{"id":51,"date":"2020-10-19T08:30:15","date_gmt":"2020-10-19T05:30:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/?p=51"},"modified":"2020-10-19T15:01:56","modified_gmt":"2020-10-19T12:01:56","slug":"jarjestorahoitus-jarkevalle-pohjalle-veikkaustuotot-budjettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2020\/10\/19\/jarjestorahoitus-jarkevalle-pohjalle-veikkaustuotot-budjettiin\/","title":{"rendered":"J\u00e4rjest\u00f6rahoitus j\u00e4rkev\u00e4lle pohjalle: veikkaustuotot budjettiin"},"content":{"rendered":"

Julkisen talouden tarkoituksena on kansalaisten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen, eik\u00e4 valtion tulojen maksimointi. Tulojen ker\u00e4\u00e4minen kansalaisten peliriippuvaisuutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on ep\u00e4eettist\u00e4 ja rinnastuu regressiiviseen verotukseen. Ei ole mit\u00e4\u00e4n loogista syyt\u00e4 siihen, miksi urheilua, tiedett\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6toimintaa tai kulttuuria pit\u00e4isi rahoittaa veikkausvaroista. Julkinen valta tekee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 askelta, kun se on alkanut erottaa j\u00e4rjest\u00f6jen rahoitusta Veikkauksen tuotoista. T\u00e4m\u00e4 kehitys pit\u00e4isi vied\u00e4 loogiseen p\u00e4\u00e4tepisteeseens\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Panu Kalmi, taloustieteen professori, Vaasan yliopisto<\/em><\/p>\n

Yh\u00e4 useampi edell\u00e4k\u00e4yv\u00e4 Veikkauksen n\u00e4kyv\u00e4 edunsaaja on alkanut paheksua toimintansa rahoituslogiikkaa.<\/a> Kissan p\u00e4\u00e4sti s\u00e4kist\u00e4 Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Sen j\u00e4lkeen asiasta ovat lausuneet samansuuntaisesti mm. nuorisoalan kattoj\u00e4rjest\u00f6n Allianssin puheenjohtaja Iisa Gebhard ja toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio, ja museoliiton puheenjohtaja Pekka Sauri.<\/a><\/p>\n

Suomessa on alettu tunnustaa laajalti, ett\u00e4 on ep\u00e4eettist\u00e4, ett\u00e4 kulttuurille, tieteelle, j\u00e4rjest\u00f6toiminnalle ja urheilulle ker\u00e4t\u00e4\u00e4n varoja tavalla, joka selke\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen haavoittuvassa asemassa olevia peliriippuvaisia.<\/p>\n

Kuten professori Pekka Sulkusen raportissa<\/a> todetaan, merkitt\u00e4v\u00e4 osa Veikkauksen tuotoista tulee peliriippuvaisilta. T\u00e4st\u00e4 pelaamisesta puolestaan valtaosa syntyy kauppojen ja kioskien aulatiloissa olevista rahapelikoneista. Ik\u00e4vint\u00e4 on se, ett\u00e4 iso osa peliriippuvaisista on muutenkin hankalassa tilanteessa olevia pienituloisia, joilla ei todellakaan olisi varaa h\u00e4vit\u00e4 satoja euroja kuussa pelikoneisiin.<\/p>\n

Tapaa ker\u00e4t\u00e4 rahoitusta julkisrahoitteisiin palveluihin uhkapelien kautta voidaan pit\u00e4\u00e4 regressiivisen\u00e4 verotuksena, eli verotuksena, jossa pienituloiset joutuvat maksamaan enemm\u00e4n veroja. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa n\u00e4in tapahtuu sek\u00e4 suhteellisesti ett\u00e4 my\u00f6s absoluuttisesti eurom\u00e4\u00e4rin\u00e4.<\/p>\n

