{"id":110,"date":"2025-03-13T07:37:07","date_gmt":"2025-03-13T05:37:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/?p=110"},"modified":"2025-03-13T07:37:07","modified_gmt":"2025-03-13T05:37:07","slug":"lausunto-laista-asuntosaastojarjestelmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2025\/03\/13\/lausunto-laista-asuntosaastojarjestelmasta\/","title":{"rendered":"Lausunto laista asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Oheinen teksti on asiantuntijalausuntoni eduskunnan talousvaliokunnalle hallituksen esityksest\u00e4 eduskunnalle laiksi asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja siihen liittyviksi laeiksi.<\/p>\n<p>Kiit\u00e4n mahdollisuudesta lausua lakiesityksest\u00e4, joka on sek\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ett\u00e4 hyvin kiinnostava. Lausunnossani k\u00e4yn l\u00e4pi sek\u00e4 yleisesti n\u00e4kemyksi\u00e4 omistusasumisen hy\u00f6dyist\u00e4 ja kustannuksista, sek\u00e4 yrit\u00e4n suhteuttaa lakiesityst\u00e4 muuhun ajankohtaiseen aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn.<\/p>\n<p><strong>Omistusasumisen edut ja haitat<\/strong><\/p>\n<p>Raportti l\u00e4htee ajatuksesta, ett\u00e4 omistusasumisen tukeminen on yhteiskunnallisesti hyv\u00e4 ja tavoiteltava asia. T\u00e4m\u00e4 vastaa pitk\u00e4lti my\u00f6s omaa n\u00e4k\u00f6kantaani, mutta on mielest\u00e4ni hyv\u00e4 tuoda esille, ett\u00e4 my\u00f6s erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 on taloustieteess\u00e4 esitetty. K\u00e4yn n\u00e4it\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 lyhyesti l\u00e4pi.<\/p>\n<p><em>Omistusasumista puoltavat n\u00e4k\u00f6kulmat:<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>Positiiviset ulkoisvaikutukset. Taloustieteellinen argumentti omistusasumisen tukemisesta perustuu siihen, ett\u00e4 omistusasuminen luo jotain sellaista yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, joka koituu muidenkin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omistusasujan hy\u00f6dyksi. Ensinn\u00e4kin n\u00e4m\u00e4 ulkoisvaikutukset voivat liitty\u00e4 asunnon tai piha-alueen yll\u00e4pitoon. Omistajilla on suuremmat kannustimet pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 huolta kuin vuokralaisilla. Siistit asunnot, yhteiset tilat tai piha-alueet koituvat kaikkien alueen tai taloyhti\u00f6n asukkaiden hy\u00f6dyksi. Ulkoisvaikutukset voivat olla my\u00f6s laajemmat. Omistusasuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 asukkaiden vaihtuvuutta, mik\u00e4 antaa heille kannustimet osallistua esimerkiksi asukasyhdistyksiin, koulujen vanhempaintoimintaan, paikallisiin urheiluseuroihin ja muuhun yhdistystoimintaan jne. Yleisesti ottaen omistusasuminen saattaa vahvistaa paikallista sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa.<\/li>\n<li>Talousosaamisen ja taloudellisen suunnittelun edist\u00e4minen. S\u00e4\u00e4st\u00e4minen omaa omistusasuntoa varten kannustaa taloudelliseen suunnitteluun ja talousosaamisen kehitt\u00e4miseen, mill\u00e4 saattaa olla positiivisia vaikutuksia my\u00f6s talousosaamisen laajempaan kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 nuorilla, joille ASP-s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on my\u00f6s erityisesti suunniteltu.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ulkoisvaikutusten olemassaolosta on taloustieteess\u00e4 paljon keskusteltu ja hyvi\u00e4 katsauksia aiheeseen ovat mm. Coulson ja Li (2013) sek\u00e4 Keightley (2019). Omistusasujat ovat yhdistystoiminnassa ja yhteiskunnallisesti aktiivisempia sek\u00e4 heid\u00e4n talousosaamisensa on korkeampaa kuin vuokralaisilla. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johdu kausaalisesti omistusasumisesta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 omistusasujat ja vuokralaiset ovat jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti varsin erilaisia, ja n\u00e4it\u00e4 eroja voi olla usein vaikea kontrolloida empiirisiss\u00e4 malleissa. Ekonometristen tutkimusten tulokset ovat usein ristiriidassa, esim. DiPasquale ja Glaeser (1999) ja Coulson ja Li (2013) l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tukea hypoteesille positiivisista ulkoisvaikutuksista, kun taas Kortelainen ja Saarimaa (2015) eiv\u00e4t suomalaisella aineistolla l\u00f6yd\u00e4 tukea v\u00e4itteelle positiivista ulkoisvaikutuksista.