{"id":5,"date":"2019-03-28T16:46:07","date_gmt":"2019-03-28T14:46:07","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e95168382b7d5c516811e9b3488b5fe147ed7eed7e"},"modified":"2020-02-28T11:00:30","modified_gmt":"2020-02-28T09:00:30","slug":"onko-tuhlaavaisuus-pahe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2019\/03\/28\/onko-tuhlaavaisuus-pahe\/","title":{"rendered":"Onko tuhlaavaisuus pahe?"},"content":{"rendered":"
Minulla oli viime viikolla mielenkiintoinen juttutuokio Helsingin Sanomien Juha Matias Lehtosen kanssa. Puhuimme aiheesta \u201dmiksi tuhlaavaisuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paheksuntaa\u201d<\/a>. Esitin, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyys on normi, johon yleisen mielipiteen mukaan tulisi pyrki\u00e4, ja johon yleens\u00e4 liittyy my\u00f6s kielt\u00e4ytymist\u00e4 kulutuksesta \u2013 tai ainakin sen lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t el\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mukaan, her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pahennusta ja vaikuttavat heikkoluonteisilta. Erityist\u00e4 n\u00e4r\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, jos n\u00e4iden henkil\u00f6iden velat hoidetaan viel\u00e4 yhteiskunnan (lue: meid\u00e4n kunnon veronmaksajien) toimesta, tai n\u00e4in uskotaan tapahtuvan. Hyvinvointivaltio saattaa osaltaan olla rapauttamassa s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyden kulttuuria, kun s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 koeta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 hengiss\u00e4 pysymisen kannalta.<\/div>\n

Juttu kuvasi hyvin ajatuksiani, mutta jotkut asiat j\u00e4iv\u00e4t vaivaamaan, ja p\u00e4\u00e4tin kirjata ajatuksiani viel\u00e4 blogin muotoon. \u201dTuhlaavaisuudella\u201d viittaan t\u00e4ss\u00e4 \u2013 kuten haastattelussakin \u2013 henkil\u00f6kohtaiseen talouteen ja kuluttamista yli omien varojensa, en luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. J\u00e4lkimm\u00e4inen on t\u00e4rke\u00e4 aihe, mutta liian laaja k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Kun nyt olen jossain m\u00e4\u00e4rin profiloitunut henkil\u00f6kohtaisen talouden aiheiden tutkijana, niin minulta joskus kysyt\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6vinkkej\u00e4 tai jopa asioita henkil\u00f6kohtaisesta taloudenhallinnastani: esimerkiksi mit\u00e4 budjetointity\u00f6kaluja k\u00e4yt\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia ajatuksia. Ensinn\u00e4kin miell\u00e4n itseni aiheen tutkijaksi, en henkil\u00f6kohtaisen taloudenhallinnan sankariksi tai esimerkiksi. Minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n kovin vahvoja normatiivisia kantoja siit\u00e4, miten henkil\u00f6kohtaista taloutta pit\u00e4isi hoitaa, paitsi ehk\u00e4 se, ett\u00e4 useiden vakuudettomien kulutusluottojen ottaminen pienill\u00e4 tuloilla ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole kovin hyv\u00e4 idea.<\/p>\n