Toki voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse ei ole verotuksesta, sill\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ei ole pakko rahojaan pelikoneisiin ty\u00f6nt\u00e4\u00e4. Mutta peliriippuvaisuus on sairaus, ja on irvokasta, ett\u00e4 kansalaiset eiv\u00e4t voi k\u00e4yd\u00e4 edes kaupassa joutumatta kulkemaan pelikonerivist\u00f6n ohitse. Riippuvaisuusk\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n kovin vapaaehtoista, joten pit\u00e4isin t\u00e4t\u00e4 nykyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4mme, jossa v\u00e4est\u00f6\u00e4 altistetaan pelikoneille arkisissa tilanteissa, hyvinkin verotukseen rinnastettavana ja sen erityisen ep\u00e4eettisen\u00e4 muotona. On my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 kansalaiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 vaihdannassa tappiolle, koska koneet on s\u00e4\u00e4detty niin, ett\u00e4 niihin j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n rahaa kuin mit\u00e4 ne maksavat ulos.<\/p>\n

Mutta mill\u00e4 tavoin veikkausvarojen korvamerkint\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ongelmapelaamista?<\/p>\n

Logiikka argumentissa on seuraava: Veikkauksen tuotoista iso osa tulee kauppojen pelikoneista => jos pelikoneet vied\u00e4\u00e4n pois kaupoista, tuotot pienenev\u00e4t => edunsaajien rahoitus pienenee, ja t\u00e4rkeit\u00e4 palveluita ei voida turvata.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttely tuntuu perustuvan siihen ajatukseen, ett\u00e4 olisi jokin looginen yhteys, mink\u00e4 vuoksi tietyt toiminnot pit\u00e4\u00e4 turvata veikkausvaroilla. Mit\u00e4\u00e4n loogista syyt\u00e4 ei ole siihen, miksi urheilun toiminnot tai vaikka tiede pit\u00e4isi rahoittaa juuri uhkapelaamisella. T\u00e4m\u00e4 yhteys on t\u00e4ysin keinotekoinen ja mielivaltainen, mutta sill\u00e4 on hyvin todellisia seurauksia.<\/p>\n

Oma ajatukseni on, ett\u00e4 olisi ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada pelikoneet kaupoista pois. Ne voivat toki j\u00e4\u00e4d\u00e4 erilaisiin pelitiloihin, jossa pelaaminen on valvotumpaa ja s\u00e4\u00e4nnellymp\u00e4\u00e4. Henkil\u00f6t, jotka erikseen n\u00e4kev\u00e4t vaivan tulla n\u00e4ihin tiloihin, voivat n\u00e4in tehd\u00e4. Mutta on kohtuutonta, ett\u00e4 lapset ja henkil\u00f6t, joilla on pelaamisen kanssa ongelmia, altistetaan n\u00e4ille koneille.<\/p>\n

En ota t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kantaa siihen, pit\u00e4isik\u00f6 Veikkauksen monopoli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vai siirty\u00e4 lisenssij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Haittoja voi torjua monopolilla, kuten alkoholin myynniss\u00e4, tai myyjien v\u00e4lisell\u00e4 kilpailulla voimakkaasti s\u00e4\u00e4nneltyn\u00e4 tupakan tapaan. Olennaisinta pit\u00e4isi olla haittojen torjunta: n\u00e4kyvyyden ja saatavuuden rajoittaminen, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen valvonta ja korruption ehk\u00e4isy.<\/p>\n

Veikkaustulojen korvamerkinn\u00e4n vaikutukset<\/em><\/h3>\n

Mit\u00e4 korvamerkinn\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 julkiset tulot tietyst\u00e4 toiminnasta ohjataan tiettyihin ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyihin kohteisiin. Iso joukko julkisia palveluitamme rahoitetaan normaalilla julkisen sektorin budjettimenettelyll\u00e4 ja progressiivisen verotuksen kautta: vaikkapa tieverkosto, kansallinen turvallisuus ja pelastuspalvelut, koulutus, terveydenhuolto, ja poliisi.<\/p>\n

