{"id":65,"date":"2024-08-26T08:06:36","date_gmt":"2024-08-26T05:06:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/?p=65"},"modified":"2024-08-25T14:47:48","modified_gmt":"2024-08-25T11:47:48","slug":"voiko-googlea-kayttaa-tieteellisen-kirjoittamisen-ja-tiedonhaun-tukena-eli-milloin-hakukoneet-auttavat-tieteellisessa-kirjoittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/2024\/08\/26\/voiko-googlea-kayttaa-tieteellisen-kirjoittamisen-ja-tiedonhaun-tukena-eli-milloin-hakukoneet-auttavat-tieteellisessa-kirjoittamisessa\/","title":{"rendered":"Voiko Googlea k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun tukena? Eli milloin hakukoneet auttavat tieteellisess\u00e4 kirjoittamisessa"},"content":{"rendered":"

Lyhyesti: Mielest\u00e4ni kyll\u00e4, kunhan sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivassa kohtaa tiedonhaun prosessia ja mik\u00e4li s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sopivan l\u00e4hdekritiikin.<\/span><\/em><\/p>\n

Vaikka tieteellisess\u00e4 tiedonhaussa painotetaan usein tieteellisen tutkimuksen tietokantoja kuten Scopus, Web of Science\u00e4, MedPubia tai kirjastojen hakupalveluja, Google-hauista voi olla hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti kirjoittamisprosessin ja tutkimuksen teon alkuvaiheessa, kun tarkat tutkittavasta ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t k\u00e4sitteet ja ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tutkimukset ja keskustelut eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tuttuja.<\/span><\/p>\n

Google on yleishakukone, eli sen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4t tulokset eiv\u00e4t rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn sis\u00e4lt\u00f6tyyppiin. Hakukone l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tuloksiksi uutisia, verkkokauppojen tuotesivuja, blogipostauksia, videoita ja somekijoituksia. Usein Google ohjaa my\u00f6s Wikipedia-artikkeleihin. Mutta Google voi antaa osviittaa my\u00f6s tieteellisist\u00e4 keskusteluista ja tieteellisist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 erityisesti kirjoitusprosessin alkuvaiheessa. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 mahdollisten tulosten moninaisuus tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Googlen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4t l\u00e4hteet eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tieteellisi\u00e4 julkaisuja, vaan mit\u00e4 tahansa tekstej\u00e4 \u2013 tosin hakutulosten seasta voi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s tieteellisi\u00e4 tekstej\u00e4.<\/span><\/p>\n

Sen takia l\u00e4hdekritiikki on paikallaan: Googlen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4 esitetty v\u00e4ite ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pid\u00e4 paikkansa, mik\u00e4li kyseess\u00e4 ei ole esimerkiksi laadukas journalistinen teksti, muu asiateksti tai tieteellinen julkaisu.<\/span><\/p>\n

Viittaan t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Googlen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hakukoneena sen ollessa markkinajohtaja ja siten usein synonyymi yleishakukoneille. Netin hakukoneita on kuitenkin olemassa useampia, suurimpana Googlen kilpailijana Bing. Useamman hakukoneen k\u00e4ytt\u00f6 ja tulosten vertailu voi olla fiksua, koska hakukoneiden algoritmit ovat erilaisia.<\/em><\/p>\n

Nettihauista on apua erityisesti kirjoittamista aloittaessa<\/h2>\n

Google on parhaimmillaan kirjoitusprosessin alkuvaiheessa. Alustavat ensimm\u00e4iset haut aiheesta voivat antaa osviittaa aiheeseen liittyv\u00e4st\u00e4 julkisesta keskustelusta esimerkiksi eri medioiden sivuilla. Lis\u00e4ksi Google voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 uutisointia ja muita raportteja, sek\u00e4 muuta keskustelua. Googlen l\u00f6yt\u00e4mien Wikipedia-artikkelien l\u00e4hdeluettelot voivat johtaa <\/span>laadukkaiden tieteellisten l\u00e4hteiden luo erityisesti luonnontieteiss\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteiss\u00e4.<\/span><\/a> Google on my\u00f6s <\/span>hyv\u00e4 tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 harmaata kirjallisuutta<\/span><\/a> eli erilaisia raportteja, julkaisuja, opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 tai \u201c<\/span>p\u00f6yt\u00e4laatikkotutkimusta<\/span><\/a>\u201d. Harmaa kirjallisuus ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tieteellisi\u00e4 eli vertaisarvioiduissa tieteellisiss\u00e4 lehdiss\u00e4 julkaistuja, mutta jotka voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luotettavaa ja olennaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tietoa tai uusinta mahdollista tietoa. <\/span>Harmaan kirjallisuuden osalta l\u00e4hdekriittisyys on j\u00e4lleen paikallaan<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

