![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/210\/2026\/05\/polycrisis-permacrisis-metacrisis-scopus.png\")
Monikriisill\u00e4\u00a0<\/em><\/strong>(engl. polycrisis, v\u00e4lill\u00e4 suomeksi my\u00f6s polykriisi) viitataan siihen, kuinka (viimeaikaiset) laajat kriisit esiintyv\u00e4t usein samanaikaisesti ja vaikuttavat toisiinsa. Eri kriisien vuorovaikutus toistensa kanssa luo taas uusia kriisej\u00e4 (esim. Henig & Knight 2023<\/a>; Rakowski ym. 2025<\/a>). Monikriisi on todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 yleisimmin k\u00e4ytetty. Tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa onkin ollut pyrkimyksi\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 polykriisi\u00e4 k\u00e4sitteeksi, jonka ymp\u00e4rille voitaisiin koota tutkimusta yhteenkietoutuneista kriiseist\u00e4, joiden vuorovaikutus luo uusia kriisej\u00e4 (Lawrence ym. 2024<\/a>). Lawrencen ja muiden (2024) artikkelia muokaillen polykriisi olisi n\u00e4in k\u00e4site, jonka ymp\u00e4rille voitaisiin j\u00e4sent\u00e4\u00e4 systeeminen tai kompleksisuustietoinen l\u00e4hestymistapa kriiseihin. N\u00e4in monikriisit eiv\u00e4t olisi vain yksitt\u00e4isi\u00e4 tapahtumia, vaan lopputulosta useiden eri kriisien ja niiden syiden vaikutusketjuista (kuva 2) \u2013 sek\u00e4 usein toisiaan vahvistavia (Smith 2022). Hyv\u00e4n suomenkielisen katsauksen k\u00e4sitteeseen, sen m\u00e4\u00e4ritelmiin ja taustaan tarjoaa Ville L\u00e4hde (2023).<\/a><\/p>\n Permakriisill\u00e4<\/em> <\/strong>(permacrisis) tarkoitetaan sit\u00e4, kuinka kriisit vaikuttavat eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pysyv\u00e4lt\u00e4 tai pitkittyneelt\u00e4 asiantilalta. N\u00e4in kriisit eiv\u00e4t ole erillisi\u00e4, toisiaan seuraavia tapahtumia, jossa yksi kriisi p\u00e4\u00e4ttyy ennen toisen alkamista, vaan p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 ja jatkuvia (ks. esim. Bevitori & Russo 2024;<\/a> kuva 3). Kun yksi kriisi hellitt\u00e4\u00e4, toinen on jo ollut hyv\u00e4n tovin k\u00e4ynniss\u00e4, eik\u00e4 kriisit\u00f6nt\u00e4 aikaa ole. Vaikka brittil\u00e4inen Collins Dictionary -sanakirja valitsi permakriisin vuoden 2022 sanaksi<\/a>, sen tieteellinen k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4neen toistaiseksi vaisuksi polykriisiin verrattuna. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4site on osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen monikriisin kanssa (Bevitori & Russo 2024): molemmat viittaavat nykyaikana vallitsevaan tunteeseen jatkuvista, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isist\u00e4 ja yhteenkietotuneista, vuorovaikutteisista kriiseist\u00e4.<\/p>\n Metakriisill\u00e4<\/em> <\/strong>(metacrisis) voidaan viitata esimerkiksi siihen, kuinka monet nykyajan kriiseist\u00e4 ovat syv\u00e4st\u00e4, pinnan alla kuplivasta ”metatason” kriisist\u00e4 johtuvia: ihmiskunnan kulutuskulttuuri ja tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maapallon resursseja ja luontoa ovat metatason kriisi, joka on muiden globaalien kriisien keskeinen aiheuttaja (Irwin & Woolorton 2025<\/a>). T\u00e4h\u00e4n ymm\u00e4rrykseen metakriisist\u00e4 viittaa osin my\u00f6s osa monikriisi-k\u00e4sitett\u00e4 kohtaan esitetyst\u00e4 kritiikist\u00e4, jonka mukaan monikriisist\u00e4 puhuessa tulisi my\u00f6s huomioida monikriisin syv\u00e4t juuret monin tavoin ep\u00e4oikeudenmukaisessa ja luonnonvarojen ylik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n johtavassa globaalissa talous- ja yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 (ks. esim. Bieler 2026<\/a>; Jayasuriya 2023<\/a>).