{"id":29,"date":"2011-09-07T10:27:49","date_gmt":"2011-09-07T07:27:49","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e26ea4c27bc0dc6ea411e28424f7bd17aa77d777d7"},"modified":"2020-02-28T08:42:19","modified_gmt":"2020-02-28T06:42:19","slug":"mita-oikeudenmukaisuus-on-ja-mita-se-maksaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2011\/09\/07\/mita-oikeudenmukaisuus-on-ja-mita-se-maksaa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 oikeudenmukaisuus on ja mit\u00e4 se maksaa?"},"content":{"rendered":"
Oikeuden tutkijalle ja ehk\u00e4 lakimiehellekin oikeudenmukaisuus on yksi ylimpi\u00e4 arvoja. Mutta kuka sanoisi mit\u00e4 se on? Asiaa ovat selvitt\u00e4neet ihmistieteilij\u00e4t eri tieteenaloilla.<\/div>\n
\n

Oikeudenmukaisuus voi ilmet\u00e4 esimerkiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanteessa vahvana tunteena ja sen toteutumisesta ollaan valmiita maksamaan. Onko oikeudenmukaisuus siis tunne?<\/p>\n

Monitieteisess\u00e4 aivojen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimuksessa oikeudenmukaisuutta on tarkasteltu aivojen eri kerroksissa ilmenev\u00e4n\u00e4 toimintana ja tunteena, joka vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa (Gospic ym. 2011) nopeasti eteen tulevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanteessa toiminta voi perustua vahvaan oikeudenmukaisuuden tunteeseen, joka syntyy aivojen syviss\u00e4 kerroksissa (amygdala). Silloin yksil\u00f6 on valmis luopumaan osasta hyvinvointiaan rangaistakseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormia rikkovaa kumppaniaan taloudellisesti. Siis oikeudenmukaisuudesta ollaan valmiita maksamaan.*<\/p>\n

Oikeudenmukaisuus-sana esiintyy voimassa olevassa Suomen laissa noin nelj\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4. Lukema on saatu hakemalla sanaa oikeudenmukai* s\u00e4hk\u00f6isen lakitietokannan (Edilex) s\u00e4\u00e4d\u00f6sluettelon tekstist\u00e4. Muitakin vastaavia kaupallisia tietokantoja on sitten olemassa.<\/p>\n

Jos oikeudenmukaisuus olisi ennen kaikkea vahva tunne, olisi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 havaita lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja oikeuden perustuvan osin tunnepohjaiseen argumentaatioon. Oikeudenmukaisuuden k\u00e4sitteeseen pit\u00e4\u00e4 kuitenkin liitt\u00e4\u00e4 mukaan tieto tosiasioista. Vain tunteen ja tiedon yhdistyess\u00e4 voidaan tehd\u00e4 hyvi\u00e4 inhimillisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Tieto auttanee my\u00f6s hallitsemaan hillitt\u00f6mi\u00e4 tunteita \ud83d\ude09<\/p>\n

Linkkej\u00e4 ja tietoa:<\/p>\n

Gospic K, Mohlin E, Fransson P, Petrovic P, Johannesson M, et al. (2011) Limbic Justice \u2013 Amygdala Involvement in Immediate Rejection in the Ultimatum Game. PLoS Biol 9(5): e1001054.<\/p>\n

http:\/\/www.plosbiology.org\/article\/info:doi\/10.1371\/journal.pbio.1001054<\/a><\/p>\n

Tutkimuksesta uutisoi Tekniikan maailma. L\u00e4\u00e4kett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen. Tekniikan maailma12\/2011, s. 80.<\/p>\n

*Oikeudenmukaisuuden tunnetta etsittiin mainitussa tutkimuksessa ultimatum-pelin avulla tilanteessa, jossa toinen pelaajista sai ensin ehdottaa miten jaossa oleva raham\u00e4\u00e4r\u00e4 jaetaan kahden pelaajan v\u00e4lill\u00e4. Toinen saattoi sitten joko hyv\u00e4ksy\u00e4 tai hyl\u00e4t\u00e4 ehdotuksen. Jos ehdotus tuli hyl\u00e4tyksi, kumpikaan<\/em> ei saanut mit\u00e4\u00e4n. Kylm\u00e4sti ajatellen kannattaisi toisen pelaajan hyv\u00e4ksy\u00e4 kaikki ehdotukset, joissa h\u00e4n saa jotain, esimerkiksi 20\/80, sill\u00e4 muuten molemmat ja h\u00e4n itse j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilman. Yhteist\u00e4 hyvinvointia laskettaessa kannattaisi hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s 0\/100 ehdotus! Noin puolet pelaajista hylk\u00e4si 20\/80 jakoesityksen ep\u00e4reiluna ja rankaisi tarjoajaa \u2013 ja maksoi n\u00e4in p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4\u00e4n 20. Ep\u00e4oikeudenmukaisuuden tunne oli ik\u00e4v\u00e4mpi kuin taloudellinen menetys.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oikeuden tutkijalle ja ehk\u00e4 lakimiehellekin oikeudenmukaisuus on yksi ylimpi\u00e4 arvoja. Mutta kuka sanoisi mit\u00e4 se on? Asiaa ovat selvitt\u00e4neet ihmistieteilij\u00e4t eri tieteenaloilla. Oikeudenmukaisuus voi ilmet\u00e4 esimerkiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanteessa vahvana tunteena ja sen toteutumisesta ollaan valmiita maksamaan. Onko oikeudenmukaisuus siis tunne? Monitieteisess\u00e4 aivojen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimuksessa oikeudenmukaisuutta on tarkasteltu aivojen eri kerroksissa ilmenev\u00e4n\u00e4 toimintana ja tunteena, joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions\/61"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}