{"id":11,"date":"2016-09-14T16:03:44","date_gmt":"2016-09-14T13:03:44","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e67a7baaa8fc547a7b11e6acbcc7005415a836a836"},"modified":"2020-02-28T11:00:30","modified_gmt":"2020-02-28T09:00:30","slug":"suomi-tuo-opetuksen-ihmemaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2016\/09\/14\/suomi-tuo-opetuksen-ihmemaa\/","title":{"rendered":"Suomi, tuo opetuksen ihmemaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Olin \u00e4skett\u00e4in taloustieteen opetukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.economicseducation.eu\/conferences\/kufstein-austria-2016\">konferenssissa<\/a> It\u00e4vallan Kufsteinissa. Yleis\u00f6 koostui enimm\u00e4kseen taloustieteen lukio-opettajista: monessa Euroopan maassa taloustiede on nimitt\u00e4in itsen\u00e4inen oppiaine lukiossa, jonka opettajat ovat lukeneet yliopistossa p\u00e4\u00e4aineenaan taloustiedett\u00e4. Lis\u00e4ksi paikalla oli sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen ett\u00e4 yliopistojen opettajista, j\u00e4lkimm\u00e4isen ryhm\u00e4n ollessa voimakkaasti edustettuna erityisesti esitysten pit\u00e4jin\u00e4. Olen toki usein ennenkin havainnut, ett\u00e4 ulkomaalaisilla on korkea k\u00e4sitys Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, mutta miss\u00e4\u00e4n en ole kohdannut sit\u00e4 niin korostuneesti kuin kyseisess\u00e4 konferenssissa.<\/div>\n<p>Olin ainoa suomalainen paikalla (ehk\u00e4p\u00e4 ensimm\u00e4inen suomalainen koskaan kyseisess\u00e4 konferenssissa). Kun kansallisuuteni selvisi kulloisellekin keskustelukumppanilleni, ensimm\u00e4inen reaktio l\u00e4hes poikkeuksetta oli suurin piirtein n\u00e4in: \u201dTeill\u00e4 Suomessa on maailman paras koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4! Varmaan taloustieteen opetuksennekin on maailman parasta.\u201d Yksi tanskalainen sent\u00e4\u00e4n uskalsi sanoa, ett\u00e4 kun he olivat tulleet opintomatkalle suomalaisiin kouluihin, he olivat h\u00e4mm\u00e4styneit\u00e4 siit\u00e4, kuinka suomalaisissa kouluissa ollaan j\u00e4\u00e4ty j\u00e4lkeen teknologian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Puuttumatta sen enemm\u00e4n ensimm\u00e4isen v\u00e4itteen totuudellisuuteen (kun en ole kasvatustieteilij\u00e4, en v\u00e4it\u00e4 osaavani sit\u00e4 arvioida), yrit\u00e4n vastata jollain tavalla j\u00e4lkimm\u00e4iseen, ja samalla ottaa kantaa siihen, miten taloutta mielest\u00e4ni pit\u00e4isi opettaa Suomessa.<\/p>\n<p>Taloutta voidaan karkeasti ottaen opettaa ehk\u00e4 noin kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: 1) oman talouden hallintana eli kansalaistaitona; 2) taloutta osana yhteiskuntaa; 3) taloutta taloustieteellisten mallien kautta. Nyky\u00e4\u00e4n Suomen kouluissa (tarkoitan nyt ala-astetta, yl\u00e4-astetta ja lukiota) opetetaan tavoilla 1) ja 2), ei tavalla 3). Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa talouden opetus on jalkautettu jo nelj\u00e4nnelle luokalle, eli noin kymmenvuotiaille.<\/p>\n<p>Oma esitykseni liittyi Yrityskyl\u00e4\u00e4n, joka (ainakin toistaiseksi) on ollut suunnattu kuudesluokkalaisille. Kyseisess\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 koululaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yhden p\u00e4iv\u00e4n ajan simuloimaan oikeaa taloutta, ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n virtuaalisissa yrityksiss\u00e4, ja toimimaan kuluttajina ja kansalaisina. Yrityskyl\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt huomiota my\u00f6s ulkomailla, viimeksi arvostetussa Yhdysvaltalaisessa <a href=\"http:\/\/www.theatlantic.com\/education\/archive\/2016\/09\/where-sixth-graders-run-their-own-city\/498257\/\">The Atlantic -lehdess\u00e4<\/a>.<a href=\"http:\/\/www.theatlantic.com\/education\/archive\/2016\/09\/where-sixth-graders-run-their-own-city\/498257\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><\/a> Omat<a href=\"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/news\/yrityskyla\"> tulokseni<\/a> viittaavat siihen, ett\u00e4 koululaisten taloudellinen tiet\u00e4mys nousee selv\u00e4sti, kun he ovat k\u00e4yneet koulutusohjelman l\u00e4vitse. Niill\u00e4, joille ohjelma her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostuksen s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen, my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00e4misaktiivisuus kasvaa.