Kerron nyt jotain hyvin henkil\u00f6kohtaista. Minulla oli aikanaan hyvin rakas ja l\u00e4heinen pappa, joka tunsi minut hyvin. H\u00e4n sanoi minulle jo aivan pienen\u00e4 lapsena, ett\u00e4 min\u00e4 olen niin tomera, ett\u00e4 minun pit\u00e4isi opettaa. Ja kasvaessani h\u00e4n sanoi: olet hyv\u00e4 opiskelemaan, niin mene lukioon, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4set yliopistoon. Kun aloitin ammattikorkeakouluopinnot, h\u00e4n sanoi: se on hieno ammatti, ja sin\u00e4 voit sit\u00e4 opiskella, mutta min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4 sin\u00e4 viel\u00e4 menet yliopistoon. H\u00e4n sanoi n\u00e4m\u00e4 asiat insin\u00f6\u00f6rim\u00e4isen suorasukaisella tavallaan, rakkaudella ja ominaisuuksiani tulkiten mutta tuli samalla muotoilleeksi omaa ajatteluani perustavanlaatuisesti.<\/p>\n
Min\u00e4 en ole \u201doikea maisteri\u201d. Min\u00e4 olen sairaanhoitaja (YAMK). T\u00e4m\u00e4 on leima, jota olen kantanut kuin haavaa, joka ei parane. Se on erikoinen asia se haava, sill\u00e4 se on vain minun korvieni v\u00e4liss\u00e4, ja tied\u00e4n sen kyll\u00e4. Kukaan ei ole koskaan suoraan v\u00e4h\u00e4tellyt tutkintoani tai taustaani, ja haluan t\u00e4ss\u00e4 kohtaa korostaa, ett\u00e4 en ole havainnut mit\u00e4\u00e4n sellaista edes ep\u00e4suoraan nykyisess\u00e4 koulussani. Mutta tuolla \u201doikeassa maailmassa\u201d sen eron on voinut tulkita pienist\u00e4 asioista.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isi\u00e4 kertoja muistan h\u00e4venneeni amk-taustaani silloin, kun en p\u00e4\u00e4ssyt yliopistoon samassa yhteishaussa. J\u00e4in l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 monta pistett\u00e4 ja aloitin sairaanhoitajaopinnot. My\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4sin puolen pisteen p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja toiseen maahan jopa sis\u00e4lle l\u00e4\u00e4ketieteelliseen, mutta silloinkin el\u00e4m\u00e4ntilanne pakotti lopulta jatkamaan ammattikorkeakouluopintoja turvallisessa kotimaassa. H\u00e4vetti.<\/p>\n
Valmistumisen j\u00e4lkeen t\u00f6iss\u00e4 meni joitakin vuosia, mutta n\u00e4lk\u00e4 opiskeluun s\u00e4ilyi. Yliopistoon olisi pit\u00e4nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4, ja taas se j\u00e4i tavoittamattomiin, taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kaksikin kertaa. Joku lauloi radiossa: \u201dExille soitan, huudan traumani \u00e4\u00e4neen, poltan kadulle graduni kesken j\u00e4\u00e4neen\u2026<\/em>\u201d, ja min\u00e4 sain t\u00e4st\u00e4 ahdistuneen naisen vuodatuksesta irti vain ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 jollakulla onnekkaalla on opiskelupaikka yliopistossa ja gradu kesken. En halunnut luovuttaa, joten kehitin uuden suunnitelman: suoritan oman alani ylemm\u00e4n korkeakoulututkinnon. Ajattelin, ett\u00e4 parhaimmillaan se voi edist\u00e4\u00e4 uraa ja opiskelutavoitteita ja pahimmillaankin jatkan samassa ty\u00f6ss\u00e4 mutta saan opiskella ja osaan jotain paremmin kuin ennen. Joten seuraavassa yhteishaussa laitoinkin ammattikorkeakoulupaikkoja hakutoiveisiin, johtamista listan k\u00e4rkeen.<\/p>\n Sitten tapahtui kolme asiaa, jotka muuttivat kaiken:<\/p>\n Maailma olikin auki, ja ovi yliopistoon raollaan. Opiskelu ammattikorkeassa oli mahtavaa, ja arvosanat heijastivat innostuneisuuttani. Lis\u00e4ksi tohtoritutkinnon suorittaneet yliopettajat kehuivat minulle juuri samaa yliopistoa, josta yst\u00e4v\u00e4ni oli saanut jatko-opiskelupaikan. Valmistuttuani minua kannustettiin hakemaan tohtoriopintoihin joko Suomessa tai ammattikorkean yst\u00e4vyyskouluihin ulkomailla.<\/p>\n Tutkintotaustani her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sote-alalla paljon mielenkiintoa. Jos kerron, ett\u00e4 teen v\u00e4it\u00f6skirjaa, minulle saatetaan vastata: min\u00e4kin olen maisteri! Joskus korjaan ja joskus en. Jos kuitenkin joku kysyy opinnoistani, h\u00e4n yleens\u00e4 yll\u00e4ttyy ja varmistaa, ett\u00e4 mill\u00e4 taustalla. \u201dIhan sote-johtamisen ja kehitt\u00e4misen YAMK-taustalla.