{"id":12,"date":"2016-08-19T10:56:01","date_gmt":"2016-08-19T07:56:01","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e665e25f04d14a65e211e68fac796b7a4df7cef7ce"},"modified":"2020-02-28T11:00:30","modified_gmt":"2020-02-28T09:00:30","slug":"petos-ja-manipulaatio-kukoistavat-markkinataloudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2016\/08\/19\/petos-ja-manipulaatio-kukoistavat-markkinataloudessa\/","title":{"rendered":"Petos ja manipulaatio kukoistavat markkinataloudessa"},"content":{"rendered":"
Toukokuussa minulla oli ilo osallistua Washington DC:ssa seminaariin, jossa puhujana oli Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilij\u00e4 George Akerlof<\/b>. H\u00e4n esitteli uutta kirjaansa (Phishing for Phools: The Economics of Manipulation and Deception, Princeton University Press<\/i>), jonka h\u00e4n on kirjoittanut yhdess\u00e4 (niin ik\u00e4\u00e4n Nobel-palkitun) professori Robert Shillerin<\/b> kanssa. <\/p>\n

Kirja on juuri niin provokatiivinen kuin sen alaotsikosta (ja t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen otsikosta) voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4: markkinatalous antaa systemaattiset kannustimet petokseen ja manipulaatioon. T\u00e4st\u00e4 markkinatalouden ominaisuudesta johtuu, ett\u00e4 ajatus s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6mien vapaiden markkinoiden aikaansaamista optimaalisista tulemista on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n<\/div>\n

Akerlof ja Shiller k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kirjassaan melko laajaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 petoksesta ja manipulaatiosta: sill\u00e4 ei tarkoiteta ainoastaan tilanteita, jossa joku osapuoli syyllistyy laittomuuksiin, vaan kaikkia toimintoja, jossa toinen osapuoli (yleens\u00e4 myyj\u00e4) k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen informaatioetujaan, auktoriteettiasemaansa tai toisen osapuolen psykologisia heikkouksia t\u00e4m\u00e4n etujen vastaisesti.<\/p>\n

Kirjassa esitet\u00e4\u00e4n esimerkki luottokorttimaksamisesta: tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 Prelecin ja Simesterin tutkimuksessa<\/a> osoittaa, ett\u00e4 kuluttajat, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t luottokorttia maksuv\u00e4lineen\u00e4, ovat valmiita maksamaan samoista hy\u00f6dykkeist\u00e4 systemaattisesti enemm\u00e4n kuin kuluttajat, jotka maksavat k\u00e4teisell\u00e4. (Kokeellisessa tutkimusasetelmassa pystyt\u00e4\u00e4n kontrolloimaan kuluttajien ominaisuuksia, joten tulos ei johdu siit\u00e4, ett\u00e4 luottokorttia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olisivat varakkaampia.) T\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 luottokorttia k\u00e4ytt\u00e4vien kuluttajien ei tarvitse mietti\u00e4 niin paljon rahojensa riitt\u00e4vyytt\u00e4, koska he voivat lyk\u00e4t\u00e4 maksun tuonnemmaksi. Mahdollistamalla luottokorttimaksaminen kuluttajat saadaan kuluttamaan enemm\u00e4n, kuin he oikeastaan haluaisivat kuluttaa, ja t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 manipulaation tunnusmerkit, vaikka mit\u00e4\u00e4n laitonta ei tapahdu. Vastaavanlaisia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka kuluttajia h\u00f6yn\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rahoitus- ja hy\u00f6dykemarkkinoilla, annetaan kirjassa lukuisia (esimerkiksi auto- ja asuntokauppaan liittyen).<\/p>\n

Kirjalla on suoraa relevanssia kuluttajien taloudellisen osaamisen ja kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimukseen. Jossain tilanteissa, jos kyse on ep\u00e4symmetrisen informaation hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, taloudellisen lukutaidon parantaminen auttaa: kun kuluttajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t vaikkapa rahoitustuotteet paremmin, he osaavat itse valita tilanteisiinsa sopivimmat, riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 heille yritet\u00e4\u00e4n myyd\u00e4. Mutta toisinaan ongelma ei ole informaatiossa, vaan itsekontrollissa: kuluttajien preferenssej\u00e4 manipuloimalla heille pystyt\u00e4\u00e4n myym\u00e4\u00e4n tuotteita, jotka ovat heid\u00e4n omien etujensa vastaisia. Mik\u00e4 mielenkiintoisinta, useissa tilanteissa kuluttajat tiet\u00e4v\u00e4t itsekin toimivansa etujensa vastaisesti. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat esimerkiksi uhkapelaaminen, alkoholin liikakulutus, ja pikavipit. Loogisesti t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 kuluttajien tekemist\u00e4 valinnoista ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heid\u00e4n todellisia preferenssej\u00e4\u00e4n: Samuelsonin paljastettujen preferenssien teoria ei siis p\u00e4de. T\u00e4m\u00e4 on taloustieteilij\u00e4lle ehk\u00e4 provokatiivisin v\u00e4ite kirjassa, joskin muut se voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4ksi.<\/p>\n

