{"id":90,"date":"2022-02-23T07:33:29","date_gmt":"2022-02-23T05:33:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/?p=90"},"modified":"2022-02-23T07:33:29","modified_gmt":"2022-02-23T05:33:29","slug":"talousosaamisen-laajeneva-maarittely","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2022\/02\/23\/talousosaamisen-laajeneva-maarittely\/","title":{"rendered":"Talousosaamisen laajeneva m\u00e4\u00e4rittely"},"content":{"rendered":"

Euroopan komissio ja OECD julkaisivat tammikuussa 2022 yhteisen viitekehyksen<\/a> talousosaamiseen liittyen. Suomen Pankin Anu Raijas onkin ansiokkaasti tiivist\u00e4nyt viitekehyksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 blogissaan.<\/a> \u00a0Viitekehys jakaantuu nelj\u00e4\u00e4n laajaan teemaan: raha ja transaktiot, suunnittelu ja taloudenhallinta, riski ja korvaus riskinotosta, sek\u00e4 finanssiymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4ntely. Itselleni viitekehyksest\u00e4 tulee mieleen ensi sijassa kolme eri asiaa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen on tyytyv\u00e4isyys siit\u00e4, ett\u00e4 Euroopan komissio on nyt tosissaan edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 talousosaamisen asiaa. OECD ja keskuspankit ovat tehneet t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jo yli vuosikymmenen ajan, mutta komissio on aktivoitunut vasta viime vuosina. T\u00e4llainen politiikkapaperi voi sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 eurooppalaisia tutkimusrahoitusmahdollisuuksia aiheen piirist\u00e4 ett\u00e4 vahvistaa EU-maiden kansallista strategiaty\u00f6t\u00e4 talousosaamiseen liittyen.<\/p>\n

Toinen on se, ett\u00e4 talousosaamisen k\u00e4site laajenee: nyt uuteen viitekehykseen sis\u00e4ltyy mm. digitaaliseen talousosaamiseen, kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen, finanssialan s\u00e4\u00e4ntelyyn ja verotukseen liittyvi\u00e4 aihealueita. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 yh\u00e4 monipuolistuvampaa kuvaa talousosaamisesta, mutta toisaalta my\u00f6s laajentaa k\u00e4sitteen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Varsinkin nelj\u00e4s aihealue, jota englanninkielisess\u00e4 alkutekstiss\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 \u201dfinancial landscape\u201d, laajentaa talousosaamisen k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n

Kolmas ajatus dokumentista on se, ett\u00e4 talousosaamiseen liittyvi\u00e4 osaamistavoitteita listataan dokumentissa aivan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Erilaisia tiet\u00e4mykseen, taitoihin ja asenteisiin liittyvi\u00e4 osaamistavoitteita on dokumentissa listattu per\u00e4ti 564 kappaletta. T\u00e4m\u00e4 vastaa hyvin eri kysymykseen \u2019Mit\u00e4 taloudesta olisi t\u00e4rke\u00e4 osata ja opettaa\u2019. N\u00e4in laaja osaamistavoitteiden luettelointi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin avoimeksi pohdinnan siit\u00e4, miten eri osaamiset kytkeytyv\u00e4t toisiinsa ja mik\u00e4 olisi tarkoituksenmukainen j\u00e4rjestys opettaa niit\u00e4. \u00a0Materiaalille olisi syyt\u00e4 tehd\u00e4 ydinainesanalyysi, jossa taidot m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin aivan keskeisiin ja sit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4viin.<\/p>\n

Komission viitekehys sopii yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin peruskoulun opetussuunnitelman kanssa yhteen<\/em><\/p>\n

Euroopan komission viitekehyksen tarkoituksena on ollut luoda yhteinen k\u00e4sitteist\u00f6 ja kehikko k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Euroopan Unionissa. Tarkoituksena ei ole ollut tehd\u00e4 koulujen opetussuunnitelmaa. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n on tarkoitettu lapsiin ja nuoriin keskittyv\u00e4 viitekehys, joka valmistuu vuoden 2023 aikana, ja se saattaa olla merkityksellisempi dokumentti nimenomaan opetussuunnitelmien kannalta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta on mielenkiintoista mietti\u00e4 sit\u00e4, miten komission viitekehys sopii yhteen suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman kanssa. Joka tapauksessa koulu tulee olemaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa taloustaitojen kehitt\u00e4misen suhteen.<\/p>\n

Oma ajatukseni on, ett\u00e4 viitekehys ja suomalainen opetussuunnitelma sopivat hyvin yhteen, varsinkin talousosaamisen k\u00e4sitteen laajentamisen my\u00f6t\u00e4. Suomalaisessa peruskoulun opetussuunnitelmassahan yksi talouteen liittyv\u00e4 keskeinen osa-alue on oman talouden hallinta. Komission viitekehyksen laajennukset, jossa digitaaliset taloustaidot ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4t taloustaidot ja jopa medialukutaito korostuvat, sopivat hyvin suomalaiseen peruskoulun opetussuunnitelmaan, jossa n\u00e4m\u00e4 aiheet ovat my\u00f6s laaja-alaisina kaikki aineet l\u00e4pileikkaavina aihepiirein\u00e4.<\/p>\n

Suomessa talousopetusta kouluissa toteutetaan oppiaineiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6kokonaisuutena, johon liittyvi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 opetellaan useamman oppiaineen alla. Keskeinen rooli t\u00e4ss\u00e4 on yhteiskuntaopilla, mutta sen lis\u00e4ksi talousosaamiseen liittyvi\u00e4 oppimistavoitteita on ainakin kotitaloudessa, matematiikassa, k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 ja opinto-ohjauksessa. Monet komission osaamistavoitteet ovat my\u00f6s hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 samaan tapaan kuin vaikka peruskoulun oman talouden hallinnan tavoitteet ovat.<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 talouden opetuksen nojata taloustieteeseen vahvemmin? <\/em><\/p>\n

