{"id":107,"date":"2023-10-20T10:26:50","date_gmt":"2023-10-20T07:26:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/?p=107"},"modified":"2023-10-20T10:26:50","modified_gmt":"2023-10-20T07:26:50","slug":"talousosaamisen-opetuksen-karikot-eurooppalaisesta-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2023\/10\/20\/talousosaamisen-opetuksen-karikot-eurooppalaisesta-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Talousosaamisen opetuksen karikot eurooppalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"<p>Oman talouden hallintaan liittyv\u00e4t taidot ovat keskeisi\u00e4 nyky-yhteiskunnassa selviytymiseen. OECD on jo pitk\u00e4\u00e4n puhunut asian puolesta, ja viime aikana my\u00f6s Euroopan komissio on osallistunut aiheeseen, mm. julkistamalla lokakuun alussa <a href=\"https:\/\/op.europa.eu\/en\/publication-detail\/-\/publication\/6f3c4339-5cf4-11ee-9220-01aa75ed71a1\/language-en\/format-PDF\/source-293354684\">viitekehyksen lasten ja nuorten talousosaamiseen kehitt\u00e4miseksi<\/a>. Talousosaamista mitataan my\u00f6s OECD:n PISA-tutkimuksissa. Vuonna 2018 toteutetun tutkimuksen tulosten mukaan <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410845\/pisa-2018-talousosaaminen-suomalaisoppilailla-vahvaa-osaamista-ja-vastuullista-rahankayttoa\">suomalaisten 15-vuotiaiden talousosaaminen olikin toiseksi parasta tutkimukseen osallistuneista maista<\/a> .<\/p>\n<p>Huolimatta hyv\u00e4st\u00e4 PISA-menestyksest\u00e4 talousosaamisen kehitt\u00e4minen on aihe, joka jatkuvasti puhuttaa. Korkealla tasolla olevat maksuh\u00e4iri\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja muut henkil\u00f6kohtaiset talousvaikeudet ovat her\u00e4tt\u00e4neet ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 koulu ei valmista riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin henkil\u00f6kohtaisten talousasioiden hoitamiseen. Toisaalta erityisesti opettajat ovat huomauttaneet, ett\u00e4 koulussa on jo runsaasti talousopetusta. Voisiko sit\u00e4 jollain tavalla kehitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p><em>Talousosaamisen opetus eri puolilla Eurooppaa<\/em><\/p>\n<p>Ensin on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 talouteen liittyy useita eri aspekteja. Perinteisesti taloutta on opetettu Suomessa osana yhteiskuntaoppia. Siihen sis\u00e4ltyy laajempia j\u00e4rjestelm\u00e4tason kysymyksi\u00e4 taloudesta, mutta my\u00f6s oman talouden asioita. Talousj\u00e4rjestelm\u00e4n tuntemus on osa kansalaisuutta, ja se on olennainen osa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Henkil\u00f6kohtainen talousosaaminen ja yritt\u00e4jyys olivat jollain tasolla mukana jo omina kouluvuosinani 1980-luvulla, mutta niiden merkitys on selv\u00e4sti kasvanut t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n tultaessa. Samalla niiden opetus on jakautunut useiden eri oppiaineiden v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 tekee opetuksen koordinoinnista v\u00e4lill\u00e4 haastavaa. Talousosaamisen koulutusta on yhteiskuntaopin lis\u00e4ksi ainakin kotitaloudessa, matematiikassa, opinto-ohjauksessa, (alakoulun) ymp\u00e4rist\u00f6opissa ja jopa kieliss\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4lill\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 hakea asioihin laajempaa perspektiivi\u00e4. <a href=\"https:\/\/www.economicseducation.eu\/\">Association for European Economics Education<\/a> (AEEE) j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 taloustieteen koulutukseen liittyvi\u00e4 konferensseja joka toinen vuosi jossain Euroopan maassa. Lokakuussa 2023 konferenssi j\u00e4rjestettiin Leeuwardenissa Alankomaiden Friisinmaalla. Monissa Euroopan maissa taloustiede on toisen asteen oppilaitoksissa oma oppiaineensa, ja lukioissa suoritetaan jo yliopistojen taloustieteen perusteita vastaavia opintoja. Iso osa yhdistyksen j\u00e4senist\u00e4 onkin joko opettajankoulutuksen parissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 tai toisen asteen opettajia. \u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad<\/p>\n<p>Pidin konferenssissa ty\u00f6pajan, jossa alustin kertomalla talousosaamisen opetuksen haasteista Suomessa ja ryhm\u00e4ty\u00f6n avulla ker\u00e4sin tietoa tilanteesta muissa Euroopan maissa. Haasteet ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin samankaltaisia. Koska fokuksen asettaminen talousosaamiseen (<em>financial literacy<\/em>) on uutta, niin useimmissa maissa yksi haaste on siin\u00e4, mink\u00e4 oppiaineen tuntien puitteissa opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Niiss\u00e4 maissa, joissa taloustiede on oma oppiaineensa, opetus on usein osana taloustiedett\u00e4. Toisaalta t\u00e4ll\u00f6inkin haasteena voi olla se, ett\u00e4 osa opettajista opettaa mieluummin perinteist\u00e4 taloustieteen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin talousosaamista. Monessa muussa maassa talousosaamisen opetus jakautuu useamman oppiaineen v\u00e4lille kuten Suomessa. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on Iso-Britannia, jossa talousosaaminen jakautuu kansalaistaidon (<em>citizenship<\/em>) ja matematiikan v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Talousosaamisen opetuksen haasteet ovat kaikkialla my\u00f6s melko samat, ja niihin kuuluu:<\/p>\n<ul>\n<li>Kilpailu tunneista tuntikehyksen sis\u00e4ll\u00e4. Flaamilaisessa Belgiassa (Flandersissa) on talousosaamiselle erotettu omia kurssejaan eri koulutusasteilla, ja n\u00e4it\u00e4 tunteja pit\u00e4v\u00e4t koulutetut taloustieteen opettajat. Nyt n\u00e4it\u00e4 kursseja kuitenkin uhkaa leikkaukset, koska huonon Pisa-menestyksen seurauksena kouluviranomaiset haluavat suunnata tunteja takaisin \u201dperinteisiin\u201d oppiaineisiin, kuten matematiikkaan ja kieliin.<\/li>\n<li>Opettajankoulutuksen haasteet. Monet taloustaitoja opettavat henkil\u00f6t eiv\u00e4t ole saaneet teht\u00e4viins\u00e4 koulutusta. Jos he ovat taloustieteen opettajia, niin heill\u00e4 on toki hyv\u00e4 taloustieteen perusta, mutta siihenk\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulu talousosaamisen koulutusta.<\/li>\n<li>Oppimateriaalien saatavuus ei sin\u00e4ns\u00e4 aina ole haaste, koska talousosaaminen miellet\u00e4\u00e4n asiaksi, johon sek\u00e4 erityisesti finanssialan toimijat ett\u00e4 erilaiset kolmannen sektorin toimijat (yhdistykset ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6t) tuottavat aineistoa. Talousosaamisen materiaalit tulevat enemm\u00e4n koulutussektorin ulkopuolelta kuin monen muun oppiaineen materiaalit. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa kahdenlaisia haasteita. Ensinn\u00e4kin voi olla v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4varmaa, kattaako t\u00e4m\u00e4 ulkopuolelta vapaaehtoisesti ja ilman koordinaatiota tuotettu materiaali koko opetussuunnitelman. Toinen asia, jota konferenssissa useampi henkil\u00f6 mainitsi, on se, ett\u00e4 usein materiaaleja tuottaa elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevat tahot. T\u00e4m\u00e4 ainakin potentiaalisesti voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, antaako materiaali aihepiirist\u00e4 tasapuolisen ja puolueettoman k\u00e4sityksen.<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Voiko talousosaamisen opetuksella olla tieteellinen perusta?