<\/p>\n Metakriisin k\u00e4site on n\u00e4ist\u00e4 kolmesta k\u00e4sitteest\u00e4 harvimmin tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa k\u00e4ytetty, mutta k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien tieteellisten tekstien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vuoden 2025 perusteella kasvussa.<\/p>\n Vaikka edelle kokoamani lyhyet m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t k\u00e4sitteille tarjoavat yleist\u00e4 kuvaa ymm\u00e4rryksist\u00e4, joita n\u00e4ihin kolmeen k\u00e4sitteeseen on liitetty, on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 ei useinkaan ole lopullisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4.<\/p>\n Kuten L\u00e4hde (2023) muistuttaa, esimerkiksi monikriisin k\u00e4site pyrkii kuvaamaan tuntemuksia ja tulkintoja merkitt\u00e4v\u00e4ksi koetusta ilmi\u00f6st\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4n vuoksi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t olisivat my\u00f6s usein kiisteltyj\u00e4, h\u00e4ilyvi\u00e4 ja kontekstisidonnaisia. L\u00e4hteen mukaan m\u00e4\u00e4ritelmien moninaisuus ja kiistanalaisuus on jopa toivottavaa, koska tietty omaksuttu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s siihen, kuinka ilmi\u00f6ihin reagoidaan. Toisin sanoen, ilmi\u00f6iden nime\u00e4minen ja m\u00e4\u00e4rittely vaikuttavat siihen, kuinka ilmi\u00f6t\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siksi tarvitaan my\u00f6s kriittist\u00e4 keskustelua siit\u00e4, kuinka kriisit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Yhteist\u00e4 n\u00e4ille kolmelle k\u00e4sitteelle on se, ett\u00e4 ne viittaavat laajoihin, kaikenkattaviin ja pitk\u00e4kestoisiin kriiseihin eri ominaisuuksia painottaen. Monikriisi korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 kriisit esiintyv\u00e4t usein yhdess\u00e4 ja vaikuttavat toisiinsa. Permakriisi viittaa kriisien pysyv\u00e4\u00e4n ja hankalaisti ratkaistavaan luonteeseen. Metakriisi painottaa sit\u00e4, kuinka monet kriiseist\u00e4 ovat tulosta ihmiskunnan juurtuneista tavoista olla ja el\u00e4\u00e4 maapallolla.<\/p>\n N\u00e4isen kolmen k\u00e4sitteen suosiota selitt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 ne kykenev\u00e4t kuvaamaan monien kokemuksia viime vuosista tehokkaasti yksitt\u00e4isill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4. Esimerkiksi Callum Cant (2025)<\/a> huomioi, ett\u00e4 ”’Polykriisin’ k\u00e4site on viestinn\u00e4llisesti tehokas” ja ett\u00e4 se\u00a0ensi silm\u00e4yksell\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 kaiken. <\/em>Koen itsekin samoin. Monet, joiden kanssa olen puhunut t\u00e4st\u00e4 ajasta ja sen kriiseist\u00e4, pit\u00e4v\u00e4t esimerkiksi monikriisi\u00e4 mielenkiintoisena linssin\u00e4 nykyaikaan. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 monet kokevat sen sopivan ajanhengen kuvaamiseen, mutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 monikriisin kuvaama \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiivis kriisien aikakausi luo tunteen erityisest\u00e4 hetkest\u00e4 historiassa (vrt. Henig & Knight 2023).<\/p>\n Vaikka n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllisin\u00e4 nykyajan kuvaamisessa, ne ovat suhteellisen tuoreina tulokask\u00e4sittein\u00e4 kohdanneet my\u00f6s kritiikki\u00e4 (Lawrence ja muut 2024). Esittelen seuraavassa kolme kriittist\u00e4 argumenttia, jotka koen kirjallisuuteen tuntustumisen perusteella keskeisiksi.