Sitten on pienempi joukko edell\u00e4 mainittuja palveluita, joissa rahoitus kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n sektoriministeri\u00f6n kautta, mutta rahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 periaatteessa riippuu regressiivisesti ker\u00e4tyist\u00e4 veikkaustuotoista.<\/p>\n

Meill\u00e4 on siis kaksi eri kassaa julkisten palveluiden rahoitukseen. Kutsutaan niist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 yksinkertaisuuden vuoksi veikkauskassaksi.<\/p>\n

Kun julkinen valta arvioi projektien kannattavuutta, se vertailee siihen hy\u00f6tyjen ja kustannusten v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Hy\u00f6tyj\u00e4 on hankala arvioida, kun taas kustannusten arvioiminen on paljon helpompaa. Oletetaan hetkeksi, ett\u00e4 hy\u00f6dyt pystyt\u00e4\u00e4n jotenkin objektiivisesti arvioimaan etuk\u00e4teen.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in taloudelliselta kannalta olisi optimaalista, ett\u00e4 kun projektit asetetaan j\u00e4rjestykseen hy\u00f6ty-kustannussuhteen mukaan, niin kummassakin kassassa viimeisen rahoitettavan projektin hy\u00f6ty-kustannussuhde olisi sama.<\/p>\n

Ajatellaan vaikka, ett\u00e4 vastassa olisi valtionavustus Santavuoren p\u00e4iv\u00e4kodin rakentamiseen ja Kitinojan el\u00e4kel\u00e4isten yhdistyksen toiminta-avustus. Jos hy\u00f6ty p\u00e4iv\u00e4kodista olisi suurempi kuin el\u00e4kel\u00e4isten yhdistystoiminnan tukemisen, niin raha pit\u00e4isi menn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotiin eik\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isille. Jos veikkauskassassa on rahaa ja valtion kirstussa ei ole varoja p\u00e4iv\u00e4kodille, raha kuitenkin menee el\u00e4kel\u00e4isille, vaikka se ei olisi optimaalista.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 esimerkist\u00e4 n\u00e4kyykin jo yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Miten vertailla kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisten julkisrahoitteisten toimintojen, kuten el\u00e4kel\u00e4istoiminnan ja p\u00e4iv\u00e4kodin rakentamisen, hy\u00f6ty\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Helppoa se ei ole, ja toki julkinen rahoitus jakautuu ensin joka tapauksessa sektorikohtaisiin m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoihin, jotka ohjaavat toimintaa. Ajatuksena t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 n\u00e4iden sektorien rahoitus muodostuu hy\u00f6ty-kustannussuhteen kannalta mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Joka tapauksessa normaalissa budjettiprosessissa sektorit joutuvat kilpailemaan kesken\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n sektoria suojata kilpailulta sill\u00e4 tavalla kuin veikkauskassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kilpailu siis tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla arvotetaan, mitk\u00e4 kohteet ansaitsevat rahoitusta. Eri kohteiden tasaveroinen kohtelu varmistaa sen, ett\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t kohteet saavat rahoitusta.<\/p>\n

Yleinen k\u00e4sitys on ollut, ett\u00e4 veikkauskassasta on pystynyt jakamaan toiminta-avustuksia kevyemmin perustein, ja t\u00e4m\u00e4 on tietysti ollut yksi tekij\u00e4 sille, miksi j\u00e4rjestelm\u00e4 on jatkunut n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n koronakriisi aiheutti mielenkiintoisen kokeen, kun Veikkauksen peliautomaatit kauppojen auloissa jouduttiin sulkemaan tartuntariskin vuoksi. Odotetusti t\u00e4m\u00e4 johti Veikkauksen tuottojen voimakkaaseen sukeltamiseen ja \u201dkahden kassan\u201d hy\u00f6ty-kustannussuhteen uudelleenarviointiin.<\/p>\n

