Julkisten palvelujen tarkoituksena on yhteisen hyv\u00e4n tuottaminen. Kaikesta kritiikist\u00e4 huolimatta julkinen sektorimme on my\u00f6s onnistunut siin\u00e4 melko hyvin, onhan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta yksi maailman ihannoiduimpia yhteiskuntaj\u00e4rjestelmi\u00e4. Haasteita toki silti riitt\u00e4\u00e4. Julkinen rahoitus on tiukkenemassa, mutta palvelutarpeet taas ovat kasvamassa. Julkisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n pit\u00e4isi siis jatkossa tuottaa enemm\u00e4n ja parempaa palvelua nykyist\u00e4 pienemmill\u00e4 resursseilla. Kaiken lis\u00e4ksi kompleksisten ja ennakoimattomien ongelmien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4, eik\u00e4 rakenteitaan raskas ja hierarkkinen julkinen hallintokoneisto ole omiaan niiden selvitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vyyhti\u00e4 ei ratkaistakaan ilman toiminnan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Vaikeuskerrointa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 perinteinen lineaarinen innovaatio ei en\u00e4\u00e4 pysty ratkaisemaan monimutkaisia ja keskin\u00e4isriippuvaisia \u201dpirullisia\u201d ongelmia, joiden parissa julkiset instituutiot ja yhteiskunnat yleisesti kamppailevat.<\/p>\n
Lineaarisella innovaatiolla viittaan tapauksiin, joissa kohdattu ongelma on selv\u00e4sti tunnistettavissa ja toimiva ratkaisu voidaan ennalta suunnitella. Sit\u00e4 vastoin kompleksisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6tilanne on usein ep\u00e4selv\u00e4. Pirullisille ongelmille taas on tunnusomaista odottamattomat tapahtumat, jatkuva muutos, ristiriitaisuudet ja ep\u00e4varmuus. Ne ovat vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja ratkaistavia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka kasautuvat laajaksi kokonaisuudeksi. Onnistuneet ratkaisut edellytt\u00e4v\u00e4t joustavuutta, laajaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kyky\u00e4 navigoida ep\u00e4varmuuden l\u00e4pi.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 2021 Turussa esiintyi poikkeuksellisen paljon nuorten h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Useat viranomaistahot ja j\u00e4rjest\u00f6t pyrkiv\u00e4t tarttumaan asiaan, mutta ajoittaisen rauhoittumisen j\u00e4lkeen ongelma eskaloitui entist\u00e4 pahemmin. Turku ei toki kohdannut haastetta yksin, sill\u00e4 nuorten r\u00f6t\u00f6stelyst\u00e4, jengiytymisest\u00e4 ja v\u00e4kivaltaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 uutisoitiin l\u00e4hes kaikkien suurten kaupunkien osalta. Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n kaupungissa h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 aiheuttavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei silti miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ollut kovin suuri, eik\u00e4 se osoittautunut jengiytymisuhasta huolimatta j\u00e4rjestelm\u00e4lliseksi, saati j\u00e4rjest\u00e4ytyneeksi toiminnaksi. Ongelma oli kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4n vakava, jotta siihen kohdistettiin lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia toimenpiteit\u00e4 niin valtion kuin kuntien taholta. Toimien vaikuttavuutta ei kuitenkaan kyetty arvioimaan, eik\u00e4 kokonaisuuden johtaminen ollut mill\u00e4\u00e4n tavalla helppoa.<\/p>\n
Olen ty\u00f6urallani Turun kaupungin kehitt\u00e4misasiantuntijana kohdannut turhauttavan monta kertaa edell\u00e4 mainitun kaltaista dilemmaa.\u00a0 Arjen puurtaminen onkin pikkuhiljaa ohjannut minua innovaatio- ja kompleksisuusteorioiden pariin, ja vuoden alussa aloitin Vaasan yliopistossa v\u00e4it\u00f6skirjaopinnot aiheena innovaatiotoiminnan ja arvonluonnin johtaminen julkishallinnon piiriss\u00e4. Tutkimuksen taustaoletuksena on, ett\u00e4 kompleksisuus on maailman ja yhteiskunnan ominaispiirre, joka voimistuu ihmisten sek\u00e4 instituutioiden keskin\u00e4isen vuorovaikutussuhteiden ja globaalien tapahtumien yleistyess\u00e4. Kompleksisten ilmi\u00f6iden seuraukset ovat arvaamattomia ja niihin varautuminen on julkisessa hallinnossa eritt\u00e4in haastavaa. Kompleksisten ongelmien ratkaisussa ja innovaatiossa korostuukin verkostomainen monitoimijayhteisty\u00f6n hallinta ja niiss\u00e4 tapahtuva arvontuotannon johtaminen.<\/p>\n
