{"id":216,"date":"2025-02-06T13:23:41","date_gmt":"2025-02-06T11:23:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/?p=216"},"modified":"2025-02-06T13:23:41","modified_gmt":"2025-02-06T11:23:41","slug":"resilienssi-oikeusvaltiossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2025\/02\/06\/resilienssi-oikeusvaltiossa\/","title":{"rendered":"Resilienssi oikeusvaltiossa"},"content":{"rendered":"

Resilienssi, tarkemmin sanottuna yhteiskunnallinen resilienssi, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poliittisessa keskustelussa pinnalla oleva k\u00e4site, josta on tullut eritt\u00e4in n\u00e4kyv\u00e4 my\u00f6s tieteellisen tutkimuksen piiriss\u00e4. Vaasan yliopiston uusi Resilienssi-tutkimusalusta<\/a> on yksi osoitus resilienssi-k\u00e4sitteen ajankohtaisuudesta ja merkityksen kasvusta. Alustan kuvauksessa<\/a> kerrotaan, ett\u00e4 \u201d\u2026tutkimusalusta vahvistaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen resilienssin sek\u00e4 kokonaisturvallisuuden ja varautumisen tutkimusta Vaasan yliopistossa.\u201d Mit\u00e4 resilienssill\u00e4 oikeastaan t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa tarkoitetaan ja miksi t\u00e4m\u00e4 k\u00e4site on nyt niin n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 yhteiskunnallisessa keskustelussa? Ent\u00e4 mik\u00e4 on oikeuden ja oikeustieteen rooli resilienssikeskustelussa?<\/p>\n

Resilienssi on termin\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useilla eri tieteenaloilla, mutta rajoitan t\u00e4m\u00e4n tarkastelun vain yhteiskunnallisen resilienssin k\u00e4sitteeseen. Puhuessani resilienssist\u00e4 viittaan siis nimenomaan t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitteeseen. Resilienssi-k\u00e4site on melko tuore ja sen k\u00e4ytt\u00f6 on yleistynyt vasta muutamien viime vuosikymmenien aikana (Keck & Sakdapolrak 2013, s. 5\u20136). Sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n etsinn\u00e4ss\u00e4 apuna toimii sille vaihtoehtoinen termi kriisinkest\u00e4vyys. Yhteiskunnallisessa resilienssiss\u00e4 on kyse yhteiskunnan eri osien \u2013 kuten julkisen vallan instituutioiden, talouden ja kansalaisten \u2013 kyvyst\u00e4 kest\u00e4\u00e4, siet\u00e4\u00e4 ja sopeutua erilaisiin yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin ja kriiseihin (ks. Keck & Sakdapolrak 2013, s. 8). Hyv\u00f6nen ja muut (2019) ovat tiivist\u00e4neet resilienssin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ytimen kyvyksi selviyty\u00e4 ja palautua kriiseist\u00e4. Kyse on my\u00f6s selv\u00e4sti poliittisesta k\u00e4sitteest\u00e4: yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyyden arviointi on aina poliittinen arviointi. Niinp\u00e4 resilienssi\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 on l\u00e4hestytty my\u00f6s foucaultilaisella tiedonarkeologisella menetelm\u00e4ll\u00e4, selvitt\u00e4en sen valtamerkityksi\u00e4 (Bergstr\u00f6m 2018, s. 33; Bourbeau 2018). Foucaultilaista menetelm\u00e4\u00e4 on soveltanut esimerkiksi Claudia Aradau (2014) ja David Chandler (2014). T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa resilienssin m\u00e4\u00e4rittelyyn riitt\u00e4\u00e4 kuitenkin sen poliittisen luonteen tunnistaminen.<\/p>\n

Ainakin suuripiirteisell\u00e4 resilienssin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ll\u00e4 varustettuna voidaan l\u00e4hte\u00e4 vastaamaan toisena alussa esitettyyn kysymykseen: miksi resilienssi on juuri nyt pinnalla oleva k\u00e4site? Taustalla on kansainv\u00e4lisen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutos Suomessa ja l\u00e4nsimaissa. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 alkanut vakaampi maailmanpoliittinen aikakausi on tullut p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun ja se n\u00e4kyy rumimmassa muodossaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodassa Ukrainassa. Hybridivaikuttaminen ja kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset ovat tulleet haastamaan yhteiskunnan toimintojen turvaamista uudella tavalla ja valtiollinen vakoilu on suurvaltapolitiikan paluun sivutuotteena noussut turvallisuuskeskustelussa j\u00e4lleen eturiviin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n ohella ihmiskunta koki uuden pandemian koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin muodossa 2020-luvun alussa. Resilienssi-k\u00e4sitteen yleistyminen on poliittisen aikansa tuote: ep\u00e4vakaat ajat tapaavat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan itsereflektioon omasta kriisinkest\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Resilienssin ajankohtaisuus ja poliittinen luonne aiheuttavat my\u00f6s syyn olla tarkkana k\u00e4sitteen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kuten Brunila ja muut (2023, s. 1011\u20131012) huomauttavat, resilienssi j\u00e4\u00e4 keskustelussa usein joksikin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi, tavoittelemisen arvoiseksi hyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kuvaus voidaan liitt\u00e4\u00e4 Fr\u00e4ndbergin (1996, s. 22\u201323) tarkoittamaan retoriseen ilmapalloon. Retorinen ilmapallo on k\u00e4site, johon on ladattu kaikki hyv\u00e4n\u00e4 koettu sis\u00e4lt\u00f6. T\u00e4m\u00e4 johtaa k\u00e4sitteen laajenemiseen sellaisillekin alueille, joille sill\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole hyv\u00e4\u00e4 perustetta soveltua. Viel\u00e4kin suurempi uhkakuva on se, ett\u00e4 retorisen ilmapallon ominaisuus kasvattaa k\u00e4sitteen poliittista voimaa ja vaikeuttaa sen kritiikki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on riski, joka voidaan havaita esimerkiksi kansallisen turvallisuuden kohdalla, kun sit\u00e4 punnitaan suhteessa perus- ja ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltiollisiin periaatteisiin (Widlund 2024, s. 79).<\/p>\n

