<\/p>\n
Systeeminen murros, transitio, transformaatio\u2026 Monta sanaa kuvaamaan sit\u00e4, kuinka pyrit\u00e4\u00e4n perusteellisesti muuttamaan jotain yhteiskunnan osa-aluetta. Kun halutaan kuvastaa teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, voidaan puhua sosioteknisist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4: teknologiat ovat aina yhteiskunnallisille vaikutuksille alttiita ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin sis\u00e4ltyy teknologisia elementtej\u00e4 (Berninger ym. 2017<\/a>).<\/p>\n Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvien kokonaisvaltaisten sosioteknisten j\u00e4rjestelmien kest\u00e4v\u00e4\u00e4n murrokseen tarvitaan uudenlaista \u201dlaatikon ulkopuolista” ajattelua ja toimijoita, jotka l\u00e4htev\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kyseist\u00e4 ajattelua mukailevia ratkaisuja. Luontoa ja ihmisi\u00e4 kunnioittavat ratkaisut niin energian tuotannossa kuin sen kulutuksessakin – tuli se sitten loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle s\u00e4hk\u00f6n\u00e4, l\u00e4mp\u00f6n\u00e4, kaasuna tai nesteen\u00e4 – vaativat laajan sidosryhmien huomioimisen.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4sti uusiutuvista raaka-aineista sek\u00e4 paikallisen kiertotalouden mukaisesti tuotettu biokaasu on t\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4 siirtymisess\u00e4 kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Pohjanmaalla on tuotettu biokaasua jo 30 vuoden ajan ja sen ymp\u00e4rille on kehittynyt erilaisten toimijoiden yhteisty\u00f6verkosto. Sektorilla on my\u00f6s oiva mahdollisuus kasvaa ja kehitty\u00e4, koska saatavilla on runsaasti raaka-aineita sek\u00e4 osaamista. T\u00e4m\u00e4 vaatii kuitenkin uudenlaisia yhteisty\u00f6- ja toimintamalleja!<\/p>\n Tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani<\/a> energiaan liittyvi\u00e4 uskomuksia, ajatusmalleja ja ideologioita. Keski\u00f6ss\u00e4 oli se, miten sosio-kulttuurillisesti jaetut uskomukset ja ajatusmallit ilmenev\u00e4t energiamurrokseen liittyviss\u00e4 puheissa.<\/p>\n Keskeisi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 olikin, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiseen markkinakasvuun ja kilpailuun perustuva maailmankuva, jossa \u201dtalouskasvu ja teknologia pelastavat ihmisen ja luonnon\u201d, sek\u00e4 siit\u00e4 juontuvat ajatusmallit toistuvat yhteiskunnan eri toimijoiden puheissa. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4nsimaista maailmankuvaa on my\u00f6s kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 sen perusoletukset eiv\u00e4t ole yhteensovitettavissa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen reunaehtojen kanssa. Kuitenkin jatkuvan kasvun maailmankuvasta ammentavat valtadiskurssit vaikuttavat vahvasti koko energia-alaan ja sen suuntauksiin – my\u00f6s siihen, millaiset uskomukset ja tarpeet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 tai mitk\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n taka-alalle. Vaarana on my\u00f6s, jos toimijoiden maailmankuva pysyy samana, ett\u00e4 uusissa ratkaisuissa toistetaan samoja tuttuja virheit\u00e4 ja aiheutetaan lis\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 ja sosiaalisia ongelmia.<\/p>\n Energia-alalle onkin tyypillist\u00e4 erilaiset polkuriippuvuudet ja lukkotilanteet.\u00a0 Lukkotilanteissa nykyisen systeemin ymp\u00e4rille on kehittynyt joukko itse\u00e4\u00e4n vahvistavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka \u201dlukitsevat\u201d olemassa olevat ratkaisut ja est\u00e4v\u00e4t uusien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii \u00f6ljyntuotannon ymp\u00e4rille rakentunut globaali markkina ja siihen liittyv\u00e4t sosiotekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t, kuten autoilu.