Julkishallinnolle on yh\u00e4 pyrkimys keskitetysti hallita ja ohjata kompleksisten sosiaalisten ilmi\u00f6iden suuntaa, voimakkuutta tai vauhtia. T\u00e4m\u00e4n kaltaiset tapahtumat eiv\u00e4t ole kuitenkaan johdon kontrolloitavissa. Sit\u00e4 vastoin johtajan roolissa korostuu tiimeiss\u00e4 ja verkostoissa toimivien ihmisten v\u00e4lisen vuorovaikutuksen edist\u00e4minen ia itseorganisoitumisen tukeminen. Joustava ja erilaisiin haasteisiin mukautuva sek\u00e4 eri tahoja osallistava johtamistapa on erityisen merkityksellinen julkisen sektorin kontekstissa, sill\u00e4 siin\u00e4 korostuu joustavuus, vallan delegointi sek\u00e4 monipuolisten kykyjen ja resurssien hy\u00f6dynt\u00e4minen. Vaikeasti hallittavien ongelmien lis\u00e4\u00e4ntyminen onkin yhdist\u00e4nyt kompleksisuustutkimusta hallinta-ajatteluun ja erityisesti \u201duuteen julkiseen hallintomalliin\u201d (New Public Governance), joka korostaa ihmisten ja organisaatioiden verkostoitumisen tarvetta ja laajemman kansalaisosallistumisen malleja. N\u00e4iden periaatteiden mukaan julkisen hallinnon roolin tulisi muuttua byrokraattisesta virkamiesvallasta sek\u00e4 yritysmaailmaa mukailevasta johtamisesta toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4j\u00e4ksi ja koordinaattoriksi. Yleisesti ottaen julkisen sektorin organisaatioiden hierarkkinen rakenne ja erist\u00e4ytyminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin innovaatioiden hidasteina. S\u00e4\u00e4ntely ja muodolliset prosessit sek\u00e4 varovainen organisaatiokulttuuri ovat tunnistettuja esteit\u00e4.<\/p>\n
Vaikka tutkimukseni on hyvin varhaisessa vaiheessa, niin olen l\u00f6yt\u00e4nyt jo selke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kompleksisten ilmi\u00f6iden ja ongelmien parissa on mahdollista ty\u00f6skennell\u00e4 menestyksellisesti sek\u00e4 yhteiskunnallista arvoa tuottaen ja t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 voi my\u00f6s johtaa. Toisaalta lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tutkimusta kaivataan ainakin kompleksisten j\u00e4rjestelmien sis\u00e4isest\u00e4 vuorovaikutuksesta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon dynamiikasta, julkishallinnon itseorganisoitumisesta sek\u00e4 kompleksisuusteoriaan pohjautuvista johtamismalleista. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta uskallan olettaa, ett\u00e4 kompleksisuuden huomioivan johtajuuden yleistyminen julkisella sektorilla auttaisi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja paikallisia sek\u00e4 joustavia ratkaisuja kompleksisiin, ilkeisiin ongelmiin ja sit\u00e4 kautta tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvoa meid\u00e4n kaikkien arkeemme.<\/p>\n
Toni Ekroos<\/strong><\/em> Julkisten palvelujen tarkoituksena on yhteisen hyv\u00e4n tuottaminen. Kaikesta kritiikist\u00e4 huolimatta julkinen sektorimme on my\u00f6s onnistunut siin\u00e4 melko hyvin, onhan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta yksi maailman ihannoiduimpia yhteiskuntaj\u00e4rjestelmi\u00e4. Haasteita toki silti riitt\u00e4\u00e4. Julkinen rahoitus on tiukkenemassa, mutta palvelutarpeet taas ovat kasvamassa. Julkisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n pit\u00e4isi siis jatkossa tuottaa enemm\u00e4n ja parempaa palvelua nykyist\u00e4 pienemmill\u00e4 resursseilla. Kaiken lis\u00e4ksi kompleksisten ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":455,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[55],"tags":[208,207,138],"class_list":["post-454","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-innovaatiot","tag-julkishallinto","tag-kompleksisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\nKehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Turun kaupunki<\/em>
\nV\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Hallintotieteet, Vaasan yliopisto<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"