<\/p>\n<p><em>Omistusasumiselle kriittiset n\u00e4k\u00f6kulmat:<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>Omistusasuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6voiman liikkuvuutta. T\u00e4m\u00e4n argumentin mukaan omistusasuminen sitoo asukkaita tietylle paikkakunnalle, eik\u00e4 ty\u00f6voima p\u00e4\u00e4se liikkumaan sinne, miss\u00e4 ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 olisi suurinta. Tietyt verotukselliset ratkaisut, kuten varainsiirtovero, vahvistavat t\u00e4t\u00e4 vaikutusta entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n argumentin teki tunnetuksi Oswald (1996) ja siit\u00e4 seurasi kohtuullisen laaja kirjallisuus, joka p\u00e4\u00e4osin vahvisti argumentin paikkaansapit\u00e4vyytt\u00e4. Jossain mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli argumentille omistusasumisen vaikutuksista sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan: kun ihmisten sitoutuminen tiettyyn alueeseen kasvaa, niin heid\u00e4n vastaanottavaisuutensa muille vaihtoehdoille v\u00e4henee. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ty\u00f6voiman liikkuvuudella ei ole itseisarvoa, vaan l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4linearvo. Samanlainen argumentti voitaisiin tehd\u00e4 vaikka pitk\u00e4aikaisia parisuhteita tai yst\u00e4vyyssuhteita vastaan: nekin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6voiman liikkuvuutta ja edist\u00e4v\u00e4t paikallista sitoutumista, mutta ne silti ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti yksil\u00f6n hyvinvointia parantavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/li>\n<li>Omistusasuminen voi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u201dei minun takapihalleni\u201d (not in my back yard, NIMBY) \u2013 ajattelua, jossa asujat mobilisoituvat vastustamaan esimerkiksi syrj\u00e4ytyneiden, vammaisten tai maahanmuuttajien asuntolaa, koska he ovat huolissaan oman asuntonsa arvon laskusta.<\/li>\n<li>Omistusasumisesta aiheutuvat ylivelkaantuminen. Omistusasuminen voi joissain tilanteessa johtaa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n velkaantumiseen, varsinkin jos lainaehdot ovat lainanhakijalle ep\u00e4edulliset. T\u00e4m\u00e4 argumentti ei toki liity ASP-s\u00e4\u00e4ntelyyn, jossa lainaehdot ovat yleens\u00e4 hyvin kohtuulliset, mutta oli merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 vuoden 2008 subprime-kriisiss\u00e4 ja siit\u00e4 seuranneessa finanssikriisiss\u00e4.<\/li>\n<li>Riskin keskittyminen. Omistusasuminen on usein kotitalouksien selv\u00e4sti merkitt\u00e4vin (joskus ainoa) varallisuuden muoto. Vaikka omistusasumista pidet\u00e4\u00e4n usein riskitt\u00f6m\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin vaikkapa osakesijoittamista, niin varallisuuden voimakas keskittyminen ja sen rahoitus velkarahalla altistaa merkitt\u00e4ville riskeille.<\/li>\n<li>Eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen. Asumisen tuet keskittyv\u00e4t keski- ja suurituloisille, jotka todenn\u00e4k\u00f6isimmin sijoittavat omaan asuntoon.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Oma n\u00e4kemykseni aiheesta on, ett\u00e4 omistusasumisen maltillinen tukeminen siten, ett\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n liiallista velkaantumista, on perusteltua. ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ohjaavat yleiset periaatteet ovat sopusoinnussa t\u00e4m\u00e4n tavoitteen kanssa. On kuitenkin hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 taloustieteilij\u00e4t eiv\u00e4t ole asiasta mitenk\u00e4\u00e4n yksimielisi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Muuta asiaan liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Viime vuosina on tapahtunut useita muita muutoksia taloudellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joilla on vaikutusta my\u00f6s ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn. N\u00e4it\u00e4 ovat mm.<\/p>\n<ul>\n<li>Asuntolainan korkov\u00e4hennysten purkaminen asteittain ja poistuminen 2023 alussa<\/li>\n<li>Ensiasunnon ostajan varainsiirtoveron vapauden poistuminen vuoden 2024 alussa<\/li>\n<li>Makrovakauss\u00e4\u00e4ntely, jossa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n mm. lainakatosta ja enimm\u00e4ismaksuajoista<\/li>\n<\/ul>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t omistusasumisen kannusteita, kun taas viimeinen tuo yleist\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4n ideaa. Erityisesti ensiasunnon ostajan varainsiirtoveron vapauden poistamisen voidaan ajatella olevan ristiriidassa uuden lain tavoitteiden kanssa.<\/p>\n<p><strong>ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu useaan erilaisen tukimuodon yhdistelm\u00e4\u00e4n, joita ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Veroton korko 1%<\/li>\n<li>Lis\u00e4korko 2-4%, maksetaan viidelt\u00e4 ensimm\u00e4iselt\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6vuodelta<\/li>\n<li>Maksuton valtiontakaus 60.000 euroon asti<\/li>\n<li>Korkotuki lainakoron ylitt\u00e4ess\u00e4 3,8%<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyy erilaisia rajoituksia, kuten ASP-lainalla ostetun asunnon eteenp\u00e4in vuokrauksen kielto.