Google-hakujen etuna tieteellisen tutkimusprosessin alussa tutkimusaiheeseen ja -kirjallisuuteen tutustuttaessa on se, ett\u00e4 Google ei tulkitse hakusanoja kirjaimellisesti. Siin\u00e4 miss\u00e4 esimerkiksi Scopus, Web of Science sek\u00e4 kirjastojen hakuty\u00f6kalut vaativat usein tarkkoja hakutermej\u00e4, Google voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 varsin kattavasti erilaisia (hakukoneen olennaisimmiksi arvioimia) hakutuloksia aiheeseen liittyen. Googlea ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haittaa yht\u00e4 paljoa, vaikka hakutermi menisi hieman ohi aiheen, vaan tutkimusaiheen kannalta relevantteja artikkeleita voi silti nousta esiin. (Ks. Georgas 2013<\/a>.) Kun ensimm\u00e4iset haut Googlella on tehty, saattaa l\u00f6yty\u00e4 jotain olennaisia k\u00e4sitteit\u00e4 tai keskusteluja, joita tutkia tarkemmin, ja joista tunnistaa omalle tutkimusaiheelle keskeisimpi\u00e4 teemoja jatkohakuja varten.<\/span><\/p>\n

Google ei ole systemaattinen ja tarkka hakukone, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hakutulokset jonkin ennalta tiedetyn tai hakijan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n tekij\u00e4n perusteella, tai joka antaa samat hakutulokset joka kerta. <\/span>Google valikoi ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tuloksia t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen useiden eri tekij\u00f6iden perusteella<\/span><\/a>, eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 perusteita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 algoritmi ole julkista tietoa.Yleishakukoneiden esitt\u00e4m\u00e4 tieto on siten <\/span>vinoutunutta.<\/span><\/i> Haettavaan aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in oleellista tietoa voi n\u00e4in j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta, kun hakukone ei l\u00f6yd\u00e4 tai esit\u00e4 kaikkea aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Erityisesti uusin tieto voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 Googlelta huomaamatta: hakukone ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehtinyt viel\u00e4 huomata viikko sitten julkaistua tutkimusta tai raporttia, joka voi kuitenkin l\u00f6yty\u00e4 tieteellisist\u00e4 tietokannoista.<\/span><\/p>\n

Kirjallisuuskatsaus ei ole useinkaan suoraviivainen prosessi<\/h2>\n

Boell ja Cecez-Kecmanovic (2010)<\/span><\/a> n\u00e4kev\u00e4t kirjallisuuskatsauksen tekemisen – eli aiempaan tutkimukseen tutustumisen ja sen avaamisen siit\u00e4 kirjoittamalla – olevan hermeneuttisen keh\u00e4n kaltainen prosessi, jossa luettu kirjallisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n aina suhteessa aiemmin luettuun kirjallisuuteen, ja jossa ymm\u00e4rrys n\u00e4iden muodostamasta kokonaisuudesta syvenee teksteihin tutustuessa. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa Google-haut voivat olla ensimm\u00e4isen askel prosessissa, joka etenee kirjallisuuteen tutustumisesta hakuihin, luettavien tutkimusten valintaan, keskeisten aiheiden tunnistamiseen ja j\u00e4lleen mahdollisiin jatkohakuihin. Kuten Boell ja Cecec kirjoittavat, kirjallisuuskatsaus ei useinkaan etene hakutulosmassoja lukemalla, vaan vaiheittain ja v\u00e4hitellen hakuja tarkentaen. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta kirjallisuuskatsauksen kirjoittaja ei koskaan ole tyhj\u00e4 taulu, jonka luettu kirjallisuus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan kirjoittaja toteuttaa kirjallisuuskatsausta osin aiempaan kokemukseensa ja tietoonsa pohjaten, kerrytt\u00e4\u00e4 lukiessaan uutta tietoa, asettaa vanhan tiedon uuden ymm\u00e4rryksen kontekstiin ja muuttaa omaa ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n aiheesta.<\/span><\/p>\n

On hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuvaus kirjallisuuskatsauksesta p\u00e4tee erityisesti niin kutsuttuihin narratiivisiin eli ”perinteisiin” kirjallisuuskatsauksiin – ei kaikilta osin j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti toteutettuihin systemaattisiin katsauksiin (kirjallisuuskatsauksen tyypeist\u00e4, ks. Salminen 2023<\/a>). Sen sijaan ennen systemaattisen katsauksen aloittamista kaikenlaisista my\u00f6s ei-tieteellisist\u00e4 hauista ja materiaaleista voi olla hy\u00f6ty\u00e4 esiymm\u00e4rryksen muodostamiselle aiheesta ja mahdollisista systemaattisen haun hakusanoista. Kuten Boell ja Cecez-Kecmanovic (2010) huomauttavat, voi olla hyv\u00e4 suhtautua kriittisesti siihen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tutkimuskohdetta tai -ongelmaa on mahdollista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ennen tutustumista aiempaan aiheesta kirjoitettuun ja tehtyyn tutkimukseen: tutustuminen kirjallisuuteen ennalta voi tukea my\u00f6s systemaattisten katsausten tekemist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Hakukone on yksi tieteellisen kirjoittamisen ty\u00f6kalu muiden joukossa<\/h2>\n

