![\"kaavio\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/thesis\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/70\/2021\/11\/kaavio-heidi-s.png\")
<\/p>\nToimintatutkimus, v\u00e4it\u00f6skirjoissa harvemmin k\u00e4ytetty tutkimusstrategia, pyrkii muuttamaan tutkittavaa todellisuutta, sosiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ottamalla tutkittavat eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 toimivat ihmiset osallisiksi tutkimukseen. Toimintatutkimuksen tekemisest\u00e4 tekee erityisen mielenkiintoisen se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole itsetarkoitus, vaan toiminnan kehitt\u00e4minen tutkimuksen aikana on ainakin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 merkityksellist\u00e4. Aloittaessani v\u00e4it\u00f6skirjan tekemisen vuonna 2018, tutkimusongelma oli selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4, samoin kuin toimintatutkimuksen tavoite. Kaikki muut asiat ovat t\u00e4smentyneet kehitt\u00e4misprojektin etenemisen my\u00f6t\u00e4, onnistumisten ja erehdysten kautta.<\/p>\n
Toimintatutkimukseni sai alkuaskeleensa syyskuussa 2018, jolloin keskustelin tuotantojohtajan kanssa uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden eli kokoonpanijoiden perehdytt\u00e4misest\u00e4. Kohdeorganisaation kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat arvioineet perehdytt\u00e4misen olleen hyv\u00e4\u00e4 ja perusteellista. Tehokkuustilastojen perusteella uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokoonpanoteht\u00e4vien oppiminen vei kuitenkin suhteellisen pitk\u00e4n ajan. Siin\u00e4 vaiheessa, kun kes\u00e4ty\u00f6n p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t, olivat he vasta saavuttaneet tehokkuustavoitteet.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjani tutkimuskysymys on: miten perehdytt\u00e4misell\u00e4 voidaan vaikuttaa yksil\u00f6n suoriutumiseen? Toimintatutkimus voi vastata t\u00e4h\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusille ty\u00f6ntekij\u00f6ille perehdytysprosessin, jossa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n keinoja oppimisajan lyhent\u00e4miseen, tehokkaampaan ty\u00f6skentelyyn ja jossa samalla varmistetaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden suuri tyytyv\u00e4isyys perehdytt\u00e4miseen. Toisena tavoitteena on tuottaa uutta tietoa perehdytt\u00e4misen kehitt\u00e4misen vaikutuksista yksil\u00f6n suoriutumiseen.<\/p>\n
Toimintatutkimukseni etenee sykleiss\u00e4, joissa toistuvat suunnittelu, toteutus, toiminnan havainnointi ja reflektointi. Ensimm\u00e4isen syklin tarkoituksena oli tehostaa olemassa olevaa perehdytysprosessia. Kehitt\u00e4mistoimenpiteet kohdistettiin hyv\u00e4n ensivaikutelman luomiseen, systemaattiseen viikko-ohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamiseen ja vaiheittaiseen ty\u00f6nopastukseen. Ensimm\u00e4isen vuoden aikana organisaation perehdytt\u00e4minen kehittyi systemaattisemmaksi ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden tyytyv\u00e4isyys perehdytt\u00e4miseen kasvoi.<\/p>\n
Seuraavan kehitt\u00e4missyklin tavoitteena oli uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden lyhempi oppimisaika. Kehitystoimenpiteet kohdistettiin yksil\u00f6llisen oppimisen tukemiseen ja oppimista est\u00e4vien ja edist\u00e4vien tekij\u00f6iden tunnistamiseen. Toisen syklin toimenpiteet auttoivat jakamaan kokoonpanoteht\u00e4v\u00e4t niin sanottuihin sis\u00e4\u00e4ntuloteht\u00e4viin ja haastavampiin ty\u00f6teht\u00e4viin. Uudet ty\u00f6ntekij\u00e4t, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta, aloittivat kokoonpanoteht\u00e4v\u00e4t sis\u00e4\u00e4ntulolinjoilta ja kokemusta omaavat vaikeammilta linjoilta. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta saavutettiin merkitt\u00e4v\u00e4 parannus oppimisaikojen ja tyytyv\u00e4isyyden osalta. Kolmas\u00a0 kehityssykli keskittyi parantamaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4 suoriutumista.<\/p>\n