<\/p>\n Polkuriippuvuus<\/a> on k\u00e4site, joka useimmiten liitet\u00e4\u00e4n teknologian tai palveluiden kehittymiseen sek\u00e4 investointeihin. Kuitenkin my\u00f6s maailmankatsomuksemme ja ajattelumme ovat osaksi polkuriippuvaisia, sill\u00e4 ne juontavat juurensa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 sosio-kulttuurisista rakenteista ja ovat vanhojen uskomusten ja tapojen kertym\u00e4\u00e4.\u00a0 Tarvitsemme kollektiivista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tapoja, jotta pystymme toimimaan yhdess\u00e4 ja samaan suuntaan. Ongelmia syntyy, kun emme osaa kyseenalaistaa uskomuksia ja tapoja, joilla yll\u00e4pid\u00e4mme luonnon kannalta kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 polkuriippuvuutta.<\/p>\n Ongelmia syntyy, kun emme osaa kyseenalaistaa uskomuksiamme ja tapojamme.<\/em><\/p><\/blockquote>\n Meill\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme vain rajoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4 resursseja. Emme voi jatkuvasti ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia, toisistaan poikkeavia teknologisia ratkaisuja, jotka vaativat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehitt\u00e4mist\u00e4 ja testausta sek\u00e4 investointeja. Ongelmana kest\u00e4v\u00e4n energiamurroksen vauhdittamisessa onkin, ett\u00e4 vanhasta polkuriippuvuudesta syntyv\u00e4t lukot usein hidastavat tai jopa est\u00e4v\u00e4t aidosti erilaisten ratkaisujen synnyn, koska ne poikkeavat liikaa vallitsevasta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Biokaasuratkaisut sopivat mainiosti t\u00e4llaisen pohdinnan kohteeksi. Ollakseen kest\u00e4v\u00e4sti toteutettuja ne vaativat hajautetun energiatuotannon mallin omaksumista, uudenlaisia toimijuuksia sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 raaka-aineet ovat kest\u00e4v\u00e4sti uusiutuvia. Ne siis haastavat vallitsevan keskitetyn j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00a0 ja sen toimintatavat ja ajatusmallit.<\/p>\n Meneill\u00e4\u00e4n olevassa EAKR-rahoitteisessa ja VEBIC-tutkimusalustan toteuttamassa hankkeessa Biokaasun hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet Pohjanmaalla <\/a>\u00a0pyrimme luomaan erilaisten kaupunki- ja yritysyhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa edellytyksi\u00e4 biokaasuliiketoiminnan ja biokaasun k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miselle Pohjanmaalla teknis-taloudellisten selvitysten, mittausten ja yhteisten toimintamallien luomisen kautta.<\/p>\n Biokaasun ymp\u00e4rille rakentuvalle, sosiotekniselle j\u00e4rjestelm\u00e4lle on useampia vauhdittamista ajavia tekij\u00f6it\u00e4: Kest\u00e4v\u00e4sti ja paikallisen kiertotalouden mukaisesti tuotetun biokaasun k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miselle on useita haasteita, vaikka siihen liittyv\u00e4t teknologiset ja markkinaratkaisut ovat jo olemassa. Keskeinen haaste Pohjanmaalla on saada jo alkuun riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 sitoutuneita loppuk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, jotta uskallettaisiin l\u00e4hte\u00e4 investoimaan tuotannon lis\u00e4\u00e4misen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Loppuk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 voivat olla mm. alueen teollisuus, laiva- ja rahtiliikenne, autot sek\u00e4 kasvihuoneet, niin yksityiset henkil\u00f6t kuin yritykset ja julkinen sektori. Muna-kana-ongelman muodostaa ristiriita tarvittavan investoimisen ja sitoutuneiden loppuk\u00e4ytt\u00e4jien saamisen v\u00e4lill\u00e4, jonka ratkaisuun tarvitaan monen, yhteiskunnan eri tasoilla vaikuttavan sidosryhm\u00e4n vuoropuhelua ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Muna-kana-ongelman muodostaa ristiriita investoimisen ja sitoutuneiden