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan j\u00e4rjestelm\u00e4 on sangen monimutkainen yhdistelm\u00e4 erilaisia tukia ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan se, ett\u00e4 se on samanaikaisesti kannustava mutta my\u00f6s tavoitteidensa mukainen, eli s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4. Kuten lain valmisteluissa selke\u00e4sti tuodaan esiin, niin ASP-tili tuistaan huolimatta ei ole kaikille lainanottajille paras eik\u00e4 varsinkaan joustavin vaihtoehto. Pyrkimykset selkeytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja harmonisoida muun s\u00e4\u00e4ntelyn kanssa ovat hyvin tervetulleita.<\/p>\n<p>Silti her\u00e4\u00e4 kysymys siit\u00e4, olisiko lain tavoitteisiin (omistusasumisen kannustaminen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4misen edist\u00e4minen) mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksinkertaisemmalla j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Esityksess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n yksityiskohtien s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen pikemminkin kuin laajempien vaihtoehtojen miettimiseen.<\/p>\n<p><strong>Lain yksityiskohdista<\/strong><\/p>\n<p>Lain yksityiskohtien perustelut ja erilaisten vaihtoehtojen kuvaukset ovat esityksess\u00e4 hyvin perusteltuina. Olen monista yksityiskohdista samaa mielt\u00e4. Erityisesti kommentoin seuraavia:<\/p>\n<ul>\n<li>Osakesijoittamisen yhdist\u00e4minen s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen: olen samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4isi s\u00e4\u00e4st\u00e4misen riski\u00e4, eik\u00e4 olisi sopusoinnussa j\u00e4rjestelm\u00e4n yleisten tavoitteiden kanssa. Vaikka t\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi varallisuuden keskittymist\u00e4 tiettyyn omaisuusluokkaan (asuminen), niin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 se ei sit\u00e4 kuitenkaan tekisi, kun osakeomistukset oletettavasti myyt\u00e4isiin asuntokaupan rahoittamiseksi.<\/li>\n<li>Ennakkos\u00e4\u00e4st\u00e4misen pit\u00e4minen 10%:ssa, maksuaikojen rajoittaminen 25 vuoteen: molemmat n\u00e4ist\u00e4 vaatimuksista ovat rajoittavampia kuin ensiasunnon ostajilla yleens\u00e4 (5%, 30 v.). Kummatkin kuitenkin tukevat vastuullista lainanottoa, ja lis\u00e4ksi muodostavat jonkinlaisen \u201duhrauksen\u201d vastineena erilaisiille tuille. Sin\u00e4ns\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toki v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4n suosiota, mutta ovat sin\u00e4ns\u00e4 perusteltuja.<\/li>\n<li>Alueelliset lainakatot: Lainam\u00e4\u00e4rien pit\u00e4misess\u00e4 kohtuullisena lainakatot ovat perusteltuja, kuten sekin, ett\u00e4 ne vaihtelevat alueellisesti. Ne on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sitoa asuntojen hintakehitykseen. Niiden muutos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvat l\u00e4hinn\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in, ja kattoja on korotettu aivan viime vuosinakin, vaikka asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen.<\/li>\n<li>Yl\u00e4ik\u00e4rajan poisto: t\u00e4t\u00e4 mietin suhteellisen paljon. J\u00e4rjestelm\u00e4 oli alun perin tarkoitettu nuorten asumisen tukemiseksi. Yl\u00e4ik\u00e4rajan nostot ja nyt ehdotettu poistaminen on tietyll\u00e4 tavalla muuttaneet t\u00e4t\u00e4 periaatetta. Ik\u00e4rajan asettaminen 30 tai 35 vuoteen voisi johtaa siihen, ett\u00e4 potentiaalisten s\u00e4\u00e4st\u00e4jien olisi aktivoiduttava ennen tuon ik\u00e4rajan saavuttamista, jolloin selke\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4rajalla voisi olla s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 kannustava vaikutus. Toisaalta ik\u00e4rajan poisto johtaa siihen, ett\u00e4 potentiaalisia s\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4 ei kohdella eri tavoin heid\u00e4n i\u00e4st\u00e4\u00e4n riippuen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kuka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen?<\/strong><\/p>\n<p>Kuten materiaalista k\u00e4y ilmi, ASP-lainojen osuus ensiasuntolainoista on vaihdellut 15-25% v\u00e4lill\u00e4 vuosien 2017-2023 v\u00e4lill\u00e4. Huolimatta j\u00e4rjestelm\u00e4n eduista, sen ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vien osuus kaikista ensiasunnon ostajista on siis selv\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6. Olisi mielenkiintoista tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ketk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta ja mik\u00e4 siihen vaikuttaa. Esityksess\u00e4 keskustellaan paljon siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 rationaalisesti eri tilanteissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on luultavaa, ett\u00e4 osa ensiasunnon ostajista ei turvaudu ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, koska he eiv\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ole tietoisia t\u00e4st\u00e4 mahdollisuudesta. Mahdollisesti j\u00e4rjestelm\u00e4 suosii toimijoita, joiden taloudellinen tiet\u00e4mys on korkeammalla tasolla tai jotka kuulevat j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 esim. sosiaalisten verkostoiden (vanhemmat, pankkitoimihenkil\u00f6t, rakennuttajien edustajat) kautta.<\/p>\n<p><strong>Yhteenvetona<\/strong><\/p>\n<p>N\u00e4en laissa paljon hyv\u00e4\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n selkeytt\u00e4minen on hyv\u00e4ksi kaikille toimijoille, ei v\u00e4hiten ensiasunnon ostajille, jotka pystyv\u00e4t paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeutensa ja velvollisuutensa. Huolimatta omistusasumisen saamasta kritiikist\u00e4 ja asumismarkkinoiden voimakkaasta alueellisesta eriytymisest\u00e4 Suomessa, n\u00e4en edelleen omistusasumisen edist\u00e4misen olevan yksil\u00f6iden ja yhteiskunnan edunmukaista. Samalla toivoisin, ett\u00e4 t\u00e4llaisten hankkeet suhteutetaan muuhun taloudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn kehitykseen, jotka ovat vieneet toiseen suuntaan, kuten viimeaikaiset verotuksen muutokset. Laajempi yhteiskuntapoliittinen keskustelu aiheesta olisi suotavaa.<\/p>\n<p>Samalla n\u00e4en, ett\u00e4 ASP-j\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa hyv\u00e4n tuen varallisuuden kehitt\u00e4miselle erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Lain perusteluissa usein viitataan siihen, ett\u00e4 sen tarkoituksena on antaa omilla s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4\u00e4n ja ansioillaan varallisuutta luoville henkil\u00f6ille mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi omistusasumiseen ja n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 omaa vaurauttaan. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia, miten kansalaisten sosiodemografinen asema ja asuinpaikka vaikuttaa j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja miten sit\u00e4 voitaisiin edist\u00e4\u00e4 erityisesti pienituloisten keskuudessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Viitteet: <\/strong><\/p>\n<p>Coulson, N. E., &amp; Li, H. (2013). Measuring the external benefits of homeownership.\u00a0<em>Journal of Urban Economics<\/em>,\u00a0<em>77<\/em>, 57-67.<\/p>\n<p>DiPasquale, D., &amp; Glaeser, E. L. (1999). Incentives and social capital: Are homeowners better citizens?.\u00a0<em>Journal of Urban Economics<\/em>,\u00a0<em>45<\/em>(2), 354-384.<\/p>\n<p>Keightley, M.P. (2019). Why Subsidize Homeownership? A Review of the Rationales. Congressional Research Service, IFI 1305.<\/p>\n<p>Kortelainen, M., &amp; Saarimaa, T. (2015). Do urban neighborhoods benefit from homeowners? Evidence from housing prices.\u00a0<em>The Scandinavian Journal of Economics<\/em>,\u00a0<em>117<\/em>(1), 28-56.<\/p>\n<p>Oswald, A. J. (1996). A conjecture on the explanation for high unemployment in the industrialized nations: Part I. Warwick Economic Research Papers, No 475.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oheinen teksti on asiantuntijalausuntoni eduskunnan talousvaliokunnalle hallituksen esityksest\u00e4 eduskunnalle laiksi asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja siihen liittyviksi laeiksi. Kiit\u00e4n mahdollisuudesta lausua lakiesityksest\u00e4, joka on sek\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ett\u00e4 hyvin kiinnostava. Lausunnossani k\u00e4yn l\u00e4pi sek\u00e4 yleisesti n\u00e4kemyksi\u00e4 omistusasumisen hy\u00f6dyist\u00e4 ja kustannuksista, sek\u00e4 yrit\u00e4n suhteuttaa lakiesityst\u00e4 muuhun ajankohtaiseen aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn. Omistusasumisen edut ja haitat Raportti l\u00e4htee ajatuksesta, ett\u00e4 omistusasumisen tukeminen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,2],"class_list":["post-110","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-asuntosaastaminen","tag-talousosaaminen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/author\/pkalmi\/\">Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2025\/03\/13\/lausunto-laista-asuntosaastojarjestelmasta\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2025-03-13T07:37:07+02:00\">13.03.2025<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":112,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions\/112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}