Eettisyyden perustan muodostavat arvot, jotka ohjaavat niin p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 toimintaa, valintoja, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa kuin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4kin. Mutta mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa julkishallinnossa? Mink\u00e4 arvojen mukaan johtajan tulisi toimia?<\/p>\n
Julkisen hallintotoiminnan ytimess\u00e4 on kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvoa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen ja t\u00e4rkein on niin kutsuttu yleinen etu<\/em><\/strong>. Se on kaiken julkisen toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohta, perustus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mit\u00e4 vaan julkisella sektorilla tehd\u00e4\u00e4n, tavoitteena ei voi eik\u00e4 saa olla mik\u00e4\u00e4n muu kuin yleinen etu. Parhaiten asiaan p\u00e4\u00e4see kiinni lukemalla oman toimialansa lakien ensimm\u00e4iset pyk\u00e4l\u00e4t. Niiss\u00e4 kerrotaan kuinkin lain tarkoitus eli ratio<\/em>, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s suojeltavan edun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s eettisen toiminnan kulmakivi: arkisen perusty\u00f6n lis\u00e4ksi erilaisissa ristiriitatilanteissa, kuten hankalissa ja vaikeissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 tai vahingollista, lainvastaista ja jopa rikollista toimintaa kohdatessaan johtajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tulee aina perustua yleisen edun suojelemiseen. \u00c4\u00e4ritapauksessa t\u00e4lle j\u00e4\u00e4v\u00e4t toiseksi jopa hierarkiasuhteet tai organisaatiossa annetut m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n KHO:n entinen presidentti Pekka Vihervuori on sanonut:<\/p>\n \u201dMiss\u00e4 laki loppuu, siin\u00e4 etiikka alkaa\u201d<\/p><\/blockquote>\n Eettisyys hallinnossa ei ole pelkk\u00e4 synonyymi laillisuudelle tai lainmukaisuudelle vaan pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s ep\u00e4eettisen toiminnan tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden v\u00e4ltt\u00e4misen ja tarvittaessa oikaisemisen. Hankaluutena on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on usein kaikkea muuta kuin helppoa.<\/p>\n Nyky-yhteiskuntamme tuo t\u00e4h\u00e4n oman lis\u00e4ns\u00e4: postmoderni, totuudenj\u00e4lkeinen aikakausi on pilkkonut totuuden lukemattomiin osiin, joista jokainen voi valita oman, itse\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4n arvosetin, jota puolustaa. Politiikka sekoittuu hallintoon ja yksitt\u00e4isen ihmisen kohdalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja -rooli voivat valua vapaa-ajalle ja osaksi omaa identiteetti\u00e4 ja jopa ihmisarvon m\u00e4\u00e4rittymist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 viidakossa seikkailevaa johtajaa auttaa kuitenkin kompassi, joka on yleinen etu ja sen priorisointi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi puolustettavaksi arvoksi. Virkavastuu ja tilivelvollisuus kohdentuvat t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s ensisijaisesti juuri t\u00e4h\u00e4n ydinarvoon.<\/p>\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 arvo on julkisuus<\/em><\/strong>. Alkuvuodesta mediassa keskusteltiin ns Koskelan murhasta ja tapauksen k\u00e4sittelyn julkisuudesta. Viranomaiset kielt\u00e4ytyiv\u00e4t kommentoimasta asiaa tai omaa toimintaansa vedoten salassapitos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin.<\/p>\n Asia ei kuitenkaan ole n\u00e4in yksinkertainen. HS analyysiss\u00e4 (28.1.2021) julkisuuslain asiantuntija, hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli M\u00e4enp\u00e4\u00e4 totesi: \u201dJulkisuuslain perusteella on tulkinnanvaraista, onko kiusaaminen yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n yksiselitteist\u00e4 salassapitoperustetta ei ole.\u201d, h\u00e4n jatkaa. \u201dJoka tapauksessa julkista tietoa on, miten yksitt\u00e4isess\u00e4 koulussa hanskataan kiusaamisasioita.\u201d<\/p>\n Julkisuus on perustuslaissa s\u00e4\u00e4detty perusoikeus, jonka tavoitteena on mahdollistaa viranomaisten toiminnan valvonta. Sen takia kaikki viranomaistoiminta on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti julkista. Juuri julkisuuden avulla toiminnan todelliset rahoittajat eli veronmaksajat, voivat oikeutetusti arvioida, ovatko virkamiehet toimineet eettisesti, lainmukaisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus avoimeen arviointiin<\/strong><\/em> onkin alussa mainittu kolmas julkista toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 arvo.<\/p>\n Hallinnon etiikan teoriassa esitet\u00e4\u00e4n helppo tapa arvioida omaa toimintaansa johtajana: mieti jokaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksesi kohdalla, miten suhtautuisit itseesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksesi j\u00e4lkeen ja miten perustelisit tekemisesi tai tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misesi julkisesti? T\u00e4m\u00e4 on erinomainen ohje l\u00e4hes mihin vaan eteen tulevaan valintatilanteeseen.<\/p>\n Omaa eettist\u00e4 identiteetti\u00e4\u00e4n on my\u00f6s mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 ja vahvistaa pys\u00e4htym\u00e4ll\u00e4 pohtimaan, toteutuvatko julkisen toiminnan t\u00e4rkeimm\u00e4t arvot omalla kohdallani.<\/p>\n Itse olen usein k\u00e4ytt\u00e4nyt tosiel\u00e4m\u00e4n tilannetta esimerkkin\u00e4: varaudu siihen, ett\u00e4 milloin vaan voit saada mikrofonin eteesi ja joutua suorassa l\u00e4hetyksess\u00e4 perustelemaan toimintasi koko Suomen kansalle. T\u00e4m\u00e4 mieless\u00e4 pit\u00e4en moni p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanne oikenee kuin itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Jari Autioniemi Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitokselta on todennut: \u201dVaikka julkista toimintaa on viime vuosikymmenin\u00e4 arvioitu ennen kaikkea tehokkuuden (efficiency), taloudellisuuden (economy) ja vaikuttavuuden (effectiveness) kautta, voidaan n\u00e4iden tehokkuusarvojen ohella puhua nelj\u00e4nnen e:n eli etiikan (ethics) merkityksest\u00e4. Aikaisemmin etiikan kysymyksenasetteluihin ei ole kiinnitetty riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomiota hallintoa arvioitaessa. Julkisen hallinnon toimijoiden kuitenkin tulisi tehokkuuden lis\u00e4ksi osoittaa eettisyytt\u00e4.\u00a0\u00a0 Eettisyys ilmenee ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksina.\u201d<\/p>\n Nelj\u00e4s e eli eettinen toiminta julkisessa hallinnossa edellytt\u00e4\u00e4 sen tietoista vahvistamista niin johtajan kuin koko organisaationkin osalta.<\/p>\n Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan yh\u00e4 enemm\u00e4n rohkeita, autenttisia ja eettisi\u00e4 johtajia.<\/p>\n Oletko sin\u00e4 yksi heist\u00e4?<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja: Outi Lepist\u00f6<\/p>\n Kuva: Shutterstock<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja: Outi Lepist\u00f6<\/p>\n","protected":false},"author":123,"featured_media":186,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[77,3,7,71],"class_list":["post-185","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijoiden-kynasta","tag-eettinen-johtajuus","tag-suuntavilkku","tag-tulevaisuus","tag-univaasa"],"acf":[],"post_meta":"Julkista vai salaista?<\/strong><\/h3>\n
Eettinen identiteetti vahvaksi<\/strong><\/h3>\n