{"id":8,"date":"2018-09-05T12:09:39","date_gmt":"2018-09-05T09:09:39","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8b0eb6acea6bcb0eb11e880f8535137c1feedfeed"},"modified":"2020-02-28T08:41:50","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:50","slug":"valtio-oikeus-markkinat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2018\/09\/05\/valtio-oikeus-markkinat\/","title":{"rendered":"Valtio, oikeus, markkinat"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Olen tutkinut hiljattain markkinoiden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 oikeudessa ja siin\u00e4 yhteydess\u00e4 voimassa olevan kansallisen ja euroopalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 valtiolle, kunnille ja yrityksille sek\u00e4 markkinoille. Suurimmat kipupisteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan sek\u00e4 Euroopassa ett\u00e4 kansallisesti siin\u00e4, mit\u00e4 julkinen valta saa tehd\u00e4. N\u00e4kemykset jakautuvat.<\/div>\n<p>Valtion toiminnan rajoitteet katsotaan yleens\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6isiksi. Nyt ei ole kuitenkaan kyse perusoikeuksista tai ihmisoikeuksista vaan \u201dmarkkinoiden oikeuksista\u201d ja valtion ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n &#8221;toimivallasta&#8221;, jos sellainen ilmaisu sallitaan kotimaassa. Valtio ei saa v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 markkinoita. Toisaalta itse muistan viel\u00e4 miten minua opastettiin yliopistolla, miten valtion voi oikaista markkinoiden v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4 hyvinvoinnin kasvattamiseksi.<\/p>\n<p>Euroopan tasolla Brexit-kannattajat haluavat eroon valtiontukis\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4, joka rajoittaa mahdollisuuksia hiipuvan teollisuuden pelastamiseen (The Guardian 1.10.2017, <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/business\/2017\/sep\/30\/experts-reject-labour-leavers-argument-brussels-nationalisation\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Labour Leavers\u2019 claims that EU blocks state takeovers are rejected by experts<\/a>). N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ajatellaan, ett\u00e4 EU:n voimakkaasti rajoittamalla valtiontuella voitaisiin helpottaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa pelastamalla omistajien p\u00e4\u00e4oma. Siis eroon EU:sta.<\/p>\n<p>Brexit keskustelussa tuodaan esiin my\u00f6s v\u00e4itteit\u00e4, ett\u00e4 perussopimukset ja niiden tulkinnat est\u00e4isiv\u00e4t toimialojen ottamisen valtion hallintaan, kun yksityisten markkinoiden toimintaan ei olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 energia-, raideliikenne ja vesitoimialoilla. Kansallistaminen on ollut erityisesti Britanniassa joskus suosittu toimenpide. T\u00e4m\u00e4nkin vuoksi julkisen vallan aktiivisuuden kannattajat toivovat eroa EU:sta, vaikka ilmeisesti EU-oikeus ei yksiselitteisesti est\u00e4 kansallistamista (Sam Fowles, Huffington Post 1.10.2016, <a href=\"https:\/\/www.anothereurope.org\/lets-be-clear-nationalisation-is-not-against-eu-law\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Nationalisation Is Not Against EU Law<\/a>).<\/p>\n<p>Suomessakin kipuilua aiheuttaa se, ett\u00e4 viranomaisten k\u00e4det on varsin tiukasti sidottu eurooppataustaisella hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ja valtiontukis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4. Toiset manaavat rajoituksia ja toiset haluavat niit\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Kilpailuneutraliteetti on keksitty mm. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2015\/20150410\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuntalaissa<\/a> (15 luku) t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4rajoitteeksi. Viranomaisen oma toiminta halutaan yhti\u00f6muotoon ja tilaaja-tuottajamallin mukaiseksi.<\/p>\n<p>Pohjoismaisessa oikeusvaltiossa kansallistaminen on vieras k\u00e4site, mutta se liittyy julkisen vallan ja yksityisten markkinoiden v\u00e4liseen suhteeseen. Kansallistaminen on yksi ja k\u00e4rjistetyin osa vanhaa valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6ist\u00e4 periaatetta, jonka mukaan on mahdollista, ett\u00e4 valtio m\u00e4\u00e4rittelee yksityisten markkinoiden laajuuden ja ulottuvuuden omilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n ja toivon mukaan, kun se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4ksi ja on perusteltavissa (ks. t\u00e4st\u00e4 ihan vaikka oppikirja Matti Tuomala 2009. Julkistalous, s. 80\u201383, 235\u2013238).<\/p>\n<p>Miksi haluan nostaa markkinoiden ja valtion oikeudelliset rajat esiin? Avattaessa ja vapautettaessa markkinoita ja esimerkiksi siirrytt\u00e4ess\u00e4 yhdenmukaisista julkisista palveluista kysynn\u00e4n mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyviin <em>semiyksityisiin<\/em> palveluihin, esiin nousee aina voittajia ja kuvasta poistuu h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Yhteiskunnan kannalta h\u00e4vi\u00e4jien kohtelulla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Joissain yhteyksiss\u00e4 on tullut esiin ajatuksia, joiden mukaan trumpilainen valehteluun, pelotteluun ja v\u00e4\u00e4ristelyyn perustuva politiikka on suosittua, koska globalisaatiossa h\u00e4vinneit\u00e4 kansanosia ja alueita ei ole ymm\u00e4rretty, haluttu eik\u00e4 osattu ottaa inhimillisesti huomioon (<em>Edward Alden<\/em> (2016), <a href=\"https:\/\/www.cfr.org\/book\/failure-adjust\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Failure to Adjust<\/a>). Miten meill\u00e4?<\/p>\n<p>Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen tutkinut hiljattain markkinoiden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 oikeudessa ja siin\u00e4 yhteydess\u00e4 voimassa olevan kansallisen ja euroopalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 valtiolle, kunnille ja yrityksille sek\u00e4 markkinoille. Suurimmat kipupisteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan sek\u00e4 Euroopassa ett\u00e4 kansallisesti siin\u00e4, mit\u00e4 julkinen valta saa tehd\u00e4. N\u00e4kemykset jakautuvat. Valtion toiminnan rajoitteet katsotaan yleens\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6isiksi. Nyt ei ole kuitenkaan kyse perusoikeuksista tai ihmisoikeuksista vaan \u201dmarkkinoiden oikeuksista\u201d [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/author\/siikavir\/\">Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2018\/09\/05\/valtio-oikeus-markkinat\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2018-09-05T12:09:39+03:00\">05.09.2018<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2018\/09\/05\/valtio-oikeus-markkinat\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/67\/2020\/06\/vy-taustakuvaksi_zoom-tai-teams-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":40,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions\/40"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}