<\/p>\n Kaikki kolme k\u00e4sitett\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mme juuri nyt\u00a0erityisen hankalien ja vaikeasti selvitett\u00e4vien kriisien aikaa. T\u00e4t\u00e4 on my\u00f6s kritisoitu.<\/p>\n Yksi kritiikki koskee k\u00e4sitteiden kronosentrismi\u00e4 (chronocentrism) tai aikalaisvinoumaa, eli sit\u00e4, ett\u00e4 nykyaika olisi jolllakin tapaa erityinen ja ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n verrattuna aiempiin aikoihin. Henig ja Knight (2023, s. 2) kysyv\u00e4t, eik\u00f6 ep\u00e4tavallisempaa ole ennemminkin se, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n suuria muutoksia yhteiskunnassa ei tapahtuisi? Bruno Latour (1993, s. 46-47) on todennut kuuluisasti, ett\u00e4 ”emme ole koskaan olleet moderneja”, eli ihmisen ja yhteiskunnan kyky erist\u00e4yty\u00e4 luonnonlaeista ja todellisuuden kompleksisuudesta on ollut aina illuusiota, emmek\u00e4 todellisuudessa ole koskaan kyenneet hallitsemaan luontoa. N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista kriisi olisi siis ennemminkin yhteiskuntien perustila, ei nykyhetken erityinen ominaisuus.<\/p>\n Hoyer ja muut (2023) osoittavatkin katsauksessaan, ett\u00e4 polykriisit ovat olleet historiallisesti varsin yleisi\u00e4. Keskittyess\u00e4\u00e4n ensisijaisesti ymp\u00e4rist\u00f6muutosten aiheuttamiin systeemisiin vaikutuksiin kirjoittajat osoitavat, ett\u00e4 ekologisilla ja ilmastoon liittyvill\u00e4 muutoksilla on usein laajempia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 usein heikent\u00e4v\u00e4t yhteiskuntien kyky\u00e4 vastata tuleviin muutoksiin.<\/p>\n Toisaalta olemme her\u00e4nneet \u00e4skett\u00e4in erityisell\u00e4 tavalla siihen, kuinka ihmiskunta on muokannut maapalloa ja elonkeh\u00e4\u00e4, ja kuinka modernin yhteiskunnan olemassaolo on johtanut toinen toistaan seuraaviin kriiseihin (Irwin & Woolorton 2025). Irwinin ja Woolortonin mukaan esimerkiksi metakriisin k\u00e4site voisikin auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka ”moderni yhteiskunta tuottaa polykriisien monia elementtej\u00e4.” (ibid. s. 1046).<\/p>\n Monikriisin, permakriisin ja metakriisin innokas k\u00e4ytt\u00f6 tieteellisess\u00e4 keskustelussa, mediassa ja muissa laajemmalle yleis\u00f6lle tarkoitetuissa teksteiss\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 ne kykenev\u00e4t tavoittamaan ihmisten kokemuksia nykyajasta ja t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Lawrence ja muut (2024, s. 2) n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 ”polykriisin k\u00e4site \u2013 mik\u00e4li se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti” voi parhaimmillaan auttaa kriisien ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja selvitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n Toinen kritiikki koskee sit\u00e4, kuinka jotkin muut jo olemssa olevat eri tyyppisi\u00e4 kriisej\u00e4 kuvaavat k\u00e4sitteet voisivat monikriisin, permakriisin tai metakriisin kaltaisia uusia k\u00e4sitteit\u00e4 parempia.