loppuk\u00e4ytt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<\/em><\/p><\/blockquote>\n Toisaalta on haastavaa yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuutta, jossa eritaustaiset osaajat keskustelevat mm. kilowattitunneista, reaktoreista, kaasuputkista, m\u00e4d\u00e4tej\u00e4tteist\u00e4, maa- ja mets\u00e4talouden tulevaisuudesta, hiilinielujen varmistamisesta, sektorikytkenn\u00e4st\u00e4, vedyst\u00e4 yhdistettyn\u00e4 biokaasuun, huoltovarmuudesta, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja loppuk\u00e4ytt\u00e4jien sitouttamisesta. Olemmekin hankkeessa kehitt\u00e4neet useamman biokaasuskenaarion, joiden ymp\u00e4rille on helpompi luoda vuoropuhelua eri tahojen v\u00e4lille. Skenaarioihin on tehty alustavat teknis-taloudelliset laskelmat pienen mittakaavan biokaasulaitoksesta, ison nesteytyslaitoksen sek\u00e4 kaasuputken toteuttamiskustannuksista sek\u00e4 sijoituspaikoista.<\/p>\n Eri toimialojen ihmisten keskustelu teknisten skenaarioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 on antoisaa ja monipuolista, mik\u00e4 tuokin meid\u00e4t takaisin tekstin alkuun ja sidosryhmien voimaan energiamurroksessa: Kuka saa \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin ja miksi? Onko se, mit\u00e4 nyt halutaan kehitt\u00e4\u00e4, aidosti kest\u00e4v\u00e4\u00e4? Miten voimme tehd\u00e4 ongelmakohtia ajoissa n\u00e4kyviksi? Hankkeelle tekem\u00e4mme nykytila-analyysi<\/a> antaa varsin kattavan kuvan eri sidosryhmist\u00e4 ja heid\u00e4n tarpeistaan sek\u00e4 mahdollisista rooleistaan. Seuraava askel on vied\u00e4 hankkeessa syntyv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 eteenp\u00e4in ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ongelmakohtiin mahdollisia ratkaisuja kehitettyjen yhteisty\u00f6mallien avulla. Se j\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4k\u00f6 sidosryhmien osallistaminen ja uudet yhteisty\u00f6mallit enemm\u00e4n munaa vaiko kanaa eli loppuk\u00e4ytt\u00e4jien aikaista sitouttamista vaiko investointien vauhdittamista.<\/p>\n <\/p>\n Petra Berg Systeeminen murros, transitio, transformaatio\u2026 Monta sanaa kuvaamaan sit\u00e4, kuinka pyrit\u00e4\u00e4n perusteellisesti muuttamaan jotain yhteiskunnan osa-aluetta. Kun halutaan kuvastaa teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, voidaan puhua sosioteknisist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4: teknologiat ovat aina yhteiskunnallisille vaikutuksille alttiita ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin sis\u00e4ltyy teknologisia elementtej\u00e4 (Berninger ym. 2017). Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvien kokonaisvaltaisten sosioteknisten j\u00e4rjestelmien kest\u00e4v\u00e4\u00e4n murrokseen tarvitaan uudenlaista \u201dlaatikon […]<\/p>\n","protected":false},"author":151,"featured_media":28,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,1],"tags":[16,17,18,19],"class_list":["post-25","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-energia","category-yleinen","tag-biokaasu","tag-energiamurros","tag-pohjanmaa","tag-polkuriippuvuus"],"acf":[],"post_meta":"Uusiutuvien energiamuotojen haasteena ovat taustalla vaikuttavat uskomukset ja polkuriippuvuus<\/strong><\/h2>\n
Kumpi ensin – muna vai kana eli loppuk\u00e4ytt\u00e4jien sitouttaminen vai investoiminen?<\/strong><\/h2>\n
\n– Pohjanmaan oma Energiarannikko 2040<\/a> -visio
\n– maan sis\u00e4inen Suomen hiilineutraaliustavoite<\/a> vuoteen 2035 menness\u00e4
\n– ulkoinen, EU:n uuden 55 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen<\/a>\u00a0saavuttaminen vuoteen 2030 menness\u00e4.
\nLis\u00e4ksi kunnilla on omat energia- ja ilmastostrategiansa.<\/p>\n
\n<\/em>Tutkija
\nMarkkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksikk\u00f6 & VEBIC
\nVaasan yliopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"