Miten tilanne voidaan ratkaista? Akerlof ja Shiller esitt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4ntelyn, kuluttajasuojan ja kuluttaja-aktivismin mahdollisina ratkaisuina. Lienee hyv\u00e4 todeta, ett\u00e4 he eiv\u00e4t esit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaihtoehtoista talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (kuten suunnitelmataloutta) ratkaisuna; kuten suunnitelmatalouksien kirjallisuudesta hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, petokset ja manipulaatiot olivat yht\u00e4 lailla todellisuutta n\u00e4iss\u00e4 talouksissa, joskin keinot olivat usein erilaisia kuin markkinatalouksissa. Lis\u00e4ksi suunnitelmatalous johtaa monenlaiseen taloudelliseen tehottomuuteen.<\/p>\n

Yksi ratkaisu, jota kirjassa ei k\u00e4sitell\u00e4, mutta jota k\u00e4yt\u00e4n yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 peruskurssilla, on yrityksen omistusrakenne. Tilanteessa, jossa myyj\u00e4ll\u00e4 on informaatioetu ostajaan verrattuna, myyj\u00e4 usein my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 etuaan hyv\u00e4kseen, erityisesti jos se on voittoa maksimoiva monikansallinen yritys. Se ei tee n\u00e4in siksi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 yritykset palkkaavat erityisen moraalitonta henkil\u00f6kuntaa, vaan siksi, ett\u00e4 niill\u00e4 on velvoite maksimoida osakkeenomistajien voittoja. Jos voittoja lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi naivien ostajien tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tai itsekuriongelmia, niin n\u00e4in on teht\u00e4v\u00e4, kunhan ei samalla tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n laitonta. Kannustimet ovat erilaisia osuuskunnissa ja perheyrityksiss\u00e4. Koska n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t samalla tavalla pyri voittojen maksimointiin, niin niill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kannustimet hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuluttajien heikkouksia ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Vaikka t\u00e4t\u00e4 aihetta on vaikea tutkia, niin Bubbin ja Ryanin artikkeli<\/a> antaa mielenkiintoista osviittaa siit\u00e4, kuinka osuustoiminnalliset rahoituslaitokset periv\u00e4t systemaattisesti pienempi\u00e4 luottokorttimaksuja kuin voittoa maksimoivat.<\/p>\n

Kirjassa keskustellaan my\u00f6s mielenkiintoisella tavalla siit\u00e4, miten kuluttajille saadaan myyty\u00e4 Suuria Kertomuksia, jotka sitten ohjaavat heid\u00e4n toimintaansa. Kirjoittajat n\u00e4kev\u00e4t Yhdysvaltojen kontekstissa vapaan markkinatalouden ja valinnan vapauden t\u00e4llaisena tarinana, joka on vaikeuttanut (kirjoittajien mielest\u00e4) rationaalisen talouspolitiikan tekemist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tosin n\u00e4kyy kontekstin erilaisuus: Suomessa suuri kansallinen tarina ei varmaankaan olisi mahdollisimman vapaa markkinatalous, vaan hyvinvointivaltio.<\/p>\n

Kirja on mielenkiintoinen ja lukemisen arvoinen, vaikka ei kaikkia kirjoittajien arvol\u00e4ht\u00f6kohtia hyv\u00e4ksyisik\u00e4\u00e4n. Jossain mieless\u00e4 ilmaan j\u00e4\u00e4 kysymys, mit\u00e4 yleist\u00e4 kirja on opettanut. Taloustieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeiset havainnot ovat siin\u00e4, ett\u00e4 vapaiden markkinoiden ei voi olettaa johtavan optimaalisiin tulemiin (hyvinvointiteoreettisissa mieless\u00e4) eik\u00e4 tehdyist\u00e4 valinnoista voi kaikissa tilanteissa p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kuluttajan preferenssej\u00e4. Toisaalta n\u00e4m\u00e4 ovat melko teoreettisia havaintoja, ja ainakin itse mietin, mahtavatko jotkut taloustieteilij\u00e4t todella uskoa hyvinvointiteoreemien ja paljastettujen preferenssien teorian yleisp\u00e4tevyyteen. Lis\u00e4ksi kirjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 manipulaatiolle on niin lavea, ett\u00e4 on vaikea kuvitella el\u00e4m\u00e4naluetta, jossa sit\u00e4 ei toistuvasti esiintyisi, l\u00e4htien vaikka hierarkkisista ty\u00f6suhteista ja ihmissuhteista. Talous ja markkinavaihdanta ovat kuitenkin vain el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja niit\u00e4 koskevat samat ep\u00e4t\u00e4ydellisyydet kuin muutakin el\u00e4m\u00e4n alueita. T\u00e4rke\u00e4mpi kysymys on se, miten markkinatalous toimii suhteessa vaihtoehtoihin ja miten havaittuja ongelmia voidaan korjata, ja niilt\u00e4 osin kirjan anti on laimeampaa. Mutta ainakin kirja osoittaa mielenkiintoisella tavalla, ett\u00e4 kuluttajien valintojen tutkimuksessa tarvitaan yht\u00e4 lailla psykologiaa kuin taloustiedett\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 asiassa k\u00e4ytt\u00e4ytymistaloustieteell\u00e4 on varmasti viel\u00e4 paljon annettavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toukokuussa minulla oli ilo osallistua Washington DC:ssa seminaariin, jossa puhujana oli Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilij\u00e4 George Akerlof. H\u00e4n esitteli uutta kirjaansa (Phishing for Phools: The Economics of Manipulation and Deception, Princeton University Press), jonka h\u00e4n on kirjoittanut yhdess\u00e4 (niin ik\u00e4\u00e4n Nobel-palkitun) professori Robert Shillerin kanssa. Kirja on juuri niin provokatiivinen kuin sen alaotsikosta (ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/25"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}