<\/p>\n<p>Yrityskyl\u00e4 (<a href=\"http:\/\/www.yrityskyla.fi\">yrityskyla.fi<\/a>) ja muut innovatiiviset opetusmenetelm\u00e4t, kuten Sein\u00e4joella kehitetty Oma Onni (<a href=\"http:\/\/www.omaonni.fi\">www.omaonni.fi<\/a>), josta olen my\u00f6s tehnyt <a href=\"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/news\/talousosaaminen\">tutkimusta<\/a>, ovat lupaavia talousopetuksen menetelmi\u00e4, ja merkitt\u00e4vi\u00e4 suomalaisia panostuksia talouden opetusmenetelmiin. Enemm\u00e4n keskustelua on her\u00e4tt\u00e4nyt taloustieteen asema osana yhteiskuntaoppia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 opettavat historian opettajat, jotka usein kokevat olevansa oman mukavuusalueensa ulkopuolella. T\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin omat hyv\u00e4t puolensa: on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 talous rooli osana yhteiskuntaa, ennen kuin sit\u00e4 alkaa tarkastelemaan melko erikoistuneen ja monille vaikeasti omaksuttavan mallinnuksen kautta.<\/p>\n<p>Suomessa talouden formaaliin mallinnukseen tutustutaan vasta yliopistossa. Joissain muissa maissa (ainakin Alankomaissa) jo lukiossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n asioita, jotka meill\u00e4 saattavat tulla esille yliopiston peruskurssilla tai jopa aineopinnoissa. Pit\u00e4isik\u00f6 t\u00e4h\u00e4n pyrki\u00e4 Suomessakin?<\/p>\n<p>Olen t\u00e4st\u00e4 asiasta kahta mielt\u00e4. Taloustieteen peruskurssin opettajana minusta olisi hienoa, jos voisin olettaa opiskelijoille korkeamman l\u00e4ht\u00f6tason kuin mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on tilanne. Taloustieteen oppiaineen statusta korottaisi my\u00f6s se, jos siit\u00e4 voisi valmistua aineenopettajaksi: t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 alan opiskelijoita olisi enemm\u00e4n, ja niin ollen my\u00f6s henkil\u00f6kuntaa tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4. Suomessahan taloustieteen professorien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa v\u00e4kilukuun on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa poikkeuksellisen alhainen. Toisaalta taloustieteilij\u00e4 minussa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s vaihtoehtoiskustannuksiin: taloustieteen malliajattelua ei ole ihan helppo opettaa, ja jos sit\u00e4 tuotaisiin lukioihin, pit\u00e4isi jotain vastaavasti v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Mutta ehk\u00e4 valinnaisuuden lis\u00e4\u00e4minen lukioissa avaisi t\u00e4h\u00e4nkin mahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa taloutta osana yhteiskuntaa ja oman talouden hallintaa on aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 opettaa. Siin\u00e4 suhteessa Suomessa on menty harppauksin eteenp\u00e4in vaikkapa niist\u00e4 vuosikymmenist\u00e4, jolloin itse kulutin koulunpenkki\u00e4. Talouden opetus Suomessa ei ehk\u00e4 ole viel\u00e4 sill\u00e4 tasolla, ett\u00e4 ulkomailta tulisi sankoin joukoin delegaatioita suomalaista talousopetusta ihailemaan. Mutta kun innovatiiviset opetusmenetelm\u00e4t yleistyv\u00e4t, niin ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tulevaisuuttamme.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olin \u00e4skett\u00e4in taloustieteen opetukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 konferenssissa It\u00e4vallan Kufsteinissa. Yleis\u00f6 koostui enimm\u00e4kseen taloustieteen lukio-opettajista: monessa Euroopan maassa taloustiede on nimitt\u00e4in itsen\u00e4inen oppiaine lukiossa, jonka opettajat ovat lukeneet yliopistossa p\u00e4\u00e4aineenaan taloustiedett\u00e4. Lis\u00e4ksi paikalla oli sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen ett\u00e4 yliopistojen opettajista, j\u00e4lkimm\u00e4isen ryhm\u00e4n ollessa voimakkaasti edustettuna erityisesti esitysten pit\u00e4jin\u00e4. Olen toki usein ennenkin havainnut, ett\u00e4 ulkomaalaisilla on korkea k\u00e4sitys [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/author\/pkalmi\/\">Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2016\/09\/14\/suomi-tuo-opetuksen-ihmemaa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2016-09-14T16:03:44+03:00\">14.09.2016<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/24"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}