<\/p>\n Esimerkiksi Lawrence ja muut (2024) muistuttavat katsauksessaan, ett\u00e4 kriisiin ja riskiin liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta on jo olemassa. T\u00e4st\u00e4 voidaan johtaa argumentti sille, ett\u00e4 uusia kriisik\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien ei tulisi unohtaa vanhempia k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta tai kriisej\u00e4 yleisesti k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tutkimusta. Esimerkiksi monikriisille, permakriisille ja erityisesti metakriisille (ks. Irwin & Woolorton 2025) l\u00e4heinen k\u00e4site on antroposeeni<\/em>, jota on k\u00e4ytetty pitk\u00e4\u00e4n erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastotutkimuksen piiriss\u00e4 (vastaavan huomion teki my\u00f6s L\u00e4hde, 2023). Antroposeeni viittaa siihen, kuinka ihminen on aiheuttanut niin suuria muutoksia maapallolla, ett\u00e4 nykyinen geologinen aikakausi tulisi nimet\u00e4 ihmisen mukaan (ks. Lewis & Maslin 2015<\/a>). Monikriisin, permakriisin ja metakriisin tavoin my\u00f6s antroposeeni tavoittaa ihmistoiminnan aiheuttamien ongelmien yhteenkietoutuneita syit\u00e4 ja seurauksia.<\/p>\n Tieteilij\u00e4t kritisoivat nousevia k\u00e4sitteit\u00e4 ja teorioita ajoin siit\u00e4, ett\u00e4 ne olisivat aidosti hy\u00f6dyllisten uusien paradigmojen sijasta vain hetkellisi\u00e4 muotivillityksi\u00e4. Esimerkiksi B. Guy Peters (2017, s. 386)<\/a> on kirjoittanut viheli\u00e4isten ongelmien (wicked problems) k\u00e4sitteest\u00e4, ett\u00e4 ”politiikkaongelmien kuvaaminen viheli\u00e4isin\u00e4 ongelmina on muodostunut villitykseksi akateemisessa kirjallisuudessa. L\u00e4hestulkoon mit\u00e4 tahansa ongelmia, joita on vaikea ratkaista, tai jolla on useita vaihtoehtoisia syit\u00e4 tai vaihtoehtoisia poliittisia kehystyksi\u00e4, on kutsuttu viheli\u00e4isiksi ongelmiksi.” Viheli\u00e4isten ongelmien k\u00e4sitteen itsens\u00e4 kriittisen k\u00e4sittelyn lis\u00e4ksi Peters kritisoi n\u00e4in my\u00f6s k\u00e4sitteen h\u00f6veli\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mink\u00e4 tahansa ongelman kuvauksessa sen sijasta, ett\u00e4 viheli\u00e4isten ongelmien piirteit\u00e4 oikeasti<\/em> t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ongelmia kutsuttaisiin viheli\u00e4isiksi.<\/p>\n Vastaavasti monikriisin k\u00e4sitteen osalta jotkin tutkijat ja kirjoittajat ovat korostaneet, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, mitk\u00e4 kriisit todella k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t monikriisien tunnuspiirteet (esim. Lawrence ym. 2024; Smith 2022). Vain osa kriiseist\u00e4 olisi siten monikriisej\u00e4. Esimerkiksi Lawrence ja muut (2024) korostavat monikriisien olevan kriisej\u00e4, joiden v\u00e4lill\u00e4 on syy-seuraussuhde.<\/p>\n Aiempien kriiseihin liittyvien k\u00e4sitteiden olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 vain vanhoja hyv\u00e4ksi havaittuja k\u00e4sitteit\u00e4 saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kriiseist\u00e4 puhuttaessa. Ehk\u00e4 nykyiset kriisit tarvitsevat uusia k\u00e4sitteit\u00e4, jotka kuvaavat niiden nyansseja, kompleksisuutta ja vuorovaikutteista luonnetta tavalla johon aiemmat k\u00e4sitteet eiv\u00e4t ole pystyneet. Kun ongelmat ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n uusien, tarkempien k\u00e4sitteiden kautta, voivat n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet tukea my\u00f6s uusien ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 kompleksisiin ongelmiin (vrt. Lawrence ja muut 2024; Rakowski ym. 2025).