Markkinoilta ei puutu neuvonantajia t\u00e4ss\u00e4 asiassa, t\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki genren edustajasta<\/a>. Nuukailusta ja \u201dfirett\u00e4misest\u00e4\u201d (financial independence, retire early) on tullut ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4n ajan muoti-ilmi\u00f6it\u00e4. El\u00e4minen niukalla budjetilla silloinkin kuin se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on minusta aivan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta en itse valitsisi niin, enk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muillekaan suosittelisi. Se ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ainakaan taloustieteellisess\u00e4 mieless\u00e4 \u201drationaalinen\u201d valinta; toisin kuin joskus luullaan, pakkomielteenomainen suhtautuminen vaurastumiseen ei ole taloustieteilij\u00f6iden mielest\u00e4 \u201drationaalista\u201d. P\u00e4invastoin, taloustieteen rationaalisuusk\u00e4site hyv\u00e4ksyy hyvinkin monenlaisen suhtautumisen kulutukseen, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 k\u00e4site muuttuu tautologiaksi (voin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 preferenssisi valinnoistasi), joka on omalla tavallaan ongelmallista. Ei siit\u00e4 kuitenkaan enemp\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Yksi haastattelussa k\u00e4sitelty asia oli se, mill\u00e4 tavoin yhteiskunnan muutos vaikuttaa siihen, miten s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 arvostetaan. Ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla elettiin t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n verrattuna todella niukoissa oloissa, eik\u00e4 yhteiskunnan tukiverkostoja ollut samaan tapaan olemassa kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Valmistautuminen ik\u00e4viin asioihin tulevaisuudessa oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Yhteiskunnan tasolla oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mahdollisimman moni sen j\u00e4sen omaksui selviytymisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t normit, kuten s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyden. T\u00e4t\u00e4 vahvistetiin aihetta tukevilla instituutioilla, kuten s\u00e4\u00e4st\u00f6pankeilla tai Martta-kerhoilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeinen yhteiskunnallinen kehitys ja vaurastuminen ovat osin rapauttaneet s\u00e4\u00e4st\u00e4misen kulttuuria. Erityisen merkityksellinen t\u00e4ss\u00e4 oli 1980-luvun loppu. Maailmanlaajuisen, Suomessakin toteutetun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksena juppikulttuuri ja kulutuksen ihannointi tulivat ajan ilmi\u00f6ksi. Kun rahaa tuli ovista ja ikkunoista, niin mit\u00e4p\u00e4 siin\u00e4 en\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n. 1990-luvun alun lama pys\u00e4ytti kulutusjuhlan kuin sein\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 vastaavanlaisia ylily\u00f6ntej\u00e4 kulutuksen ihannoinnissa en\u00e4\u00e4 sen koommin ole n\u00e4hty.<\/p>\n

Tai n\u00e4in siis sanoin haastattelijalle. Mutta t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4lkeen p\u00e4in mietin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sekoitan yleisen ja yksityisen havainnoinnin. Tulin itse t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi pahimpaan juppiaikaan. En voi kiist\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 ajan henki olisi minuunkin vaikuttanut. Ik\u00e4v\u00e4mpi puoli t\u00e4llaisessa ajan hengess\u00e4 on se, ett\u00e4 kun sosiaaliset odotukset ja omat tulot eiv\u00e4t kohtaa, niin oman talouden hallinta saattaa menn\u00e4 pahasti solmuun. Onnekseni tuohon aikaan vakuudettomia kulutusluottoja ei ollut saatavilla samaan tapaan kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4; emmeh\u00e4n me opiskelijat saaneet edes luottokorttia. Itse selvisin noista vuosista v\u00e4hin vaurioin.<\/p>\n

Yksityisest\u00e4 taas yleiseen: kolmenkymmenen vuoden j\u00e4lkeen pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yhteiskunnalliset tapahtumat heijastuivat yksil\u00f6tasolle omassakin toiminnassa. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ne kriitikot, joiden mielest\u00e4 yhteiskunnalliset rakenteet ajavat yksil\u00f6iden talousk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja fokuksen pit\u00e4isi olla rakenteiden muuttamisessa<\/a> ennemminkin kuin henkil\u00f6kohtaisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4, ole oikeassa? On muuten olemassa sellainenkin n\u00e4kemys, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtainen taloudenhallinta on p\u00e4\u00e4osin geneettisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4\u00e4.<\/a> T\u00e4m\u00e4 tutkimus on julkaistu yhdess\u00e4 arvostetuimmista taloustieteen lehdist\u00e4. Kotioloillakin on todettu olevan suuri vaikutus.<\/a><\/p>\n

Jos yhteiskunnallinen tai biologinen determinismi, tai se millaiseen kotiin olemme sattuneet syntym\u00e4\u00e4n, ohjaa taloudellista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme, niin mik\u00e4 rooli j\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 omille vapaille valinnoillemme? Onko turha opettaa taloudellista huolellisuutta, jos emme pysty k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme kuitenkaan vaikuttamaan? T\u00e4ss\u00e4 olemme perimm\u00e4isten moraalifilosofisten kysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jos emme tee itsen\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 mill\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nalueella, niin emme tee niit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n talousasioissa. Jos meill\u00e4 taas on vapaa tahto, olkoonkin yhteiskunnallisten ja geneettisten reunaehtojen rajoittama, niin silloin pystymme vaikuttamaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoomme.<\/p>\n