\u201d\u00a0 Sitten sit\u00e4 ihmetell\u00e4\u00e4n hetki. Ja sitten tiedustellaan, mik\u00e4 minusta tulee \u201disona\u201d, mihin vastausta en tied\u00e4. Sanon toki ett\u00e4 sosiaali- ja terveyshallintotieteiden tohtori, mutta en kyll\u00e4 viel\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 siit\u00e4 sitten seuraa. Tutkiminen kiinnostaa, tykk\u00e4\u00e4n opiskella. Joskus joku kysyy, ett\u00e4 mit\u00e4 min\u00e4 sitten aion v\u00e4it\u00f6skirjassani v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Siihenk\u00e4\u00e4n en osaa vastata, kun ensimm\u00e4isten artikkeleiden sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi on alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n, joten saatamme jutella teemasta hetken.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 on vastaukseni heille, joita kiinnostaa, miten ammattikorkeakoulusta p\u00e4\u00e4see tohtoriopintoihin: puolet on intoa tutkia jotain aihetta, puolet ty\u00f6t\u00e4. Luulen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaava on melko lailla sama my\u00f6s niille oikeille maistereille. On toki yliopistoja, jotka ottavat avoimemmin vastaan YAMK-taustaisia kuin toiset. Asiaa kannattaa tiedustella jo ennen hakemista siit\u00e4 itse\u00e4 kiinnostavasta koulusta. Oman kokemukseni mukaan suomalaista YAMK (master<\/em>)-tutkintoa arvostetaan maan rajojen ulkopuolella aivan yht\u00e4lailla kuin yliopistossa hankittua. Tutkinto avaa ovia siis yliopistoihin my\u00f6s ulkomailla ja joissakin ammattikorkeakouluissa (University of Applied Sciences)<\/em> voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni my\u00f6s v\u00e4itell\u00e4. Vaihtoehtoja on, mutta intoa pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4.<\/p>\n Tutkimusaiheen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarkastelemalla yliopistojen projekteja ja ottamalla yhteytt\u00e4 niiden vet\u00e4jiin. Tai sitten oma aihe voi l\u00f6yty\u00e4 vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n tai hyvin tehdyn YAMK-tutkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6n jatkumona. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on katsoa, mit\u00e4 itse\u00e4 kiinnostavat yliopistot antavat hakuohjeiksi. Minulla oli YAMK-opintojen alussa jo tieto, ett\u00e4 aion kyseisell\u00e4 tutkinnolla hakea jatko-opintoihin, ja voin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa tunnustaa, ett\u00e4 se lis\u00e4si motivaatiota suorittaa opinnot sellaisella huolella ja syvyydell\u00e4, ett\u00e4 se n\u00e4kyi arvosanoissa. Joku stipendikin tarttui matkalla mukaan. Opintomenestyksest\u00e4 oli varmasti hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 valintaprosessissa jatko-opintoihin ett\u00e4 my\u00f6s sen kirkastamisessa, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 min\u00e4 haluan tehd\u00e4. Min\u00e4kin pystyn t\u00e4h\u00e4n. Olisipa pappa n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Salla Maijala Kerron nyt jotain hyvin henkil\u00f6kohtaista. Minulla oli aikanaan hyvin rakas ja l\u00e4heinen pappa, joka tunsi minut hyvin. H\u00e4n sanoi minulle jo aivan pienen\u00e4 lapsena, ett\u00e4 min\u00e4 olen niin tomera, ett\u00e4 minun pit\u00e4isi opettaa. Ja kasvaessani h\u00e4n sanoi: olet hyv\u00e4 opiskelemaan, niin mene lukioon, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4set yliopistoon. Kun aloitin ammattikorkeakouluopinnot, h\u00e4n sanoi: se on hieno ammatti, […]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":407,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[55,1],"tags":[129],"class_list":["post-406","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-yleinen","tag-tohtorikoulutus"],"acf":[],"yoast_head":"\n\n
\n<\/strong>v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/em>
\nsosiaali- ja terveyshallintotiede<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"