Google-haut voivat siten olla parhaimmillaan ensimm\u00e4isen esiymm\u00e4rryksen luomisessa: miten ilmi\u00f6st\u00e4, jota tahtoisin tutkia, on keskusteltu? Mitk\u00e4 ovat ilmi\u00f6n rajat eli mit\u00e4 siihen sis\u00e4ltyy? Mit\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n? N\u00e4iden ensimm\u00e4isten hakujen pohjalta voi taas t\u00e4sment\u00e4\u00e4 seuraavia hakuja, jotka tekee tieteellisten tekstien hakupalveluissa kuten Google Scholarissa, Scopuksessa tai kirjaston haussa tehdyille hauille.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tietoa tutkimuksen tueksi googlettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa l\u00e4hdekritiikki sek\u00e4 se, ett\u00e4 Googlen hakutulokset eiv\u00e4t kuvaa mit\u00e4\u00e4n inhimillisen tiedon huippua.\u00a0<\/span><\/p>\n

Siksi tiedonhaun, kirjallisuuskatsauksen tekemisen ja kirjoittamisen seuraavissa ja my\u00f6hemmiss\u00e4 vaiheissa on hyv\u00e4 tukeutua tieteellisiin tietokantoihin ja esimerkiksi luetun kirjallisuuden l\u00e4hdeluetteloihin. Lis\u00e4ksi kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Googlen hakutulokset ovat harvoin tieteellisi\u00e4, vaikka ne pohjautuisivat tieteelliseen tietoon \u2013 ja tieteellisess\u00e4 kirjoittamisessa ehdoton ensisija on tieteellisill\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteill\u00e4. Mutta mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ja rajoitteet pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, Google on tieteelliselle kirjoittajalle yksi ty\u00f6kalu muiden joukossa.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/b><\/p>\n

It\u00e4-Suomen yliopisto on julkaissut erinomaisia ohjeita Googlen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tieteellisess\u00e4 tiedonhaussa: <\/span>Holopainen, R. (2023). Google tiedonhaussa. Vieraiden kielten tiedonhaku. It\u00e4-Suomen yliopisto. <\/span>https:\/\/blogs.uef.fi\/tiedonhaku-vieraatkielet\/tiedonlahteet\/googlesta\/<\/span><\/a><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

Boell, S. K., & Cecez-Kecmanovic, D. (2010). Literature reviews and the hermeneutic circle. <\/span>Australian Academic & Research Libraries, 41<\/span><\/i>(2), 129-144. <\/span>https:\/\/doi.org\/10.1080\/00048623.2010.10721450<\/span><\/a><\/p>\n

Haddaway, N. R., & Bayliss, H. R. (2015). Shades of grey: two forms of grey literature important for reviews in conservation. <\/span>Biological Conservation, 191<\/span><\/i>, 827-829. <\/span>http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/j.biocon.2015.08.018<\/span><\/a><\/p>\n

Haddaway, N. R., Collins, A. M., Coughlin, D., & Kirk, S. (2015). The role of Google Scholar in evidence reviews and its applicability to grey literature searching. <\/span>PloS one, 10<\/span><\/i>(9), e0138237. <\/span>https:\/\/doi.org\/10.1371\/journal.pone.0138237<\/span><\/a><\/p>\n

Georgas, H. (2013). Google vs. the library: Student preferences and perceptions when doing research using Google and a federated search tool. <\/span>portal:<\/span><\/i> Libraries and the Academy, 13<\/span><\/i>(2), 165-185. <\/span>https:\/\/doi.org\/10.1353\/pla.2013.0011<\/span><\/a><\/p>\n

Gezici, G., Lipani, A., Saygin, Y., & Yilmaz, E. (2021). Evaluation metrics for m<\/span>easuring bias in search engine results. <\/span>Information Retrieval Journal, 24<\/span><\/i>, 85-113. <\/span>https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10791-020-09386-w<\/span><\/a><\/p>\n

Salminen, A. (2023). Mik\u00e4 kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin.\u00a0<\/em>(2. tarkistettu painos). Vaasan yliopiston raportteja 40. Vaasan yliopisto. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-395-081-8<\/a><\/p>\n

Yang, P., & Colavizza, G. (2022, April). A map of science in Wikipedia. In<\/span> Companion Proceedings of the Web Conference<\/span><\/i> 2022 (pp. 1289-1300).<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lyhyesti: Mielest\u00e4ni kyll\u00e4, kunhan sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivassa kohtaa tiedonhaun prosessia ja mik\u00e4li s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sopivan l\u00e4hdekritiikin. Vaikka tieteellisess\u00e4 tiedonhaussa painotetaan usein tieteellisen tutkimuksen tietokantoja kuten Scopus, Web of Science\u00e4, MedPubia tai kirjastojen hakupalveluja, Google-hauista voi olla hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti kirjoittamisprosessin ja tutkimuksen teon alkuvaiheessa, kun tarkat tutkittavasta ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t k\u00e4sitteet ja ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tutkimukset ja keskustelut eiv\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Ville-Pekka Niskanen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/66"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/t2t2\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}