<\/em><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 suhteessa epistemologinen kysymys siit\u00e4, mist\u00e4 talousosaamisessa on oikeastaan kysymys, ja miten sit\u00e4 pit\u00e4isi kouluissa opettaa, on t\u00e4rke\u00e4. Onko talousosaaminen l\u00e4hinn\u00e4 kokoelma erilaisia taitoja ja asenteita, kuten huolellisuus ja etuk\u00e4teissuunnittelu? Vai onko sill\u00e4 jokin tieteellinen perusta? Taloustieteilij\u00e4n\u00e4 luontevimmin etsisin sit\u00e4 taloustieteest\u00e4. Vaihtoehtoiskustannusten ja budjettirajoitteen k\u00e4sitteet, kuluttajan valinnan teoria, inhimillisen p\u00e4\u00e4oman teoria ja portfolioteoria luovat jotain viitteit\u00e4 sille, mist\u00e4 suunnasta talousosaamisen koulutusta voitaisiin rakentaa. Mielenkiintoisesti Euroopan Komission mainittu dokumentti n\u00e4kee talousosaamisen l\u00e4hinn\u00e4 kokoelmana taitoja ja asenteita, kun taas yhdysvaltalaisen <em>Council for Economic Education\u2019in<\/em> <a href=\"https:\/\/www.councilforeconed.org\/wp-content\/uploads\/2013\/02\/national-standards-for-financial-literacy.pdf\">kansalliset talousosaamisen koulutusstandardit<\/a> vuodelta 2013 ovat enemm\u00e4n taloustieteelliseen ajatteluun perustuvat, ja toimivat hyv\u00e4n\u00e4 mallina siit\u00e4, miten materiaalia kannattaisi edelleen kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sin\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6 luoda taloustieteeseen perustuvaa talousosaamisen koulutusta Suomen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n vaikuttaa valtavan isolta. Suurimmalla osalla talousosaamista opettavista opettajilla ei ole taloustieteellist\u00e4 pohjakoulutusta, ja niill\u00e4, joilla sit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n olemassa (opettajat, joilla on yhteiskuntaopin opettajan p\u00e4tevyys), koulutus ei ole suuntautunut talousosaamiseen. Tuntien k\u00e4ytt\u00f6 talousosaamiseen on rajoitettua, ja sen laajuus on my\u00f6s riippuvainen opettajan preferensseist\u00e4. Taloustieteeseen perustuvia oppimateriaaleja talousosaamisesta ei juurikaan ole.<\/p>\n<p>Toisaalta talousosaamiseen liittyv\u00e4 tutkimus ja keskustelu on nyt aivan toisella tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Tarve talousosaamisen kehitt\u00e4miseen tunnustetaan yhteiskunnassamme laajasti. Euroopan Komissio on asettunut koko arvovallallaan tukemaan talousosaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. N\u00e4ihin asioihin perustuen uskon talousosaamisen opetuksen kehitt\u00e4misen menev\u00e4n eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oman talouden hallintaan liittyv\u00e4t taidot ovat keskeisi\u00e4 nyky-yhteiskunnassa selviytymiseen. OECD on jo pitk\u00e4\u00e4n puhunut asian puolesta, ja viime aikana my\u00f6s Euroopan komissio on osallistunut aiheeseen, mm. julkistamalla lokakuun alussa viitekehyksen lasten ja nuorten talousosaamiseen kehitt\u00e4miseksi. Talousosaamista mitataan my\u00f6s OECD:n PISA-tutkimuksissa. Vuonna 2018 toteutetun tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden talousosaaminen olikin toiseksi parasta tutkimukseen osallistuneista maista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":108,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[3,2],"class_list":["post-107","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-talouskoulutus","tag-talousosaaminen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/author\/pkalmi\/\">Panu Kalmi<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2023\/10\/20\/talousosaamisen-opetuksen-karikot-eurooppalaisesta-nakokulmasta\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2023-10-20T10:26:50+03:00\">20.10.2023<\/time><\/a><\/span><span class=\"comment-count\">2<\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2023\/10\/20\/talousosaamisen-opetuksen-karikot-eurooppalaisesta-nakokulmasta\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/76\/2023\/10\/mylly-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"Kuva tuulimyllyst\u00e4 Leeuwardenin kampuksella.\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/76\/2023\/10\/mylly-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/76\/2023\/10\/mylly-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=107"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":109,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107\/revisions\/109"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}