{"id":62,"date":"2022-06-27T14:21:31","date_gmt":"2022-06-27T11:21:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/?p=62"},"modified":"2022-06-27T14:23:27","modified_gmt":"2022-06-27T11:23:27","slug":"aivomyrskyja-amerikassa-kesaterveiset-washingtonista-tutkimusvierailulta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/aivomyrskyja-amerikassa-kesaterveiset-washingtonista-tutkimusvierailulta\/","title":{"rendered":"Aivomyrskyj\u00e4 Amerikassa \u2013 kes\u00e4terveiset Washingtonista tutkimusvierailulta!"},"content":{"rendered":"<p>Terveisi\u00e4 Suomeen Washington DC:st\u00e4. Tutkijavierailuani George Washingtonin yliopistossa on kulunut nyt pian kuusi kuukautta, ja vuosi on viel\u00e4 edess\u00e4. Aika kuluu pelottavan nopeasti. Vaasan yliopistossa toimin apulaisprofessorina aluetieteen oppiaineessa johtamisen yksik\u00f6ss\u00e4, ja teht\u00e4v\u00e4ni on kiinnitetty my\u00f6s InnoLab-tutkimusalustaan.<\/p>\n<p>Nostan t\u00e4ss\u00e4 reissublogissa esiin jotain keskeisi\u00e4 anteja ja haasteita matkalta t\u00e4h\u00e4n asti, toivottavasti niist\u00e4 on iloa esimerkiksi jollekin omaa reissua suunnittelevalle!<\/p>\n<p>George Washingtonin yliopisto on vuonna 1821 perustettu yksityinen yliopisto, vuonna 1904 alkuper\u00e4isest\u00e4 Columbian Collegesta tuli kongressin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 George Washingtonin yliopisto Yhdysvaltojen ensimm\u00e4isen presidentin mukaan. Yliopisto on suurin Washington DC:n korkeakouluista, opiskelijoita on noin 28\u00a0000. Tutkimus- ja opetushenkil\u00f6kuntaa yliopistossa on noin 2500.<\/p>\n<p>Yliopistolla on kolme kampusta, joista vierailemani Foggy Bottomin kampus sijaitsee muutaman korttelin et\u00e4isyydell\u00e4 Valkoisesta talosta. Se on monessa mieless\u00e4 varsin erityinen opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 Washingtonin keskustassa leijailevan ilmapiirin vuoksi, eik\u00e4 siis siin\u00e4 mieless\u00e4 lainkaan perinteinen amerikkalainen yliopistokampus, jotka tyypillisesti muodostavat oman \u201dkuplansa\u201d minikaupunkeja muistuttavine kampusalueineen. N\u00e4in puolen vuoden t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asumisen j\u00e4lkeen Washington DC:n ilmapiiri\u00e4 on viel\u00e4 vaikea pukea sanoiksi: siin\u00e4 vallan, politiikan ja vaikuttamisen lonkerot kietoutuvat yhteen kulttuurisen monimuotoisuuden, kosmopoliittisen el\u00e4m\u00e4ntavan ja toisaalta valtavan eriarvoisuuden kanssa, joka n\u00e4kyy arjessa kaikkialla. Aluetieteilij\u00e4lle riitt\u00e4\u00e4 siis analysoitavaa!<\/p>\n<p>Keskeisen\u00e4 reissun antina t\u00e4h\u00e4n asti nostaisin esiin sen \u201daivomyrskyn\u201d, jonka vierailu Elliot School of International Affairissa ja International Science and Technology Policy -instituutissa on saanut aikaan. Tein t\u00e4m\u00e4n valinnan suhteen varsin tietoisen loikan oman tutkimuksellisen mukavuusalueeni ulkopuolelle, mink\u00e4 koin siin\u00e4 mieless\u00e4 riskin\u00e4, ett\u00e4 profiilini oli jo valmiiksi varsin laaja ja ajatus tutkimuksellisesta mukavuusalueesta p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni varsin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen monitieteisen projektiluonteisen ty\u00f6historiani vuoksi. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime vuonna julkaisin kollegoideni kanssa artikkeleita muun muassa tulevaisuudentutkimuksen, tutkimusarvioinnin, kest\u00e4vyystutkimuksen, laskentatoimen ja kaupunkitutkimuksen lehdiss\u00e4.