{"id":133,"date":"2020-11-22T08:00:46","date_gmt":"2020-11-22T06:00:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/?p=133"},"modified":"2022-08-11T09:04:25","modified_gmt":"2022-08-11T06:04:25","slug":"kohti-sukupuolineutraalia-johtamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/2020\/11\/22\/kohti-sukupuolineutraalia-johtamista\/","title":{"rendered":"Kohti sukupuolineutraalia johtamista"},"content":{"rendered":"

Harva kohottaisi nyky\u00e4\u00e4n kulmakarvojaan naispuoliselle johtajalle, koska naisten osuus johtajateht\u00e4viss\u00e4 olevista on noussut roimasti. Naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi p\u00f6rssiyhti\u00f6iden hallituksissa ja johtoryhmiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4sti koko 2000-luvun ajan. Keskuskauppakamarin vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan naisten osuus p\u00f6rssiyhti\u00f6iden toimitusjohtajista oli Suomessa l\u00e4hes 9 %:ia. (Keskuskauppakamari 2019.) T\u00e4m\u00e4 luku ei kuitenkaan viel\u00e4 kuulosta kovin suurelta, mutta suunta on ainakin oikea.<\/p>\n

Kehitys on tosiaan mennyt oikeaan suuntaan naisjohtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta, mutta edelleen monessa muissa naisjohtajuuteen liittyviss\u00e4 asioissa laahataan per\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi niin yksinkertaisessa asiassa kuin ammattinimikkeiss\u00e4 n\u00e4kyy edelleen vanhat sukupuolirooleihin kytkeytyneet ajatusmallit. Vasta nyt sukupuolineutraaliuden ollessa vahvasti nousussa kaikissa yhteiskunnan osa-alueilla my\u00f6s ammattinimikkeit\u00e4 on alettu syyn\u00e4t\u00e4 t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ja hyv\u00e4 niin. My\u00f6s johtamista on k\u00e4sitelty sukupuolirooleja korostavia ammattinimikkeit\u00e4 koskevassa yleisess\u00e4 keskustelussa. Haluan jatkaa t\u00e4t\u00e4 aihetta ja nostaa esille erityisesti sanan esimies.<\/em><\/p>\n

Sukupuoliroolit ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/h4>\n

Nainen voi olla palomies, esimies, putkimies, eik\u00e4 siihen kummemmin reagoida. Mutta asian voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heti reagoitaisiin, jos mies olisi \u201dpalonainen\u201d, \u201dlakinainen\u201d \u201dputkinainen\u201d, \u201dvirkanainen\u201d tai \u201desinainen\u201d. N\u00e4in sukupuolen merkitys ammattinimikkeiss\u00e4 korostuu heti. Feministisill\u00e4 ammattinimikkeill\u00e4 harvoin viitataan miehiin, vaan sen sijaan keksit\u00e4\u00e4n uusi korvaava nimike, kuten lentoem\u00e4nn\u00e4n sijaan k\u00e4ytetty \u201dstuertti\u201d.<\/p>\n

Vasta viime aikoina itsekin olen huomioinut omassa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni n\u00e4it\u00e4 maskuliinisia termej\u00e4 ja miten ne vaikuttavat itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 arkipuheessa ja omaan k\u00e4sitykseen esimerkiksi mies- ja naisvaltaisista aloista ja sukupuolirooleista. Asia on kyll\u00e4kin ollut todella ajankohtainen yhteiskuntakeskustelussa, mutta vasta nyt minusta on huomattavissa konkreettista muutosta ja halua n\u00e4hd\u00e4 muutosta.<\/p>\n

Yritin etsi\u00e4 tietoa siit\u00e4, miten sukupuolineutraalisuutta edistet\u00e4\u00e4n viranomaisten taholta. Esimerkiksi THL on hankkeellaan \u201dSukupuolella v\u00e4li\u00e4?\u201d nostanut esille sukupuolten tasa-arvoa mediassa ja poliittisessa ja taloudellisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Hankkeella, jossa tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Journalistiliiton, Yle:n, Naistoimittajat ry:n ja Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kanssa, halutaan mm. lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta siit\u00e4, miten sukupuolten eriarvoisuus julkisessa keskustelussa, poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja johtopaikoilla kietoutuvat yhteen. (THL 2019.)<\/p>\n

Mist\u00e4 sukupuolta korostavat ammattinimikkeet juontavat juurensa?<\/h4>\n

Maskuliiniset ammattinimikkeet juontavat juurensa maskuliinisuutta korostaviin ammatteihin ja siihen, miten suhtaudumme nais- ja miessukupuolirooleihin ja niihin yhdistyviin ominaisuuksiin ja stereotypioihin. Niin sanottuja \u201dmiesammatteja\u201d, kuten juuri palomies, rakennusmies, kirvesmies jne. korostavat maskuliinisia ominaisuuksia kuten fyysist\u00e4 voimaa jne.<\/p>\n

Kulttuurimme korostaa sukupuolirooleja ja niihin kytkeytyneit\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Aikaisemmin sukupuoli ohjasi vahvasti ammatinvalintaa ja sulkivat usein my\u00f6s harmillisesti pois usean ammatin naisilta.<\/p><\/blockquote>\n

