{"id":4,"date":"2020-01-28T13:37:52","date_gmt":"2020-01-28T11:37:52","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1ea41c29e5e776441c211eab3ea55ee9907fa12fa12"},"modified":"2020-02-28T08:41:50","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:50","slug":"kumpi-parempi-oikeus-vai-vapaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2020\/01\/28\/kumpi-parempi-oikeus-vai-vapaus\/","title":{"rendered":"Kumpi parempi – oikeus vai vapaus"},"content":{"rendered":"
Menetelm\u00e4opintojen seminaarissa k\u00e4vimme l\u00e4pi oikeusperiaatteita, periaatteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4 juridiikassa sek\u00e4 analysoimme my\u00f6s niit\u00e4 kuvaavia sanoja. Oma mielenkiintoni her\u00e4si ja kohdistui muun muassa oikeuden ja vapauden k\u00e4sitteiden eroihin ja yht\u00e4l\u00e4isyyksiin. N\u00e4m\u00e4 lienev\u00e4t my\u00f6s filosofisia k\u00e4sitteit\u00e4, mutta n\u00e4it\u00e4 sanoja ja k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon oikeustieteess\u00e4.<\/div>\n

Oikeuteen liittyy ajatus ja tosiasia, ett\u00e4 se kuuluu tietylle henkil\u00f6lle tai yhteis\u00f6lle (kuten osakeyhti\u00f6 tms.). Suomessa ja oikeusvaltioissa valtio turvaa kansalaisten ja yhteis\u00f6jen oikeuksia. Lopulta oikeus on toteutettavissa valtion pakkovallan keinoin, jos se on laittomasti viety tai rajoitettu.<\/p>\n

Oikeudet perustuvat keskeisesti tekemiimme yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, joilla vahvemman oikeutta on suitsittu vuosisatojen ajan. Saa my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen, ett\u00e4 oikeus turvaa juuri vahvemman asemaa, mutta itse en aivan usko siihen. Oikeus on yhteiskunnassa pitk\u00e4lti juridinen k\u00e4site, vaikka toki se on tuttu my\u00f6s ihmisten kanssak\u00e4ymisess\u00e4. Jos tunnemme, ett\u00e4 meit\u00e4 on kohdeltu v\u00e4\u00e4rin eli \u201doikeuksiamme\u201d on loukattu, loukkaannumme itsekin ja puolustaudumme.<\/p>\n

Vapaus on mielest\u00e4ni toisenlainen k\u00e4site. Ihminen on ehk\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vapaa toimimaan ja kantaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ilman valtion l\u00e4sn\u00e4oloa seuraukset eli vastuun toiminnastaan. Arkip\u00e4iv\u00e4isesti opimme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 vapauttamme rajoittavat oma ja ymp\u00e4rist\u00f6mme todellisuus kuten vaikkapa muut ihmiset, luonnonolot ja taloudelliset seikat.<\/p>\n

Vastuun katsotaan usein liittyv\u00e4 oikeuksiin kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena. Mielest\u00e4ni n\u00e4in ei kuitenkaan ole. Nimenomaan vapauteen liittyy vastuu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 sopivalla tavalla. Vapauteen liittyv\u00e4 vastuu voi olla teoreettista tai ilmet\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti vaikkapa yhteis\u00f6n paheksuntana. Oikeus pysyy ellei laissa ole erikseen s\u00e4\u00e4detty jotain sen menett\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Vapauden k\u00e4sitteell\u00e4 on ehk\u00e4 ideologista painolastia enemm\u00e4n kuin oikeuden idealla. Vapaudessa voi aina lannistaa toisen v\u00e4\u00e4ri\u00e4 valintoja osoittelemalla ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n vapaudestaan. Oikeus tuntuu hienolta turvasatamalta, jonka suojiin voi ankkuroitua myrskyss\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4sitteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 olisi kiva analysoida tarkemmin ja sit\u00e4 on varmaan tehtykin. Ihmisten keskell\u00e4 meill\u00e4 on oikeutemme ja siit\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni, mutta luonnon keskell\u00e4 ja osana el\u00e4m\u00e4\u00e4 meill\u00e4 on ainoastaan vapautemme.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Menetelm\u00e4opintojen seminaarissa k\u00e4vimme l\u00e4pi oikeusperiaatteita, periaatteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4 juridiikassa sek\u00e4 analysoimme my\u00f6s niit\u00e4 kuvaavia sanoja. Oma mielenkiintoni her\u00e4si ja kohdistui muun muassa oikeuden ja vapauden k\u00e4sitteiden eroihin ja yht\u00e4l\u00e4isyyksiin. N\u00e4m\u00e4 lienev\u00e4t my\u00f6s filosofisia k\u00e4sitteit\u00e4, mutta n\u00e4it\u00e4 sanoja ja k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon oikeustieteess\u00e4. Oikeuteen liittyy ajatus ja tosiasia, ett\u00e4 se kuuluu tietylle henkil\u00f6lle tai yhteis\u00f6lle […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":36,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions\/36"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}