Vankeuden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano on rikosoikeudellisen ketjun viimeinen lenkki. Vankeusajan keskeisin tavoite on uusintarikollisuuden ehk\u00e4isy. Perinteisesti uusintarikollisuuden ehk\u00e4isyss\u00e4 katse on ollut vankeusajan j\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa. Kyse on siis vangin valmiuksien lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 rikoksettomaan el\u00e4m\u00e4ntapaan edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vangin el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamalla vangeille muun muassa erilaisia kuntoutusohjelmia, ty\u00f6toimintaa ja opiskelumahdollisuuksia.<\/p>\n
Aikajanalla uusintarikollisuuden k\u00e4sitteeseen voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan my\u00f6s itse vankeusaika. Vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain my\u00f6t\u00e4 tavoitteeksi lis\u00e4ttiin my\u00f6s rikosten est\u00e4minen rangaistusaikana. Sen n\u00e4htiin tukevan uusintarikollisuuden ehk\u00e4isyn tavoitetta, mutta taustalla vaikutti vahvasti my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden kasvaminen ja kehittyminen. \u00a0K\u00e4sitteellisesti t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon tavoitteet voidaan siis jakaa rikoksentorjunnallisiin ja rikostorjunnallisiin. Kyse on sek\u00e4 v\u00e4lillisist\u00e4 ett\u00e4 v\u00e4litt\u00f6mist\u00e4 toimenpiteist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 muodostavat sen laajan kokonaisuuden, joka on rikosoikeudellisen ketjun viimeisen lenkin perimm\u00e4inen ajatus. V\u00e4it\u00f6skirjassani keskityn rikostorjunnalliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan eli vankeusaikaisten rikosten est\u00e4miseen.<\/p>\n
Kun puhutaan vankilarikollisuudesta, tarkoitetaan pitk\u00e4lti j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden toimintaa vankiloissa. Suurin osa vangeista haluaa suorittaa vankeusrangaistuksensa rauhassa, eiv\u00e4tk\u00e4 aiheuta ongelmia. Vankiloissa on kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 200 vankia, jotka kytkeytyv\u00e4t erilaisiin rikollisryhmiin tai jengeihin. J\u00e4rjest\u00e4ytyneelle rikollisuudelle on tyypillist\u00e4 pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s vankeusaikaa oman toimintansa harjoittamiseen. Vankilarikollisuus voidaankin jakaa karkeasti vankilassa tapahtuvaan sek\u00e4 vankilasta k\u00e4sin organisoituun huumausainerikollisuuteen. Kyse on siis sek\u00e4 vankilan sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 ulkopuolella tapahtuvasta rikollisuudesta. Vankiloissa tapahtuva huumausainerikollisuus taas aiheuttaa oheisrikollisuutta, kuten uhkailua, painostusta ja v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjassani onkin kyse l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden torjunnasta. Keskeisin tavoite on tutkia niit\u00e4 keinoja, joilla Rikosseuraamuslaitos voi vankilarikollisuutta torjua. Kyse on tarkemmin ottaen erityisesti vankeuslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4. Miten nykyisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 voidaan soveltaa? Onko nykyinen s\u00e4\u00e4ntely riitt\u00e4v\u00e4\u00e4? Miten s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tulisi kehitt\u00e4\u00e4? N\u00e4ihin kysymyksiin pyrin vastaamaan.<\/p>\n
Aihe on ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessa, koska j\u00e4rjest\u00e4ytynyt rikollisuus on kasvanut voimakkaasti Suomessa vuosituhannen alusta alkaen, ja sen on arvioitu voimistuvan entisest\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa. Esitutkintaviranomaisten panostukset ja onnistumiset j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden torjunnassa heijastuvat suoraan vankiloihin. Vankeuden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano tekee tarkoituksensa tyhj\u00e4ksi ja toimii rikosoikeudellisen ketjun heikoimpana lenkkin\u00e4, mik\u00e4li vankilassa ja sielt\u00e4 k\u00e4sin kyet\u00e4\u00e4n harjoittamaan vakavaa rikollisuutta. Vankilarikollisuuden torjuntaa ei kuitenkaan tule n\u00e4hd\u00e4 itseisarvona, vaan kyse on erityisesti muiden vankien perus- ja ihmisoikeuksien sek\u00e4 koko yhteiskunnan turvaamisesta.<\/p>\n
Mit\u00e4 enemm\u00e4n olen k\u00e4sill\u00e4 olevaan aiheeseen perehtynyt, sit\u00e4 laaja-alaisemmaksi aihe on muuttunut. Se koostuu useista osa-alueista, jotka k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 lukuisia pienempi\u00e4 elementtej\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjaprosessin aikana onkin ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella aihetta riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisesti, mutta samalla pit\u00e4\u00e4 aihe riitt\u00e4v\u00e4n rajattuna sek\u00e4 keskitty\u00e4 olennaisuuksiin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri osa-alueiden keskin\u00e4iset vaikutukset. T\u00e4m\u00e4 tasapainottelu lienee yksi v\u00e4it\u00f6skirjaprosessin keskeisimmist\u00e4 haasteista.<\/p>\n
Jesse Vainio<\/em><\/strong> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vankeuden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano on rikosoikeudellisen ketjun viimeinen lenkki. Vankeusajan keskeisin tavoite on uusintarikollisuuden ehk\u00e4isy. Perinteisesti uusintarikollisuuden ehk\u00e4isyss\u00e4 katse on ollut vankeusajan j\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa. Kyse on siis vangin valmiuksien lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 rikoksettomaan el\u00e4m\u00e4ntapaan edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vangin el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamalla vangeille muun muassa erilaisia kuntoutusohjelmia, ty\u00f6toimintaa ja opiskelumahdollisuuksia. Aikajanalla uusintarikollisuuden k\u00e4sitteeseen voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan […]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":378,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[55],"tags":[40,164,163],"class_list":["post-376","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-julkisoikeus","tag-rikollisuus","tag-vankilarikollisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\ntohtoriopiskelija <\/em>
\njulkisoikeus, Vaasan yliopisto<\/em><\/p>\n