<\/p>\n Haasteena uusille k\u00e4sitteille on kuitenkin selkeytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 juuri ne tarkoittavat maailman ja sen ilmi\u00f6iden havainnoinnille ja ymm\u00e4rt\u00e4miselle (vrt. Lawrence ja muut 2024) ja kuinka ne suhteutuvat aiempiin k\u00e4sitteisiin. Toisaalta, uudet k\u00e4sitteet ovat t\u00e4ytt\u00e4neet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mik\u00e4li ne kykenev\u00e4t sanoittamaan ilmi\u00f6it\u00e4, joita aiemmat k\u00e4sitteet eiv\u00e4t saavuta (vrt. Gerring 1999<\/a>). N\u00e4in my\u00f6s uudet k\u00e4sitteet voivat olla hy\u00f6dyllisi\u00e4, mik\u00e4li ne m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tietoisena muista rinnakkaisista k\u00e4sitteist\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 voi olla monia rinnakkaisia (vrt. L\u00e4hde 2023). Olenkin my\u00f6s omassa tutkimuksessani muistuttanut siit\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan tutkia ja kutsua monella eri k\u00e4sitteell\u00e4 (ks. Niskanen 2025<\/a>). Kun samaa asiaa kutsutaan monella eri nimell\u00e4, tutkijan ja lukijan haasteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa samaa ilmi\u00f6t\u00e4 kuvaavat eri k\u00e4sitteet ja sanat sek\u00e4 n\u00e4iden moninaiset merkitykset.<\/p>\n Erityisesti monikriisin k\u00e4sitteen laaja k\u00e4ytt\u00f6 on innostanut tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia kirjoittajia kriittisemp\u00e4\u00e4n pohdintaan k\u00e4sitteeseen sis\u00e4ltyvist\u00e4 olettamuksista sek\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4li k\u00e4site todella kuvaa todellisuutta riitt\u00e4v\u00e4n hyvin.<\/p>\n Olen koonnut seuraavaan lyhyesti edell\u00e4 kuvaamani kahden keskeisimm\u00e4n kritiikin ohelle muutaman muun kiinnostavamman kriittisen ajatuksen uusista kriisik\u00e4sitteist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kritiikit on kohdistettu alun perin monikriisille, mutta ne on yleistett\u00e4viss\u00e4 mielest\u00e4ni my\u00f6s permakriisin ja metakriisin k\u00e4sitteille.<\/p>\n Callum Cant (2025) n\u00e4kee hyvin kriittisess\u00e4 analyysiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 monikriisin k\u00e4site j\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi, kuka polykriisin kohtaa ja kenen intressej\u00e4 polykriisin selvitt\u00e4minen palvelee. H\u00e4nen mukaansa polykriisin k\u00e4sitteeseen sis\u00e4ltyy implisiittisesti ajatus valtion ja kapitalistisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen takaamisesta. Kun ”me” kohtaamme polykriisin, sen kohtaisi Callumin mukaan implisiittisesti porvarillinen valtio ja kapitalismiin pohjaavat yhteiskuntasuhteet. Viittaamalla ”meihin” polykriisin kohtaajina, sis\u00e4ltyy polykriisin k\u00e4sitteeseen my\u00f6s pohjimmiltaan ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien on osallistuttava yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen yll\u00e4pit\u00e4miseen ilman, ett\u00e4 kapitalistisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen oikeudenmukaisuutta ja ep\u00e4tasa-arvoa kyseenalaistetaan.<\/p>\n Bloggari Noah Smith (2022<\/a>) kyseenalaistaa monikriisin k\u00e4sitteen pohjalla olevan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki nykyajan kriisit olisivat lopputulosta useiden samanaikaisten kriisien vuorovaikutuksesta. Samanaikaiset tapahtumat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity toisiinsa \u2013 eli korrelaatio ei yksin tarkoita syy-seuraussuhdetta.<\/a> Kriisien v\u00e4liset syy-seuraussuhteet edellytt\u00e4isiv\u00e4t n\u00e4in vahvempaa analyysi\u00e4 niiden vuorovaikutuksesta, ei pelkk\u00e4\u00e4 kahden tai useamman kriisin samansaikaista esiintymist\u00e4. Smith (2022) jopa n\u00e4kee, ett\u00e4 monikriisin sijasta k\u00e4sill\u00e4 ennemminkin moniratkaisu<\/em> (polysolution), kun eri kriisit kannustavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja talousj\u00e4rjestelmi\u00e4 vastaamaan ja etsim\u00e4\u00e4n ratkaisuja erilaisiin kriiseihin ja ongelmiin.