{"id":228,"date":"2025-02-10T15:14:09","date_gmt":"2025-02-10T13:14:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/?p=228"},"modified":"2025-02-10T15:48:32","modified_gmt":"2025-02-10T13:48:32","slug":"geeniteknologia-on-kehittynyt-muuttuuko-eurooppalainen-lainsaadanto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2025\/02\/10\/geeniteknologia-on-kehittynyt-muuttuuko-eurooppalainen-lainsaadanto\/","title":{"rendered":"Geeniteknologia on kehittynyt, muuttuuko eurooppalainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6?"},"content":{"rendered":"

Komissio ehdottaa muutoksia geenimuunneltujen organismien s\u00e4\u00e4ntelyyn (GMO)*<\/em><\/strong><\/p>\n

Euroopan komissio on antanut parlamentille ja neuvostolle hein\u00e4kuussa vuonna 2023 ehdotuksen kasvinjalostuksen geenitekniikkaa s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4n asetuksen muuttamisesta.[1]<\/a> Muutoksella on tarkoitus ottaa huomioon kasvinjalostuksessa k\u00e4ytetyn teknologian nopea kehitys helpottamalla uuden teknologian avulla aikaansaatujen viljely- ja rehukasvien hyv\u00e4ksymist\u00e4 markkinoille.<\/p>\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ehdotuksen (COM\/2023\/411 final) k\u00e4sittelyn etenemist\u00e4 voi seurata esim. EUR-Lexin<\/a> kautta.<\/p>\n

Komission ehdotuksen valmistelua on vauhdittanut taannoinen Unionin tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s asiassa C-528\/16<\/a>, jossa tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 uuden geeniteknologian avulla tuotetut kasvit kuuluvat eurooppalaisen GMO-s\u00e4\u00e4ntelyn piiriin vaikka teknologialla onkin uusia ominaisuuksia aiempaan verrattuna.<\/p>\n

Uudet genomitekniikat (NGT=new genomic techniques, esim. mutageneesi ja cisgeneesi) tarjoavat uusia mahdollisuuksia muuttaa organismin geneettist\u00e4 materiaalia esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ominaisuuksia vain risteytymiskelpoisista kasvilajeista, mik\u00e4 mahdollistaa kasvilajikkeiden nopean ja tarkemman kehitt\u00e4misen eik\u00e4 uusia muunnoksia voi (lainkaan tai vaikeuksitta) erottaa perinteisill\u00e4 jalostusmenetelmill\u00e4 tuotetuista kasveista.<\/p>\n

Varovaisuusperiaatteen mukaan eurooppalainen GMO-s\u00e4\u00e4ntely on ollut hyvin rajoittavaa, sill\u00e4 geenimuunneltujen ravinto- ja rehukasvien ymp\u00e4rist\u00f6- ja terveysvaikutuksista on oltu huolissaan.[2]<\/a> Huolta on aiheuttanut my\u00f6s maatalousteknologian alan yritysten mahdollisen hallitsevan markkina-aseman vaikutus eurooppalaiseen maatalouteen.<\/p>\n

Suomen valtioneuvoston kanta vuonna 2023<\/em><\/strong><\/p>\n

Suomessa valtioneuvosto kirjelm\u00f6i ehdotuksesta eduskunnalle joulukuussa vuonna 2023 (U 49\/2023 vp<\/a>). Valtioneuvoston mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vastaa uusinta tieteellist\u00e4 tietoa. Ehdotuksen tavoite on valtioneuvoston mukaan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 eli ehdotus mahdollistaisi sellaisten kasvien ja kasvituotteiden kehitt\u00e4minen ja markkinoille saattaminen, jotka edist\u00e4v\u00e4t Euroopan unionin innovointi- ja kest\u00e4vyystavoitteita ja jotka voivat auttaa vastaamaan maatalouselintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4n haasteisiin. Kuitenkin esityksen monet tekniset yksityiskohdat vaatisivat selkeytt\u00e4mist\u00e4 ja muutoksia.<\/p>\n

Uusi teknologia – vanhat ep\u00e4varmuudet<\/em><\/strong><\/p>\n

Komission ehdotus osuu er\u00e4\u00e4nlaiseen yhteiskunnalliseen ja ekologiseen taitekohtaan, jossa teknologia on kehittynyt uudelle tasolle, eurooppalainen maatalousteknologia on ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt maailmalla kehityksest\u00e4 j\u00e4lkeen[3]<\/a> ja ilmastonmuutos ja v\u00e4est\u00f6nkasvu asettavat edelleen vakavia haasteita ja uhkia ruoantuotannolle.<\/p>\n

Asetusehdotus ei suoraan ratkaise GMO-kasveja koskevia pulmia eli riskeihin liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja uhkia tai kasvien patentoitavuutta koskevia kysymyksi\u00e4. Riskienarviointi pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 edelleen ja patentoitavuutta on pohdittava kuten valtioneuvostokin esitti kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 uusi tieteellinen tieto auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa?<\/p>\n

Komission esityksen mukaan turvallisuustietoja on saatavilla p\u00e4\u00e4asiassa kohdennetulla mutageneesill\u00e4 ja cisgeneesill\u00e4 tuotetuista kasveista. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut, ettei em. tekniikoilla tuotettuihin kasveihin liittyisi ihmisten ja el\u00e4inten terveydelle ja ymp\u00e4rist\u00f6lle aiheutuvia erityisi\u00e4 vaaroja. Lausuntoja tekee muuntogeenisi\u00e4 organismeja k\u00e4sittelev\u00e4 EFSAn tiedelautakunta.<\/a> (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA)<\/p>\n

Tutkimusta aiheesta tehd\u00e4\u00e4n Vaasassa<\/em><\/strong><\/p>\n

Vaasan yliopiston ASAP-tutkimushanke tarkastelee muun muassa geneettisesti muunneltujen organismien sosiaalista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 ja eettisi\u00e4 kytkent\u00f6j\u00e4 erityisesti biopolttoaineiden tuotannossa. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin my\u00f6s oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 voisi auttaa, jos uusilla menetelmill\u00e4 voisi kehitt\u00e4\u00e4 kasveissa muitakin ominaisuuksia kuin mediassa usein esiin nostettu rikkaruohomyrkyn kest\u00e4vyys (glyfosaatti). Mielest\u00e4ni t\u00e4llaisia ominaisuuksia onkin kehitetty mutta niit\u00e4 ei ole nostettu samalla tavalla esiin?<\/p>\n

Alliance for Socially-acceptable & Actionable Plants (ASAP)<\/a><\/p><\/blockquote>\n