Kynnys hakeutua miesvaltaisille aloille on varmasti monelle ollut korkea. Miesvaltaisille aloille pyrkiminen oli ennen hankalaa, ja siihen suhtauduttiin usein oudoksuen ja korostettiin, miten \u201drohkea\u201d nainen oli, kun uskaltautui hakeutua sellaiseen ammattiin. Sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 katsottu negatiivisesti, mutta asian pelkk\u00e4 huomioiminenhan kertoo jo itsess\u00e4\u00e4n, miten juurtuneet sukupuoliroolit ovat yhteiskuntaamme. Usein emme edes huomaa n\u00e4it\u00e4 sukupuolirooleihin kytkeytyneit\u00e4 ajatusmalleja ja miten suhtaudumme niihin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miksi tarvitsemme muutoksen kohti sukupuolineutraaleja ammattinimikkeit\u00e4 ja sukupuolineutraalia johtamista?<\/h4>\n

Naisjohtajien osuus on noussut roimasti, ja varmasti esimiesnimike ei vaikuta tai h\u00e4iritse monenkaan naisen johtamisty\u00f6t\u00e4. Yht\u00e4 hyvi\u00e4 ja itsevarmoja johtajia he ovat varmasti, ja my\u00f6s tietoisia siit\u00e4. Mutta t\u00e4ss\u00e4 on kyse my\u00f6s periaatekysymyksest\u00e4 ja suomen kielen kehityksest\u00e4 kohti t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 todellisuutta vastaavaa, modernimpaa kielt\u00e4.<\/p>\n

Esimies -nimikkeelle on my\u00f6s yritetty l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 korvike. Kuulin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa uuden esimies-sanan korvaavan nimikkeen \u201desihenkil\u00f6\u201d ty\u00f6paikan kahvip\u00f6yd\u00e4n keskustelussa. T\u00e4m\u00e4 nimike ei omaan korvaan kuulosta kovinkaan sujuvalta nimikkeelt\u00e4, mutta toki ajatus on hyv\u00e4.<\/p>\n

Muuttaako ammattinimikkeiden sukupuolineutraalistaminen suhtautumista naisjohtajiin ja mielikuvaamme johtajasta ja h\u00e4nen ominaisuuksiinsa? Tuskinpa. Mutta en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n keksi syyt\u00e4 olla muuttamatta ammattinimikkeit\u00e4 neutraalisimmaksi. Kest\u00e4\u00e4 varmasti kauan, ennen kuin uudet sukupuolineutraalit ammattinimikkeet vakiintuvat kieleemme ja totumme niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta minusta vanhoista stereotyyppisist\u00e4 nimikkeist\u00e4 luopuminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Moni varmasti on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 neutraaleihin ammattinimikkeisin siirtyminen on turhaa ja aiheuttaa turhaa ty\u00f6t\u00e4 ja ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi keskitty\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4kyviin asioihin, kuten esimerkiksi naisten ja miesten v\u00e4listen palkkakuilujen kaventamiseen. Mutta min\u00e4 olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sukupuolettomiin ammattinimikkeisiin siirtyminen olisi vahva merkki siit\u00e4, ett\u00e4 sukupuolella ei tulisi mill\u00e4\u00e4n tasolla olla vaikutusta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyviss\u00e4 asioissa. T\u00e4m\u00e4 olisi ainakin hyv\u00e4 ja konkreettinen ilmaisu t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sukupuolettomat ammattinimikkeet edist\u00e4v\u00e4t tasa-arvoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja poistavat vanhat stereotyyppiset ennakkoluulot.<\/p><\/blockquote>\n

J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain johtamista ammatikseen tekev\u00e4 yksil\u00f6, jossa h\u00e4nen johtamiseensa liittyv\u00e4t ominaisuudet saavat enemm\u00e4n valoa ja merkityst\u00e4. Hyv\u00e4ll\u00e4 johtajuudella ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sill\u00e4, oletko mies vai nainen<\/em>. Sukupuolineutraalisuus on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s johtamisteht\u00e4viss\u00e4, koska johtaminen on aina kahden ihmisen v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvaa vuorovaikutusta, eik\u00e4 riipu siit\u00e4, onko johdettava ja johtava mies vai nainen.<\/p>\n

Kirjoittaja: Janina \u00c5lgars<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Kuvat Pixabay.com<\/p>\n

Keskuskauppakamari 2019. Kauppakamarin naisjohtajakatsaus 2019<\/a>.<\/p>\n

THL 2019.\u00a0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Janina \u00c5lgars<\/p>\n","protected":false},"author":123,"featured_media":135,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[46,23,6,45,4,47,48],"class_list":["post-133","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijoiden-kynasta","tag-esihenkilo","tag-esimies","tag-hyva-johtajuus","tag-johtaja","tag-johtajuus","tag-lahijohtaja","tag-sukupuolittuneet-termit"],"acf":[],"post_meta":" Kirsi Lehto<\/a><\/span><\/span>Opiskelijoiden kyn\u00e4st\u00e4<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/123"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions\/138"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/media\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/suuntavilkku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}