{"id":129,"date":"2026-09-08T10:34:33","date_gmt":"2026-09-08T07:34:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/?p=129"},"modified":"2026-09-08T10:35:55","modified_gmt":"2026-09-08T07:35:55","slug":"talousosaamisesta-taloudelliseen-hyvinvointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2026\/09\/08\/talousosaamisesta-taloudelliseen-hyvinvointiin\/","title":{"rendered":"Talousosaamisesta taloudelliseen hyvinvointiin"},"content":{"rendered":"<p>Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota talousosaamisen kehitt\u00e4miseen. Yksi keskeinen julkisen vallan toimenpide on Suomessa toteutettava <a href=\"https:\/\/www.oikeuspalveluvirasto.fi\/tietoa-meista\/talousosaamisen-edistaminen\/\">talousosaamisen strategia<\/a>. Strategian julkilausuttuna tavoitteena on se, ett\u00e4 suomalaisten talousosaaminen olisi maailman parasta vuoteen 2030 menness\u00e4. On erilaisia tapoja mitata talousosaamista, mutta yleisesti ottaen k\u00e4sitteell\u00e4 tarkoitetaan tiet\u00e4myst\u00e4 omaan talouteen liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja kyvyst\u00e4 soveltaa t\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Mutta miksi sill\u00e4 on merkityst\u00e4, ovatko suomalaiset maailman parhaita talousosaajia vai vain keskinkertaisia? Meh\u00e4n olemme maailman onnellisin kansa muutenkin.<\/p>\n<p>Talousosaamisen t\u00e4rkeyden korostamisen merkitys pohjautuu siihen, ett\u00e4 sill\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.aeaweb.org\/articles?id=10.1257\/jep.37.4.137\">on todettu olevan paljon erilaisia my\u00f6nteisi\u00e4 yhteyksi\u00e4<\/a> erilaisiin taloudelliseen tulemiin, kuten ylivelkaantumisen v\u00e4ltt\u00e4miseen, osakemarkkinoille osallistumiseen, ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun. Kuitenkin talousosaaminen on l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4line johonkin muuhun tulemaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n esimerkiksi osakkeisiin sijoittaminen tai el\u00e4kkeelle varautuminen ei ole itsetarkoitus, vaan v\u00e4line pyrkimykselle johonkin muuhun. T\u00e4llaisia viime k\u00e4den tavoitteita voivat olla esimerkiksi taloudellinen hyvinvointi tai taloudellinen resilienssi (kriisinkest\u00e4vyys). N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet ovat osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. Taloudellisella hyvinvoinnilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kyky\u00e4 suoriutua taloudellisista velvoitteistaan, taloudellisen tilanteen vakautta tai sit\u00e4, ett\u00e4 taloudellinen tilanne ei rajoita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rkeiden asioiden tavoittelua. Taloudellinen resilienssi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 taloudessa vastaan tulevista yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 shokeista. Viime k\u00e4dess\u00e4 niin taloudellinen hyvinvointi kuin resilienssikin tukevat sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 talous ei liikaa rajoita el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hyv\u00e4 taloudellinen el\u00e4m\u00e4 ei ehk\u00e4 tarkoita mahdollisimman suurta varallisuutta, vaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista turvallisuutta ja vapautta tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itselle merkityksellisi\u00e4 valintoja.<\/p>\n<p>Yksi yksil\u00f6tason k\u00e4site, joka on osin rinnasteinen talousosaamiselle, on taloudellinen pystyvyys, josta tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 min\u00e4pystyvyys. T\u00e4ss\u00e4 on ajatuksena se, ett\u00e4 kokee pystyv\u00e4ns\u00e4 hoitamaan hyvin eteen tulevia taloudellisia tilanteita. Joskus pystyvyyden tunne voi olla katteeton eik\u00e4 siihen liity riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista, jolloin kyse on yliluottavaisuudesta. Toisaalta pystyvyyden tunteen puuttuminen voi johtaa heikkoon toimijuuteen, vaikka taloudellinen osaaminen tiet\u00e4myksen mieless\u00e4 olisikin kehittynyt.