<\/p>\n Monikriisin, metakriisin ja permakriisin k\u00e4sitteet ovat mukaansatempaavia k\u00e4sitteit\u00e4, jotka tuntuvat kuvaavan kriisien t\u00e4plitt\u00e4m\u00e4\u00e4 nykyaikaa varsin hyvin. Parhaimmillaan niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 tutkija kykenee keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiotaan kriisien mahdollisiin toisiaan vahvistaviin kausaalisiin yhteisvaikutuksiin (monikriisi), tarkastelemaan tunnetta jatkuvasta kriisin tilasta (permakriisi) tai k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kriisej\u00e4 tuottavia olosuhteita kriittisesti (metakriisi).<\/p>\n Silti k\u00e4sitteit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tutkijalta vaaditaan my\u00f6s malttia ja harkintaa. Onko tarkasteltava oikean maailman tapaus, tapahtuma tai ilmi\u00f6 todella monikriisin, permakriisin tai metakriisin ilmentym\u00e4? Miksi se on sellainen? K\u00e4yt\u00e4nk\u00f6 k\u00e4sitett\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 se on muodissa ja tieteellinen villitys?<\/p>\n Muun muassa n\u00e4iden kysymysten pohtiminen auttaa kriiseist\u00e4 kirjoittavia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteit\u00e4 harkiten, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusiin kriisik\u00e4sitteisiin kohdistettua kritiikki\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s tukemaan n\u00e4iden kriisik\u00e4sitteiden ymp\u00e4rille rakentuvia teorioita eri tyyppisten kriisien luonteesta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n blogin kirjoittamisen tukena on paikoin k\u00e4ytetty Microsoft Copilot -teko\u00e4lyty\u00f6kalua tekstin muotoilussa. Teksti perustuu kirjoittajan omaan pohdintaan ja kirjoittaja on tarkistanut sek\u00e4 vastaa tekstin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/em><\/p>\n Bevitori, C., & Russo, K. E. (2025). \u2018Because Climate Change Is the Crisis That Will Stay With Us\u2019: Crisis, Polycrisis, and Permacrisis in the EU Discursive Space. In T. Parnell, T. Van Hout, & D. Del Vente (toim.), Critical Approaches to Polycrisis: Discourses of Conflict, Migration, Risk, and Climate (pp. 283-308).\u00a0 Springer Nature. https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-031-76966-5_11<\/p>\n Bieler, A. (2026). Dissecting the Polycrisis, Charting the Conceptual Terrain of Enquiry. Journal of Balkan and Near Eastern Studies, 28(4), 510\u2013527. https:\/\/doi.org\/10.1080\/19448953.2026.2612669<\/p>\n Cant, C. (2025). The mirage of polycrisis: A symptomatic reading of Tooze. Capital & Class, 49(4), 551\u2013560. https:\/\/doi.org\/10.1177\/03098168251342949<\/p>\n Gerring, J. (1999). What makes a concept good? A criterial framework for understanding concept formation in the social sciences. Polity, 31(3), 357\u2013393. https:\/\/doi.org\/10.2307\/3235246<\/p>\n Henig, D., & Knight, D. M. (2023). Polycrisis: Prompts for an emerging worldview. Anthropology Today, 39(2), 3\u20136. https:\/\/doi.org\/10.1111\/1467-8322.12793<\/p>\n Hoyer, D., Bennett, J. S., Reddish, J., Holder, S., Howard, R., Benam, M., Levine, J., Ludlow, F., Feinman, G., & Turchin, P. (2023). Navigating polycrisis: Long-run socio-cultural factors shape response to changing climate. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences, 378(1889), 20220402. https:\/\/doi.org\/10.1098\/rstb.2022.0402<\/p>\n Irwin, R., & Wooltorton, S. (2025). Beyond the Metacrisis: Educating for the Future World to Come. Australian Journal of Environmental Education, 41(5), 1043\u20131060. https:\/\/doi.org\/10.1017\/aee.2026.10144<\/p>\n Jayasuriya, K. (2023). Polycrisis or crises of capitalist social reproduction. Global Social Challenges Journal, 2(2), 203\u2013211. https:\/\/doi.org\/10.1332\/KNJY6381<\/p>\n Latour, B. (1993). We Have Never Been Modern. Harvard University Press.<\/p>\n Lewis, S. L., & Maslin, M. A. (2015). Defining the anthropocene. Nature, 519(7542), 171\u2013180. https:\/\/doi.org\/10.1038\/nature14258<\/p>\n Lawrence, M., Homer-Dixon, T., Janzwood, S., Rockstr\u00f6m, J., Renn, O., & Donges, J. F. (2024). Global polycrisis: the causal mechanisms of crisis entanglement. Global Sustainability, 7, e6. https:\/\/doi.org\/10.1017\/sus.2024.1<\/p>\n Niskanen, V.-P. (2025). K\u00e4sitteet kriisiss\u00e4? Katsauksessa kriisinhallinnan er\u00e4\u00e4t suomenkieliset k\u00e4sitteet, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, niiden suhteet ja kansainv\u00e4liset vastineet. Kosmopolis, 55(4), 43\u201360. https:\/\/doi.org\/10.70483\/kp.161868<\/p>\n Peters, B. G. (2017). What is so wicked about wicked problems? A conceptual analysis and a research program. Policy and society, 36(3), 385\u2013396.<\/p>\n Rakowski, J. J., Schaan, L. N., van Klink, R., Herzon, I., Arth, A., Hagedorn, G., Rode, J., Creutzig, F., & Pe’er, G. (2025). Characterizing the global polycrisis: A systematic review of recent literature. Annual Review of Environment and Resources, 50(1), 159\u2013183. https:\/\/doi.org\/10.1146\/annurev-environ-111523-102238<\/p>\n Smith, N. (2022). Against ”polycrisis”. Noahpinion.blog. 14.11.2022. https:\/\/www.noahpinion.blog\/p\/against-polycrisis<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kriisej\u00e4 ja erilaisten kriisien tunnuspiirteit\u00e4 j\u00e4sent\u00e4vi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 on ilmestynyt viime aikoina sek\u00e4 tieteelliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 muuhun julkiseen keskusteluun. N\u00e4ist\u00e4 kriisik\u00e4sitteist\u00e4 osa on aivan uusia, osa on puolestaan p\u00e4\u00e4ssyt uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ta\u00ed kukoistukseen kriisipuheen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvun my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogissa luon katsauksen kolmeen tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa ja muissa populaareissa ja mediateksteiss\u00e4 suosiotaan kasvattaneeseen kriisik\u00e4sitteeseen: todenn\u00e4k\u00f6isesti tunnetuimpaan monikriisiin sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/210\/2026\/07\/monikriisi.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/210\/2026\/07\/permakriisi.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/210\/2026\/07\/metakriisi.png\")
Monikriisi, permakriisi ja metakriisi \u2013 hy\u00f6tyj\u00e4 ja kritiikki\u00e4<\/h2>\n
Monikriisin, permakriisin ja metakriisin k\u00e4sitteit\u00e4 vaivaa aikalaisvinouma \u2013 mutta ne kuvaavat hyvin t\u00e4t\u00e4 aikaa<\/h3>\n
Hy\u00f6dyllisi\u00e4 kriisik\u00e4sitteit\u00e4 on jo olemassa ja n\u00e4it\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti<\/h3>\n
Muutamia muita kritiikkej\u00e4 uusille kriisik\u00e4sitteille<\/h3>\n
Yhteenveto<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n