{"id":6,"date":"2018-08-27T08:36:00","date_gmt":"2018-08-27T05:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8a785a317abaaa78511e8815499e28d20dfaddfad"},"modified":"2020-02-28T11:00:30","modified_gmt":"2020-02-28T09:00:30","slug":"puolustuspuhe-talouskasvatukselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2018\/08\/27\/puolustuspuhe-talouskasvatukselle\/","title":{"rendered":"Puolustuspuhe talouskasvatukselle"},"content":{"rendered":"
Hein\u00e4kuussa uutisoitiin kuluttajaluottojen kasvaneen uuteen enn\u00e4tykseen<\/a>. Aihetta k\u00e4siteltiin tuoreeltaan muun muassa Suomi-Areenalla ja esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelissa<\/a>, jossa min\u00e4kin sain kantaa korteni kekoon kommentoimalla aihetta. Artikkelissa tuotiin esille tarve l\u00e4hesty\u00e4 asiaa talousopetuksen keinoin. Mutta kuinka tehokas keino talousopetus on? Aina v\u00e4lill\u00e4 kuulee v\u00e4itteen, jonka mukaan talousopetus ja erityisesti taloustiedon lis\u00e4\u00e4minen on tehotonta, ja kuinka talousk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen voidaan vaikuttaa parhaiten joko psykologisen taloustieteen keinoin tai s\u00e4\u00e4ntelyn avulla.<\/div>\n

Esit\u00e4n, ett\u00e4 a) v\u00e4ite talousopetuksen tehottomuudesta on pikemminkin myytti kuin totta; b) vaikka psykologinen taloustiede varmasti tarjoaa hyvi\u00e4 keinoja taloudenhallintaan, ainakin jotkut siihen liittyv\u00e4t odotukset vaikuttavat vahvasti yliampuvilta. S\u00e4\u00e4ntely ansaitsisi oman blogikirjoituksensa, joten siit\u00e4 totean vain lyhyesti, ett\u00e4 vaikka s\u00e4\u00e4ntely on varmasti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa ratkaisua, niin se ei kuitenkaan yksin pysty olemaan p\u00e4\u00e4asiallinen ratkaisu ongelmiin. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa perehty\u00e4 Tuomas Takalon kirjoitukseen aiheesta Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa<\/em><\/a>.<\/p>\n

Aihepiirist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osin erilaista terminologiaa: voidaan puhua talousopetuksesta, – valistuksesta tai -kasvatuksesta. N\u00e4ist\u00e4 termeist\u00e4 pid\u00e4n ehk\u00e4 eniten viimeisest\u00e4, koska oman talouden opetukseen liittyy vahvasti normatiivinen ja kasvatuksellinen elementti: pyrit\u00e4\u00e4n ohjailemaan kuluttajien toimintaa vastuullisen taloudenpidon suuntaan. Toisaalta \u201dvalistus\u201d termin\u00e4 viittaa ehk\u00e4 enemm\u00e4n siihen, ett\u00e4 annetaan tietty toimintamalli ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, kun taas talouskasvatuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi enemm\u00e4n auttaa henkil\u00f6it\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n heille sopivat toimintatavat.<\/p>\n

Talouskasvatus ei ole tehotonta<\/em><\/h3>\n

V\u00e4ite talouskasvatuksen tehottomuudesta akateemisessa kirjallisuudessa perustuu ainakin osittain Lauren Willisin usein viitattuun kirjoitukseen<\/a>, jossa h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talouskasvatus ei lis\u00e4\u00e4 taloustiet\u00e4myst\u00e4, eik\u00e4 varsinkaan vaikuta talousk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Willisin melko varhainen (2008) artikkeli perustui kuitenkin hyvin suppeaan ja valikoituun otokseen kirjallisuudesta. Merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n haasteen talousopetuksen tehokkuudelle antoi Fernandezin, Lynchin ja Netemayerin artikkeli<\/a>, jossa he k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi meta-analyysin avulla 160 tutkimusta. Kirjoittajat totesivat talouskasvatuksen vaikutukset taloudelliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen melko pieniksi.<\/p>\n