<\/p>\n<p>Taloustieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa taloudellisen hyvinvoinnin tai tyytyv\u00e4isyyden tai taloudellisen pystyvyyden kaltaisia mittareita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n, kun taas kuluttajatutkimuksessa ne ovat tavallisempia. Jos tutkimuksen lopullisena kiinnostuksen kohteena on hyv\u00e4 taloudellinen el\u00e4m\u00e4, olisi hyv\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 objektiivisia mittareita subjektiivisella kokemuksella turvallisuudesta, hallinnasta ja valinnanvapaudesta.<\/p>\n<p>Toinen hyv\u00e4\u00e4n taloudelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 kysymys on se, ett\u00e4 se ei ole vain yksil\u00f6iden ominaisuus, vaan siihen olennaisesti vaikuttaa taloudellinen ymp\u00e4rist\u00f6, jossa yksil\u00f6t toimivat. Taloudellisen hyvinvoinnin vertailua valtioiden v\u00e4lill\u00e4 on tehty v\u00e4hemm\u00e4n kuin talousosaamisen tai onnellisuuden, tosin <a href=\"https:\/\/www.oecd.org\/content\/dam\/oecd\/en\/publications\/reports\/2023\/12\/oecd-infe-2023-international-survey-of-adult-financial-literacy_8ce94e2c\/56003a32-en.pdf\">OECD on tehnyt t\u00e4ss\u00e4kin pioneerity\u00f6t\u00e4 .<\/a> OECD:n tekem\u00e4 vertailu osoittaa, ett\u00e4 taloudellisessa hyvinvoinnissa on huomattavia eroja maiden v\u00e4lill\u00e4. Kiinnostava jatkokysymys on, kuinka paljon n\u00e4it\u00e4 eroja selitt\u00e4v\u00e4t kansalaisten omat tiedot ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja kuinka paljon yhteiskunnan instituutiot, kuten sosiaaliturva, rahoitusmarkkinoiden toiminta ja tulonjako. Voisi olettaa, ett\u00e4 taloudellista hyvinvointia tukee yhteiskunta, jossa suuret ihmisryhm\u00e4t eiv\u00e4t el\u00e4 jatkuvassa taloudellisessa ep\u00e4varmuudessa ja jossa kotitalouksilla on mahdollisuus selviyty\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi tulonjako, sosiaaliturva, terveydenhuolto, asumisen kustannukset ja rahoituspalvelujen saatavuus voivat kaikki olla relevantteja.<\/p>\n<p>Voidaan kysy\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon painopisteen siirty\u00e4 talousosaamisesta enemm\u00e4n taloudelliseen hyvinvointiin. Talousosaaminen on kuitenkin poliittisesti neutraalimpi tavoite, kun taas taloudellisen hyvinvoinnin osalta joudutaan v\u00e4kisinkin kysym\u00e4\u00e4n my\u00f6s sit\u00e4, millaiset ovat hyv\u00e4n yhteiskunnan tuntomerkit. \u00a0\u00a0Taloudellisen hyvinvoinnin ei pit\u00e4isi korvata talousosaamista tavoitteena, mutta se pit\u00e4isi mielest\u00e4ni siirt\u00e4\u00e4 keskeiselle paikalle tutkimuksen hierarkiassa.<\/p>\n<p><strong>Kirjoitus perustuu 3.9.2026 Roomassa Wolpertinger-konferenssissa pit\u00e4m\u00e4\u00e4ni kutsupaneeliesitykseen. <\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota talousosaamisen kehitt\u00e4miseen. Yksi keskeinen julkisen vallan toimenpide on Suomessa toteutettava talousosaamisen strategia. Strategian julkilausuttuna tavoitteena on se, ett\u00e4 suomalaisten talousosaaminen olisi maailman parasta vuoteen 2030 menness\u00e4. On erilaisia tapoja mitata talousosaamista, mutta yleisesti ottaen k\u00e4sitteell\u00e4 tarkoitetaan tiet\u00e4myst\u00e4 omaan talouteen liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja kyvyst\u00e4 soveltaa t\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Mutta miksi sill\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-129","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/author\/pkalmi\/\">Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2026\/09\/08\/talousosaamisesta-taloudelliseen-hyvinvointiin\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2026-09-08T10:34:33+03:00\">08.09.2026<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":136,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129\/revisions\/136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}