Yht\u00e4kki\u00e4 veikkauskassa olikin se, joka k\u00e4rsi kovemmin, ja josta varoja olisi jouduttu jakamaan tiukemmin perustein. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tti tukea Veikkauksen edunsaajia siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rahoitusta normaalista budjettiprosessista veikkauskassaan. Ilmeisesti jopa niin, ett\u00e4 veikkauskassan menetyksen korvataan t\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia kysymyksi\u00e4. Johtaako hallituksen tekem\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s jatkossa kahden kassan politiikan murenemiseen?<\/p>\n

Korvamerkinn\u00e4st\u00e4 on keskusteltu verotuksen kirjallisuuden yhteydess\u00e4. Se on saanut jonkun verran kannatusta, vaikka aihe on varsin kiistanalainen aihe (hyv\u00e4 katsaus t\u00e4ss\u00e4<\/a>). Joka tapauksessa taloudellisesti mielek\u00e4s korvamerkint\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 sill\u00e4 on veronmaksajien avoimesti annettu hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja ett\u00e4 verotus on progressiivista tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ei-regressiivist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei t\u00e4yty Veikkauksen tapauksessa. Hyvin harva pelaaja perustelee toimintaansa kolmannen sektorin rahoitustarpeilla. Vaikka veikkausmy\u00f6nteisess\u00e4 retoriikassa usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n argumenttia \u201dsuomalainen voittaa aina\u201d, kylm\u00e4 totuus on se, ett\u00e4 ne jotka toimintaa rahoittavat pelaamalla, viime k\u00e4dess\u00e4 aina h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Julkisen talouden tavoite ei ole verotuottojen maksimointi<\/em><\/h3>\n

Miten veikkausvarojen korvamerkint\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 pelikoneet ovat pysy\u00e4kseen kaupoissa, vaikka niiden tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan monenlaista k\u00e4rsimyst\u00e4? Se on luonut voimakkaan edunsaajaryhm\u00e4n, jonka intresseiss\u00e4 on vallitsevan asiantilan s\u00e4ilytt\u00e4minen.<\/p>\n

Jos olisi yksi julkinen kassa, niin pelikoneiden poistosta aiheutuva tuottojen lasku olisi t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa suhteellisesti niin pieni, ja edunsaajaryhm\u00e4 olisi niin heterogeeninen, ettei kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei olisi nykyisen kaltaista kannustinta lobata tuottojensa puolesta.<\/p>\n

Paine nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta olisi selv\u00e4sti heikompi. Valtion, kuntien ja jatkossa ehk\u00e4 viel\u00e4 \u201chyvinvointialueidenkin\u201d erilliset kassat eiv\u00e4t vaikuta t\u00e4h\u00e4n perusargumenttiin.<\/p>\n

S\u00e4ilyyk\u00f6 julkisten palveluiden rahoitus samalla tasolla, jos Veikkauksen koneet poistetaan kaupoista? Vaikutukset ovat moninaiset. Koneiden poistuessa h\u00e4vi\u00e4\u00e4 monenlaisia niihin liittyvi\u00e4 kiinteit\u00e4 ja vaihtuvia kustannuksia, joka tuo s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Kansalaiset kuluttavat enemm\u00e4n vaikkapa elintarvikkeisiin ja muuhun kulutukseen, josta osa palautuu verojen kautta suoraan ja osittain my\u00f6s erilaisten kerrannaisvaikutusten kautta valtiolle. Lis\u00e4ksi valtio ja kunnat s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t peliongelmien hoidossa aiheutuvista kustannuksista ja pelaamiseen liittyvien talousongelmien sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hentyess\u00e4.<\/p>\n