Talouskasvatuksen vaikutuksia on tehty paljon uutta tutkimusta, joka ei ehtinyt Fernandesin, Lynchin ja Netemayerin artikkeliin. Tuoreempaa tutkimusta edustaa Kaiserin ja Menkhoffin meta-analyysiin perustuva artikkeli<\/a>. (Meta-analyysilla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 tilastollista tutkimusotetta, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi useiden eri tutkimusten tuloksia.) Kaiserin ja Menkhoffin tutkimuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 talouskasvatuksen vaikutukset taloudelliseen tiet\u00e4mykseen eiv\u00e4t ole pieni\u00e4, ja itse asiassa kertoimet ovat melko saman suuruisia kuin esimerkiksi matematiikan tai luonnontieteiden opetuksessa. Lis\u00e4ksi talouskasvatuksella on tilastollisesti merkitsev\u00e4, joskin usein melko pieni, vaikutus taloudelliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Talouskasvatuksen vaikutukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan suurempia s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen ja suunnitelmallisuuteen kuin lainanottoon. \u00a0Vaikutukset riippuvat my\u00f6s siit\u00e4, kuinka v\u00e4lit\u00f6n tiedon sovellettavuus on, ja kuinka intensiivist\u00e4 koulutus on. Kokonaisuudessaan talouskasvatuksen vaikutukset niin tiet\u00e4mykseen kuin k\u00e4ytt\u00e4ytymiseenkin ovat selke\u00e4sti positiivisia ja tilastollisesti merkitsevi\u00e4.<\/p>\n

Psykologialla on vaikutusta, mutta t\u00e4m\u00e4n seikan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ei ole suoraviivaista<\/em><\/h3>\n

Kaiser ja Menkhoff my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 vaikka talouskasvatuksen vaikutukset talousk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ovat positiivisia, niin ne ovat my\u00f6s pieni\u00e4. Siksi jotkut kirjoittajat asettavat odotuksensa voimakkaista tuloksista psykologiaan ja psykologiseen taloustieteeseen. Yksi esimerkki on melko tuore poikkileikkausaineistoon perustuva tutkimus<\/a> siit\u00e4, kuinka sellaiset psykologiset ominaisuudet kuin optimismi, tavoitteellisuus ja impulsiivisuus vaikuttavat taloudellisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole kovin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska saman tyyppiset psykologiset tekij\u00e4t vaikuttavat moneen muuhunkin asiaan, kuten terveyteen tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiseen. Kirjoittajat eksplisiittisesti esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 n\u00e4ihin tekij\u00f6ihin vaikuttaminen olisi yksi tapa parantaa taloudellista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (s. 17).<\/p>\n

Poikkileikkauskorrelaatioiden havaitsemisesta on kuitenkin pitk\u00e4 matka siihen, ett\u00e4 pystytt\u00e4isiin tekem\u00e4\u00e4n luotettavia v\u00e4itteit\u00e4 siit\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 havaintoja pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi taloudenhallinnan hyv\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. J\u00e4t\u00e4n psykologien keskusteltavaksi sen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mainittuihin luonteenpiirteisiin pystyt\u00e4\u00e4n todella vaikuttamaan. Joka tapauksessa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin pystyt\u00e4\u00e4n, niin vaikutukset liittyisiv\u00e4t varmasti moneen muuhunkin el\u00e4m\u00e4nalueeseen kuin taloudenhallintaan. Vaikutusten arviointi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n talousk\u00e4ytt\u00e4ytymisen suhteen tuntuisi oudon suppealta l\u00e4hestymistavalta.<\/p>\n