<\/p>\n<p>Asetin kuitenkin itselleni matkan ammatilliseksi tavoitteeksi vahvistaa osaamistani tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan laajalla tutkimusalalla, joka George Washingtonin yliopistossa on kytketty mielenkiintoisella tavalla kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimukseen. Sanoisin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 loikka kannatti. Se, mit\u00e4 olen jo nyt saanut, on omien tutkimusteemojen ja intressien avartuminen kansainv\u00e4listen suhteiden valossa: se valmiiksi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen mukavuusalue venyy ja paukkuu taas uusin ulottuvuuksiin! Toki joku voisi ajatella niinkin, ett\u00e4 laajan tutkimusprofiilin levitt\u00e4minen edelleen on tehokkaan julkaisutoiminnan ja tutkijana profiloitumisen kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4 tie, taas joutuu perehtym\u00e4\u00e4n johonkin uuteen ja tuntemattomaan. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa uskallan kuitenkin viel\u00e4 vahvemmin seist\u00e4 valintani takana; ehk\u00e4 monialaisille \u201dboundary spannereillekin\u201d l\u00f6ytyy t\u00e4ss\u00e4 maailmassa tilaa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, enk\u00e4 oikein ole ikin\u00e4 miss\u00e4\u00e4n selke\u00e4ss\u00e4 tieteenalalaatikossa viihtynytk\u00e4\u00e4n!<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kokemuksena tuon esiin my\u00f6s osallistumiseni yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Course Design instituuttiin (CDI), jossa suunnittelin syllabuksen kokonaan uudelle collaborative innovation -kurssille InnoLabin User and Open Innovation -moduuliin. Instituutti oli mahtava kokemus ja loistava lis\u00e4 yliopistopedagogiseen ty\u00f6kalupakkiini! CDI on t\u00e4rke\u00e4 perinne yliopistossa, jonka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvistavan yliopiston sis\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4: se on viikon kest\u00e4v\u00e4 todella intensiivinen koulutus yliopiston opettajille, jotka haluavat ty\u00f6st\u00e4\u00e4 syllabuksiaan ja kehitt\u00e4\u00e4 opetustaan. Olen todella kiitollinen, ett\u00e4 sain liitty\u00e4 vierailevana tutkijana p\u00e4\u00e4osin yliopiston professoreista ja tenure track -tutkijoista koostuvaan porukkaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa opetustani Vaasan yliopistossa. Kurssin keskeisen\u00e4 tavoitteena oli katsoa omaa opetustaan kriittisesti siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta mit\u00e4 opettaa, miten ja miksi, ja saada uusia ideoita opetusty\u00f6h\u00f6n. Oli todella silmi\u00e4 avartavaa huomata, kuinka pitk\u00e4lle mietitty\u00e4, laadukasta ja oppimiskeskeist\u00e4 opetusta yliopistossa tarjotaan, ja kuinka paljon tukea ja ohjausta opiskelijat saavat opintojensa aikana. Er\u00e4s paikallisista kollegoista toikin esiin, ett\u00e4 kokee jatkuvaa syyllisyytt\u00e4 opettajana siit\u00e4, ett\u00e4 ei tarjoa riitt\u00e4v\u00e4n laadukasta opetusta siihen n\u00e4hden, kuinka paljon opiskelijat (tai heid\u00e4n vanhempansa) koulutuksesta maksavat. Esimerkiksi Elliot Schoolissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen opintopisteen hinta on $1,995. Pist\u00e4\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Lopuksi pakko mainita my\u00f6s korona ja sota Euroopassa: tutkijavierailulle l\u00e4hteminen korona-aikana oli riski, jonka otimme perheess\u00e4 tietoisesti, ja kyll\u00e4 se arkeen on vaikuttanut paljon koko kev\u00e4\u00e4n ajan. P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme perille syttyi pian sota Ukrainassa, jonka seuraaminen et\u00e4\u00e4lt\u00e4 on ollut monella tavoin stressaavaa, vaikka samaan aikaan keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata my\u00f6s amerikkalaisen uutisoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n koko vierailun ja perheen muuton j\u00e4rjest\u00e4minen Yhdysvaltoihin matkustusrajoitteiden ja valtavan byrokratian vuoksi oli melkoisen mutkikasta, ja stressitasot ovat olleet matkan varrella v\u00e4lill\u00e4 melkoiset. Koululaisten arkeen totuttelu on vienyt aikaa, ja arki on ollut edelleen pandemian takia pirstaleista. Yliopistolla on ollut hiljaista, kun tutkijat ovat edelleen p\u00e4\u00e4osin et\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Tapaamisten eteen joutuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n siis t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin aiempaa enemm\u00e4n vaivaa.