Artikkelissamme<\/a> Mika Malirannan ja Saija Alangon kanssa arvostelimme suomalaista peruskoulun talousopetusta siit\u00e4, ettei se mitenk\u00e4\u00e4n kovin systemaattisesti pohjaudu taloustieteelliseen viitekehykseen. Niin komission kuin OECD:n viitekehyksess\u00e4 talousosaamiseen sis\u00e4ltyy sek\u00e4 taloudellisten ilmi\u00f6iden ett\u00e4 niit\u00e4 kuvaavien k\u00e4sitteiden ymm\u00e4rrys. Esimerkkin\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4, jotka nojaavat taloustieteelliseen analyysiin. voidaan mainita vaihtoehtoiskustannukset (osaamistavoite 58), uponneet kustannukset (59), inflaation ja korkojen vaikutus taloudelliseen suunnitteluun (182), rahan aika-arvo, riskin siet\u00e4minen ja investointihorisontti (185). N\u00e4iden ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rrys vaatii riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloustieteellisen analyysin tuntemusta. Taloustieteen l\u00e4ht\u00f6kohtiin nojaavassa opetuksessa n\u00e4iden taitojen saavuttaminen olisi helpompaa kuin useamman oppiaineen ilmi\u00f6pohjaisessa opetuksessa.<\/p>\n

Viitekehys vaatisi ydinainesanalyysia ja oppimispolkua<\/em><\/p>\n

Isoin haaste komission viitekehyksess\u00e4 on mielest\u00e4ni sek\u00e4 k\u00e4ytetyn materiaalin ett\u00e4 lueteltujen osaamistavoitteiden kirjo ja runsaus. Henkil\u00f6t, jotka hallitsevat nuo osaamistavoitteet vaikka 90 prosenttisesti, ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin vahvasti taloutta harrastavia tai sitten ty\u00f6kseen talouden kanssa tekemisiss\u00e4.<\/p>\n

Peruskoulun talousopetuksen tavoitteiksi osaamistavoitteet ovat kuitenkin liian laajat. Aineiston k\u00e4ytett\u00e4vyyden parantaminen kouluopetuksessa vaatisi sit\u00e4, ett\u00e4 materiaali k\u00e4yt\u00e4isiin l\u00e4pi ja j\u00e4rjestett\u00e4isiin tasoryhmiin ja arvioitaisiin erikseen, mik\u00e4 on millekin ik\u00e4ryhm\u00e4lle sopivaa materiaalia. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kullekin ik\u00e4luokalle sopivan tasoiset perustiedot, ja rakentaa materiaalista vaiheittain etenev\u00e4 opintopolku.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti jotkin vaativammat aiheet (kuten vaikka kryptovaluutat tai finanssialan s\u00e4\u00e4ntely) menev\u00e4t aiheina jo ohitse peruskoulun yhteisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n, mutta voisivat hyvin soveltua lukioon tai syventymiskohteeksi n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 erityisesti kiinnostuneille oppilaille. Toisaalta on hyv\u00e4 huomata sekin, ett\u00e4 vaikka talousosaamisen viitekehyst\u00e4 on nyt laajennettu, edelleenkin jotkin yhteiskuntaopin taloustietoon kuuluvat aihealueet ovat sen ulkopuolella, erityisesti yritykset ja makrotalous.<\/p>\n

Toisaalta viitekehyst\u00e4 voisi soveltaa my\u00f6s jatkuvassa oppimisessa. Erilaisista aihealueista ja tasoista voisi tehd\u00e4 erilaisia kokonaisuuksia. Kunkin kokonaisuuden voisi olla oma mikrokurssinsa, josta voisi saada digitaalisen osaamismerkin. N\u00e4iden osaamismerkkien ker\u00e4\u00e4minen olisi my\u00f6s mukava tapa pelillist\u00e4\u00e4 oppimista.<\/p>\n

Euroopan komission ja OECD:n talousosaamisen viitekehys tarjoaa talousosaamisen kehitt\u00e4misen aarreaitan, josta voi ammentaa my\u00f6s suomalaiseen opetussuunnitelmaty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen k\u00e4ytettyn\u00e4 viitekehys tarjoaa rakennusmateriaaleja, mutta varsinainen rakennusty\u00f6 j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 Komissio ja OECD eiv\u00e4t ole varmasti sanoneet viimeist\u00e4 sanaansa, mutta yht\u00e4 lailla n\u00e4it\u00e4 rakennuspalikoita voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muut tahot sek\u00e4 kansallisessa strategiaty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 koulutussuunnittelussa.<\/p>\n

Sanna Eronen, Marilla Kortesalmi ja Anu Raijas antoivat tekstiin eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja oivaltavia kommentteja. Kuten tavallista, kaikki mielipiteet ja mahdolliset virheet asioiden tulkinnassa ovat minun vastuullani. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan komissio ja OECD julkaisivat tammikuussa 2022 yhteisen viitekehyksen talousosaamiseen liittyen. Suomen Pankin Anu Raijas onkin ansiokkaasti tiivist\u00e4nyt viitekehyksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 blogissaan. \u00a0Viitekehys jakaantuu nelj\u00e4\u00e4n laajaan teemaan: raha ja transaktiot, suunnittelu ja taloudenhallinta, riski ja korvaus riskinotosta, sek\u00e4 finanssiymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4ntely. Itselleni viitekehyksest\u00e4 tulee mieleen ensi sijassa kolme eri asiaa. Ensimm\u00e4inen on tyytyv\u00e4isyys siit\u00e4, ett\u00e4 Euroopan komissio […]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":93,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/93"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}