Vaikka suunnitelmallisuuden lis\u00e4\u00e4minen ja impulsiivisuuden v\u00e4hent\u00e4minen \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n tuntuvat hyvilt\u00e4 ajatuksilta, niin ainakin maallikosta tuntuu, ett\u00e4 luonteenpiirteiden manipulointi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s riskej\u00e4. Ainakin siin\u00e4 tunnutaan v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n viesti\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tietyt luonteenpiirteet ovat v\u00e4hemm\u00e4n toivottuja ja sellaisia luonteenpiirteit\u00e4 omaavat henkil\u00f6t v\u00e4hemm\u00e4n arvokkaita. Olisi my\u00f6s mielenkiintoista tiet\u00e4\u00e4, millaisia resursseja luonteenmuokkaus vaatii, ja verrata n\u00e4iden resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja interventioiden vaikutuksia talousopetuksen tehokkuuteen. Veikkaisin, ett\u00e4 talousopetus ei n\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 vertailussa huonolta.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni melko lailla lupaavampi tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 psykologisen taloustieteen tuloksia hyv\u00e4ksi on pit\u00e4\u00e4 valintatilanne ennallaan, mutta muuttaa tapoja, jolla valinnat esitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n suomen kielell\u00e4 \u201dtuuppaamisena\u201d (nudging) tunnetuksi tulleen ilmi\u00f6n popularisoivat aikoinaan Thaler ja Sunstein kirjassaan<\/a> . T\u00e4st\u00e4 onkin hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 olemassa: esimerkiksi Hunt Allcott teki tunnetun tutkimuksen<\/a>, jossa h\u00e4n tarkasteli sit\u00e4, miten informaation tarjoaminen kotitalouksien tyypillisest\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta vaikuttaa kotitalouksien k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.\u00a0 Allcottin tutkimuksen valossa erityisesti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuluttavat kotitaloudet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kulutustaan reaktiona t\u00e4h\u00e4n informaatioon. Vaikka t\u00e4t\u00e4 onkin pidetty esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten kohtuullisen pienell\u00e4 ja harmittomalla interventiolla pystyt\u00e4\u00e4n saamaan aikaiseksi toivottuja k\u00e4ytt\u00e4ytymisvaikutuksia, niin tuuppaaminen ei aina ole t\u00e4ysin harmitonta tai kustannustehokasta. Siihen voi kulua merkitt\u00e4vi\u00e4 resursseja, tai kotitaloudet eiv\u00e4t ehk\u00e4 pid\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 tuuppaillaan, ja ainakin joitain heist\u00e4 voidaan ehk\u00e4 tuuppia v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan (katso t\u00e4st\u00e4 aiempi blogikirjoitukseni<\/a>). Tuuppaaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kovin arvoneutraalia, vaikka sit\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 sellaiseksi v\u00e4itet\u00e4\u00e4n: vaihtoehtoja manipuloimalla tuuppaaja ohjaa valinnantekij\u00e4\u00e4 tuuppaajan arvojen mukaiseen suuntaan, vaikka se tapahtuukin hienovaraisemmin kuin pakottamalla.<\/p>\n

Tuuppaamiskirjallisuuden ongelma ei mielest\u00e4ni ole siin\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan valintoihin normatiivisella tavalla: tuskin voi olla talouskasvatusta<\/em>, joka olisi arvovapaata. Hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 voidaan kysy\u00e4, miten esimerkiksi kouluissa annettava talousopetus eroaa tuuppaamisesta. Koulussa tapahtuva talousopetus ei tosiaankaan ole kovin arvovapaata. Yksi suosikkiesimerkeist\u00e4ni on er\u00e4\u00e4ss\u00e4 alakoulun yhteiskuntaopin kirjassa (Vaikuttaja II: Alakoulun yhteiskuntaoppi. SanomaPro, 2016.) esiintyv\u00e4 teht\u00e4v\u00e4: \u201dSuunnittele kuvitteellinen pikavippihirvi\u00f6, joka lupaa paljon, mutta ottaa ahneesti enemm\u00e4n kuin antaa. Tee aiheesta sarjakuva.\u201d (s. 58).<\/p>\n