Tutkimukseni on edennyt perehdytysprosessin kehitt\u00e4misess\u00e4 vuorotellen teorian ja empirian vuoropuheluna. Teoria on ohjannut uuden tiedon etsinn\u00e4ss\u00e4, ja samalla se on j\u00e4sent\u00e4nyt sek\u00e4 systematisoinut kohdeorganisaatiosta ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa. Esimerkkin\u00e4 reaalimaailman ja teorian vuoropuhelu toisen syklin vaiheista.<\/p>\n
<\/p>\n
Uuden toimintamallin kehitt\u00e4minen on mielenkiintoinen prosessi. Se on kehitetty tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kohdeorganisaation perehdytt\u00e4jien, uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden, tuotantojohtajan ja p\u00e4\u00e4luottamusmiehen kanssa. Tutkimuksen aikana kehitysideoita ja kokemuksia on ker\u00e4tty useiden eri menetelmien, kuten haastattelujen, kyselyjen, oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjojen ja el\u00e4ytymismenetelm\u00e4n avulla. Tutkimuksen onnistumisen kannalta oli todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 organisaatiossa oltiin innostuneita perehdytt\u00e4misen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja uusien asioiden testaamisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Oma roolini on vaihdellut tutkimuksen aikana edestakaisin tutkijan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n roolien v\u00e4lill\u00e4. Teoriaan tutustumisessa ja aineistoja analysoidessa tutkijan rooli korostui. Ty\u00f6paikalla olin muiden kehitt\u00e4miseen osallistuneiden kanssa tasavertainen ty\u00f6ntekij\u00e4. \u00a0Tutkimuksen pohdinnan ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten osalta tapahtui j\u00e4lleen siirtyminen tutkijan rooliin.<\/p>\n
Toimintatutkimuksen ehdottomasti paras puoli on se, ett\u00e4 tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja organisaatioiden toiminnallisiin ongelmiin. Tutkijan osallistuminen aktiivisesti kehitt\u00e4mistoimenpiteiden toimivuuden seurantaan antoi paremman ymm\u00e4rryksen niiden toimivuudesta sek\u00e4 mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 prosessi my\u00f6s \u201dlennossa\u201d. Tutkimuksen tekeminen on opettanut minua todella paljon. On ollut hienoa huomata, ett\u00e4 tutkimuksen aikana tehtyjen kehitystoimenpiteiden avulla on voitu parantaa uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja lyhent\u00e4\u00e4 oppimisaikoja eli kehitt\u00e4\u00e4 perehdytt\u00e4mist\u00e4, joka mahdollistaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden paremman ty\u00f6ss\u00e4 suoriutumisen.<\/p>\n
Heidi Saarinen<\/strong><\/em> Toimintatutkimus, v\u00e4it\u00f6skirjoissa harvemmin k\u00e4ytetty tutkimusstrategia, pyrkii muuttamaan tutkittavaa todellisuutta, sosiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ottamalla tutkittavat eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 toimivat ihmiset osallisiksi tutkimukseen. Toimintatutkimuksen tekemisest\u00e4 tekee erityisen mielenkiintoisen se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole itsetarkoitus, vaan toiminnan kehitt\u00e4minen tutkimuksen aikana on ainakin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 merkityksellist\u00e4. Aloittaessani v\u00e4it\u00f6skirjan tekemisen vuonna 2018, tutkimusongelma oli selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4, samoin kuin toimintatutkimuksen tavoite. Kaikki muut […]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":306,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[55],"tags":[125,124,123],"class_list":["post-300","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-henkilostojohtaminen","tag-perehdytys","tag-toimintatutkimus"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\nHR Generalist ja jatko-opiskelija
\nHenkil\u00f6st\u00f6johtaminen, Liiketalouden tohtoriohjelma
\nVaasan yliopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"