.