Itse ajattelen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuu taloudenhallinnassamme on aina meill\u00e4 itsell\u00e4mme yksil\u00f6in\u00e4. Yhteiskunnan rakenteisiin pystymme vaikuttamaan poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin kautta, ja kunnioitan hyvin paljon henkil\u00f6it\u00e4, jotka t\u00e4h\u00e4n aktiivisesti osallistuvat politiikkoina. Silti olen omassa yhteiskunnallisessa ajattelussani jossain m\u00e4\u00e4rin hayekilainen: mit\u00e4 ikin\u00e4 ep\u00e4kohtia pyrimmekin korjaamaan, korjaamisyrityksemme tuovat esiin uusia ongelmia, jotka saattavat olla pahempia kuin alkuper\u00e4iset. Lis\u00e4ksi yhteiskunta kompleksisena systeemin\u00e4 kehittyy koko ajan tavoilla, joita emme mitenk\u00e4\u00e4n pysty ennakoimaan. En v\u00e4it\u00e4, etteik\u00f6 meid\u00e4n pit\u00e4isi yritt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Sanon vain, ett\u00e4 se ei ole kovin helppoa. Minusta olisi hyvin outoa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 emme pysty ohjaamaan omaa talouttamme, mutta kollektiivisesti pystymme ohjaamaan yhteiskuntaa siihen suuntaan, ett\u00e4 yl\u00e4rakenteet ratkaisevat ongelmat puolestamme.<\/p>\n

Palatakseni otsikon kysymykseen: onko tuhlaavaisuus pahe? Jos tuhlaavaisuus aiheuttaa kustannuksia osapuolille, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 ole omalla toiminnallaan aiheuttamassa, kuten veronmaksajille tai perheenj\u00e4senille, niin normi tuhlaavaisuuden paheellisuudesta on institutionaalisesti rationaalinen. Se est\u00e4\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 omaksumasta k\u00e4yt\u00f6stapoja, jotka ovat kokonaisuuden kannalta vahingollisia. Siin\u00e4 mieless\u00e4 on varmasti toivottavaa, ett\u00e4 esimerkiksi media ja varsinkin koululaitos pyrkisiv\u00e4t ohjaamaan kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kohtuullista kulutusta.<\/p>\n

Yksil\u00f6tasolla asia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas erilaiselta. Kaikki olemme vajavaisia. Tuhlaavaisuudellaan itselleen ja perheenj\u00e4senilleen ongelmia aiheuttanut hyvinkin todenn\u00e4k\u00f6isesti saattaa tuntea toiminnastaan syyllisyytt\u00e4 ja alemmuudentuntoa. L\u00e4himm\u00e4isten olisi t\u00e4ll\u00f6in hyv\u00e4 omaksua rakentava, anteeksiantava ja rohkaiseva l\u00e4hestymistapa, jos he siihen vain suinkin pystyv\u00e4t. Toisin sanoen tuhlaavaisuuden paheksuminen voi olla sosiaalipsykologisesta l\u00e4hestymistavasta katsottuna ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta yksil\u00f6psykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kuitenkin ep\u00e4toivottavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulla oli viime viikolla mielenkiintoinen juttutuokio Helsingin Sanomien Juha Matias Lehtosen kanssa. Puhuimme aiheesta \u201dmiksi tuhlaavaisuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paheksuntaa\u201d. Esitin, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyys on normi, johon yleisen mielipiteen mukaan tulisi pyrki\u00e4, ja johon yleens\u00e4 liittyy my\u00f6s kielt\u00e4ytymist\u00e4 kulutuksesta \u2013 tai ainakin sen lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t el\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mukaan, her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pahennusta ja vaikuttavat heikkoluonteisilta. Erityist\u00e4 n\u00e4r\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions\/18"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}