On l\u00e4hes mahdotonta arvioida, mik\u00e4 pelikoneiden poistamisen kokonaisvaikutus julkiseen talouteen tulisi olemaan. Saattaa kuitenkin hyvin olla, ett\u00e4 se on negatiivinen: koneiden poistamisesta aiheutuvat s\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t korvaa niiden poistamisesta aiheutuvaa tulomenetyst\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 julkisen talouden tarkoituksena ei ole valtion tulojen maksimointi, vaan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen. Jos pelikoneet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pahoinvointia, niill\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 oikeuttavia ulkoisvaikutuksia, vaikka valtion tulot samalla tippuisivat.<\/p>\n

Ent\u00e4 miten toteuttaa j\u00e4rjest\u00f6jen rahoitus siirtym\u00e4aikana? Nyt on koronaviruksen vuoksi itse asiassa siirrytty uudentyyppiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa julkinen valta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 takaavan j\u00e4rjest\u00f6jen rahoituksen riippumatta veikkaustuotoista.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 olisi hyvin pieni askel katkaista napanuora Veikkaukseen kokonaan, ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 rahoitus t\u00e4ysin riippumattomalla tavalla.<\/p>\n

Kelkan hidas k\u00e4\u00e4ntyminen on alkanut. Vuonna 2019 toteutettiin kaksi Pelikoneet pois kaupoista-kansalaisaloitetta. Vaadittavaa 50 000 allekirjoittajaa, joka olisi nostanut kansalaisaloitteen eduskuntakeskusteluun, ei saatu kokoon, mutta laaja kansalaiskeskustelu on k\u00e4ynnistynyt ja n\u00e4kyvien edunsaajien kannanotot ovat hyvin lupaava askel.<\/p>\n

Viime k\u00e4dess\u00e4 vastuu j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on kuitenkin poliitikoilla. Riitt\u00e4v\u00e4 paine \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunnasta varmasti johtaa siihen, ett\u00e4 hidasliikkeisimm\u00e4tkin poliitikot ehtiv\u00e4t muuttaa mielipiteens\u00e4. Uskon, ett\u00e4 parin vuoden sis\u00e4ll\u00e4 tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4muutoksen, Veikkausvarojen korvamerkint\u00e4 puretaan ja rahapelikoneet todella poistuvat kaupoista.<\/p>\n

Lopuksi kerron omat sidonnaisuuteni: viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen ollut l\u00e4hes jatkuvasti joko Suomen Akatemian rahoittaman projektin palveluksessa tai vet\u00e4nyt sellaista, ja Akatemia saa merkitt\u00e4v\u00e4n osan rahoitustaan veikkausvaroista. Lis\u00e4ksi olen ollut useiden veikkausvaroista rahoitettujen hankkeiden ohjausryhm\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isist\u00e4 en tosin ole saanut mit\u00e4\u00e4n taloudellista hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Pid\u00e4n niin omakohtaisesti kuin suomalaisen yhteiskunnan, tieteen, talouden ett\u00e4 moraalin kannalta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Veikkauksen ja edunsaajien napanuora katkaistaan.<\/p>\n

Kiit\u00e4n Senja Larsenia, Juha Itkosta ja Matti Muukkosta hy\u00f6dyllisist\u00e4 kommenteista. Olen tietysti yksin vastuussa tekstin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julkisen talouden tarkoituksena on kansalaisten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen, eik\u00e4 valtion tulojen maksimointi. Tulojen ker\u00e4\u00e4minen kansalaisten peliriippuvaisuutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on ep\u00e4eettist\u00e4 ja rinnastuu regressiiviseen verotukseen. Ei ole mit\u00e4\u00e4n loogista syyt\u00e4 siihen, miksi urheilua, tiedett\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6toimintaa tai kulttuuria pit\u00e4isi rahoittaa veikkausvaroista. Julkinen valta tekee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 askelta, kun se on alkanut erottaa j\u00e4rjest\u00f6jen rahoitusta Veikkauksen tuotoista. T\u00e4m\u00e4 kehitys pit\u00e4isi vied\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":53,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-51","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"Pelikone\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions\/58"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}