Tuuppamisen suhteen n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 sen sovellettavuus on todenn\u00e4k\u00f6isesti melko tapauskohtaista. Suurimpana riskin\u00e4 siin\u00e4 voi olla psykologinen manipulaatio melko l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Sen sijaan, ett\u00e4 yksil\u00f6iden preferensseihin pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan peitellysti, olisi parempi tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 avoimesti kasvatuksen ja henkil\u00f6n oman pohdinnan kautta. Mik\u00e4\u00e4n ei tietysti est\u00e4 psykologisten mekanismien hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 talouskasvatuksen suunnittelussa, kunhan t\u00e4m\u00e4 tapahtuu riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 tavalla. Talouskasvatus ja tuuppaminen voivat toimia paremmin yhdess\u00e4 kuin erikseen.<\/p>\n

Talouskasvatuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tulisi olla oman toiminnan seurausten ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/em><\/h3>\n

Oman talouden hallintaan liittyv\u00e4 talousopetus, -kasvatus tai \u2013valistus, mit\u00e4 nime\u00e4 haluammekaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on siis arvosidonnaista, mutta ihanteellisesti se olisi sek\u00e4 avointa arvol\u00e4ht\u00f6kohdiltaan sek\u00e4 yksil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon autonomiaa kunnioittavaa. \u201dJos haluat kuluttaa nyt mahdollisimman paljon ja rahoittaa kulutuksesi kulutusluotoilla, etk\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 huomisesta, voit toki niin tehd\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat toimintasi todenn\u00e4k\u00f6iset seuraukset.\u201d Markkinataloudessa omalla toiminnalla on seurauksia, eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 aina ole mukavia. Useimmat oppivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta, vaikka oppirahat voivat v\u00e4lill\u00e4 olla kovatkin.<\/p>\n

Olisi hyv\u00e4, jos keskustelu siirtyisi hieman pois siit\u00e4, voidaanko talouskasvatuksella vaikuttaa taloustiet\u00e4mykseen tai -k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, ja tarkasteltaisiin enemm\u00e4n sit\u00e4, mink\u00e4 tyyppisell\u00e4 talousopetuksella saavutetaan parhaat tulokset. Kaiserin ja Menkhoffin tuoreessa tutkimuksessa<\/a> Ugandasta havaitaan, ett\u00e4 aktiivisella oppimisella saadaan selv\u00e4sti positiivisempia tuloksia kuin perinteisill\u00e4 luennoilla. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 talousopetuksella olisi varmasti opittavaa kasvatustieteist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Psykologialla ja psykologisella taloustieteell\u00e4 on varmasti oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s opetuksen suunnittelussa.<\/p>\n

Parhaimmillaan henkil\u00f6kohtaisen talouden hoitoon liittyv\u00e4 talousopetus saa henkil\u00f6n kiinnostumaan taloudesta, sek\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen yhteyden omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Opetuksen k\u00e4ytt\u00e4ytymisvaikutukset tulevat todenn\u00e4k\u00f6isimmin juuri yksil\u00f6n oman reflektion kautta ja opitun soveltamisesta omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viime k\u00e4dess\u00e4 henkil\u00f6kohtainen talous ei ole rakettitiedett\u00e4, vaan el\u00e4m\u00e4nhallintaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa uutisoitiin kuluttajaluottojen kasvaneen uuteen enn\u00e4tykseen. Aihetta k\u00e4siteltiin tuoreeltaan muun muassa Suomi-Areenalla ja esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelissa, jossa min\u00e4kin sain kantaa korteni kekoon kommentoimalla aihetta. Artikkelissa tuotiin esille tarve l\u00e4hesty\u00e4 asiaa talousopetuksen keinoin. Mutta kuinka tehokas keino talousopetus on? Aina v\u00e4lill\u00e4 kuulee v\u00e4itteen, jonka mukaan talousopetus ja erityisesti taloustiedon lis\u00e4\u00e4minen on tehotonta, ja kuinka talousk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions\/19"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}