<\/p>\n<p>Mutta kaikesta huolimatta \u2013 tai ehk\u00e4 juuri siksi \u2013 kokemus tuntuu arvokkaalta. Vaikka amerikkalaiseen tutkimusmaailmaan ja yhteiskuntaan tutustumisen matkani on vasta alkupuolella, olen jo nyt tyytyv\u00e4inen ett\u00e4 p\u00e4\u00e4timme ja uskalsimme l\u00e4hte\u00e4 perheen\u00e4 matkaan. Vaikka tutkijan ty\u00f6 onkin v\u00e4lill\u00e4 rankkaa eik\u00e4 aina niin helposti yhteensovitettavaa perhe-el\u00e4m\u00e4n kanssa, on my\u00f6s melkoinen etuoikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kokemaan maailmaa tutkijavierailujen kautta, olivatpa ne sitten mink\u00e4 mittaisia tahansa!<\/p>\n<p>Mukavaa kes\u00e4\u00e4 kaikille ja nauttikaa m\u00f6kkisaunojen l\u00f6ylyist\u00e4, niit\u00e4 kovasti kaipaan!<\/p>\n<p><em><strong>Helka<\/strong><\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-65\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/kalliomaki-helka-150x150.jpg\" alt=\"Helka Kalliom\u00e4ki\" width=\"150\" height=\"150\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/kalliomaki-helka-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/kalliomaki-helka-1024x1024.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 150px) 100vw, 150px\" \/><em>Kirjoittaja <a href=\"https:\/\/www.uwasa.fi\/fi\/henkilo\/2134560\"><strong>Helka Kalliom\u00e4ki<\/strong><\/a> toimii apulaisprofessorina Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksik\u00f6ss\u00e4 ja InnoLabin monitieteisell\u00e4 tutkimusalustalla. Helkan tutkimus keskittyy strategiseen alue- ja kaupunkikehitt\u00e4miseen, innovaatiopolitiikkaan ja tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, joita h\u00e4n my\u00f6s opettaa Vaasan yliopistossa aluetieteen oppiaineessa ja InnoLabin monitieteisess\u00e4 User and open innovation -moduulissa. Vierailun aikana Helka tutkii ennen kaikkea innovaatiopolitiikan uusia tuulia.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Terveisi\u00e4 Suomeen Washington DC:st\u00e4. Tutkijavierailuani George Washingtonin yliopistossa on kulunut nyt pian kuusi kuukautta, ja vuosi on viel\u00e4 edess\u00e4. Aika kuluu pelottavan nopeasti. Vaasan yliopistossa toimin apulaisprofessorina aluetieteen oppiaineessa johtamisen yksik\u00f6ss\u00e4, ja teht\u00e4v\u00e4ni on kiinnitetty my\u00f6s InnoLab-tutkimusalustaan. Nostan t\u00e4ss\u00e4 reissublogissa esiin jotain keskeisi\u00e4 anteja ja haasteita matkalta t\u00e4h\u00e4n asti, toivottavasti niist\u00e4 on iloa esimerkiksi jollekin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":63,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[16,20,17,18,19],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-aluetiede","tag-george-washingtonin-yliopisto","tag-innolab","tag-innovaatiopolitiikka","tag-tutkimuksen-vaikuttavuus"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/author\/rkalmi\/\">Verkkotoimitus<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/aivomyrskyja-amerikassa-kesaterveiset-washingtonista-tutkimusvierailulta\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2022-06-27T14:21:31+03:00\">27.06.2022<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/aivomyrskyja-amerikassa-kesaterveiset-washingtonista-tutkimusvierailulta\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"Helka Kalliom\u00e4ki\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-1280x720.jpg 1280w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-1600x900.jpg 1600w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-1920x1080.jpg 1920w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/152\/2022\/06\/helka-blogikuva-2048x1152.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":67,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/67"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/visitingscholars\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}