Törmäsin PCST-konferenssiin, kun etsin verkosta kiinnostavia kansainvälisiä tiedeviestinnän konferensseja. Epäröin kuitenkin osallistua, koska tutkimukseni tuntui vielä liian keskeneräiseltä, mutta kollegojeni kannustus sai minut lopulta lähettämään abstraktin juuri ennen hakuajan päättymistä. Se kannatti, koska joulukuussa sain uutisia, että posteriesitykseni on hyväksytty mukaan ohjelmaan. Kevät kului esitystä valmistellessa ja matkaa suunnitellessa.
Tämän vuoden konferenssi järjestettiin Aberdeenin kaupungissa Skotlannin itärannikolla. Konferenssi ‘Using Science Communication to Effect Positive Change: Exploring Transitions, Traditions and Tensions’ kokosi yhteen yli 650 viestinnän tutkijaa ja tiedeviestijää. Tiedeviestinnän roolia tässä ajassa pohdittiin siirtymien, perinteiden ja jännitteiden kautta.
Konferenssin ohjelma oli monipuolinen, ja osallistuminen laajensi näkemystäni tiedeviestinnästä. Järjestelykomitean puheenjohtaja Heather Doran totesi esipuheessaan, että tapahtumassa tunnustetaan tiedeviestinnän monimuotoisuus: sille ei ole yhtä oikeaa määritelmää. Esimerkkejä esitysten aiheista ovat mm. tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelu, luottamus tieteeseen, kansalaistiede ja AI:n rooli tiedeviestinnässä. Key note -puheenvuorojen ja paneelikeskustelujen teemat vaihtelivat tiedeviestinnän kehityksestä tutkijoihin kohdistuvaan häirintään ja ilmastoviestintään.
Tiedeviestinnän ja -välittämisen uusia areenoja Euroopassa
Yksi syy matkalle lähtemiseen oli se, että halusin oppia, mitä kansainvälisellä tiedeviestinnän kentällä on meneillään. Koska konferenssiohjelma oli todella laaja, täytyi valita tarkasti, mitä esityksiä haluaa kuulla. Kaikkea mielenkiintoista ei ehtinyt seuraamaan. Valikoin ohjelmasta erityisesti niitä sessioita, joissa käsiteltiin tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelua sekä organisaatioiden mahdollisuuksia tukea tiedeviestintää.
Kiinnostavimpia avauksia oli COALESCE-hankkeen perustama eurooppalainen tiedeviestinnän osaamiskeskus European Competence Centre for Science Communication, jonka tavoitteena on kehittää ja juurruttaa tiedeviestinnän osaamista sekä edistää yhteyksiä yhteiskunnan ja tieteen välillä. Keskus tuottaa työkaluja tiedeviestinnän tueksi. Suomesta paikallisena organisaationa on mukana LUT-yliopisto.
Länsinaapurista oli myös kuulumisia. Ulrika Björkstén Vetenskap & Allmänhetistä (Tiede & yleisö) kertoi uudesta ruotsalaisesta tietopohjaisen päätöksenteon areenasta, Folk & Forskningista. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2025 Uppsalassa. Tilaisuus toi yhteen kansalaisyhteiskunnan, tutkimuskentän ja päätöksentekijät. Tilaisuus oli onnistunut ja saa jatkoa vuosittain.
Anna Maria Fleetwood Vetenskaprådetista (Ruotsin tutkimusneuvosto) puhui siitä, miten voimme edistää siirtymää, jossa tiedeviestintä on kiinteä osa tutkimuskulttuuria ja tukee huippututkimusta. Tutkin väitöskirjassani tiedeviestintää ja yhteistyötä tutkimushankkeissa, joten Fleetwoodin esitys oli erityisen kiinnostava. Hän korosti, että tutkimuslaitosten roolia tiedeviestinnässä tulisi vahvistaa ja että tarvitaan institutionaalisia työkaluja, jotka auttavat tutkijoita viestimään työstään entistä paremmin.
Kansainvälinen konferenssi auttoi pohtimaan oman tutkimuksen merkitystä ja paikkaa tiedeviestinnän kentällä
Oman alan kansainväliseen konferenssiin osallistuminen oli hieno kokemus. Tuntui uskomattomalta olla yli kuudensadan tiedeviestinnän ammattilaisen ympäröimänä.
Oma esitykseni oli digitaalinen posteri tutkimushankkeiden organisoitumisesta ja sen yhteyksistä tiedeviestintään. Esitykseni rakentui kahden näkökulman varaan: ensin nostin alustavia tuloksia tekeillä olevasta kirjallisuuskatsauksestani ja sitten kerroin käytännön esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelman viestintä- ja vuorovaikutustiimin työstä, jossa olen mukana.
Digitaaliset posterit olivat esillä näytöillä isossa salissa, jossa osallistujat kiertelivät tiettyinä aikoina, ja esittäjät saivat kertoa aiheestaan lisää kiinnostuneille. 3-sivuisen posterin valmisteluun kului paljon aikaa, kun sitä teki ensimmäistä kertaa. Posterin lisäksi sain mahdollisuuden esitellä tutkimusta 3 minuutin puheessa erillisessä sessiossa. Esityksen pitäminen oli jännittävää mutta opettavaista. Koska esittäjiä oli sessiossa 14 henkilöä, vain muutamaa esitystä ehdittiin kommentoimaan.
Yksi matkan odotetuista kohokohdista oli konferenssi-illallinen, joka järjestettiin Aberdeenin yliopiston upealla ja historiallisella vanhalla kampuksella perinteisen skotlantilaisen céilidh-juhlan merkeissä. Ohjelmaan kuului ruuan lisäksi vauhdikasta tanssia viululla ja haitarilla säestettynä.
Mitä matkasta sitten jäi käteen? Tärkeimpänä pidän verkostoitumista saman aihepiirin (eli tiedeviestintä organisaatiokontekstissa) tutkijoihin. Oli myös mukava tutustua muihin suomalaisiin osallistujiin. Matkaan lähteminen kannatti, vaikka aluksi tuntui, että oman tutkimuksen pitäisi olla jo pidemmällä. Jokainen askel kuitenkin vie tutkimusta eteenpäin. Sain vahvistusta havainnoilleni siitä, että organisaatiot voivat luoda rakenteita ja työkaluja tiedeviestinnän ja tutkimuksen vaikuttavuuden tukemiseen.
Seuraava PCST järjestetään Shanghaissa 2027. Jos olet kiinnostunut tiedeviestinnästä, voit tutustua konferenssiin PCST Networkin verkkosivuilla. Sieltä löytyy myös linkki tämän vuoden konferenssin keynote-puheenvuoroihin YouTubessa.
Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä DEMOGRAPHY-ohjelma ovat tukeneet tätä konferenssimatkaa.
Bio ja yhteystiedot
Marjo Honkaranta on tohtoriopiskelija, joka on kiinnostunut tiedeviestinnästä organisaatioissa ja on päivätyössään tutkimuskoordinaattorina Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla ja strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelmassa. Honkarannan väitöskirja käsittelee tiedeviestintää tutkimushankkeissa.
Yhteydenotot: marjo.honkaranta@student.uwasa.fi
Artikkelin pääkuva: PCST-konferenssin visuaalinen aloitusdia. Kuva: Marjo Honkaranta.
AI: Chat GPT:tä hyödynnetty tekstin selkeyttämisessä.