Puhuttaessa yhteiskunnan resilienssist\u00e4 oikeudella ja oikeustieteell\u00e4 ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimii Covid-19-pandemian aikainen valtioneuvoston yleisistunnon p\u00e4\u00e4t\u00f6s 16.3.2020 valmiuslain (1552\/2011) 3 \u00a7:n 3 kohdan ja 5 kohdan mukaisten poikkeusolojen toteamisesta. Valmiuslaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin ja viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusoloissa (2 \u00a7), ja lain tarkoituksena on v\u00e4est\u00f6n, yhteiskunnan ja valtion turvaaminen poikkeusoloissa (1 \u00a7). Poikkeusolot ovatkin selkein osoitus yhteiskunnan resilienssin stressitestist\u00e4, ja kuten yll\u00e4 oleva esimerkki osoittaa, poikkeusolojen toteaminen ja viranomaisten toimivaltuudet poikkeusoloissa ovat s\u00e4\u00e4ntelyperustaista toimintaa. Perus- ja ihmisoikeudet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lakkaa olemasta poikkeusolojen tai h\u00e4t\u00e4tilan aikana. Oikeudellinen s\u00e4\u00e4ntely ja arviointi ovat keskeinen osa poikkeusolojen resilienssi\u00e4, mutta sama p\u00e4tee my\u00f6s normaaliolojen resilienssiin. Oikeudellisella s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 voidaan tukea s\u00e4\u00e4ntelykohteen resilienssi\u00e4 (Aine ja muut 2022, s. 843). Samalla oikeus kuitenkin my\u00f6s toimii tarpeellisena rajoittimena resilienssin nimess\u00e4 tapahtuvalle vallank\u00e4yt\u00f6lle. Resilienssipuheen ja turvallistamisen v\u00e4lill\u00e4 on havaittavissa selv\u00e4 yhteys. Turvallistaminen tarkoittaa politiikan intensiivistymist\u00e4 ja sit\u00e4 voidaan kuvata liukuvana asteikkona, jonka korkeimmilla tasoilla ilmi\u00f6 nostetaan tavanomaisen politiikan yl\u00e4puolelle ja korkeimmillaan militarisoiduksi politiikaksi ja\/tai poikkeustilapolitiikaksi (Lohse 2013, s. 346\u2013347; Widlund 2024, s. 100\u2013101).<\/p>\n

Oikeuden kontekstissa voidaan puhua my\u00f6s oikeuden resilienssist\u00e4 ja aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Lavapuro (2020), Aine ja muut (2022) sek\u00e4 Brunila ja muut (2023). Oikeuden resilienssill\u00e4 tarkoitetaan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kriisinsietokyky\u00e4, eli kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ja mukautua kriisien ja uhkien mukanaan tuomiin haasteisiin (Lavapuro 2020, s. 1262). Lavapuro (2020, s. 1264) on tunnistanut oikeuden resilienssiss\u00e4 poikkeusoloissa kolme keskeist\u00e4 piirrett\u00e4. Ensinn\u00e4kin, perustuslaki ja kansainv\u00e4liset ihmisoikeussopimukset mahdollistavat poikkeusoloihin reagoimisen (mekanismit kuten edell\u00e4 mainittu valmiuslaki sek\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 artikla). Toisena oikeuden resilienssiin kuuluu \u2013 Lavapuron sanoin \u2013 oikeusvaltiollinen tinkim\u00e4tt\u00f6myys (ibid<\/em>.). T\u00e4m\u00e4 viittaa mainittuun vallan rajoittamiseen. Oikeusvaltiollinen tinkim\u00e4tt\u00f6myys tarkoittaa demokraattisen oikeusvaltion valtio- ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ydinarvojen tunnistamista. Kolmantena piirteen\u00e4 Lavapuro (ibid<\/em>.) nostaa esiin oikeuden resilienssin suhteen oikeuden hitauteen ja pysyvyyteen. Poikkeusoloista s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n normaalioloissa, ei ad hoc<\/em> tilanteen ollessa p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudelliset ty\u00f6kalut ovat valmiina olemassa, mahdollistaen ensimm\u00e4isen piirteen mukaisen oikeuden joustavuuden poikkeusoloissa.<\/p>\n

Oikeuden resilienssill\u00e4 on kaksisuuntainen vaikutus, kuten Aine ja muut (2023, s.842\u2013843) ovat todenneet. Oikeuden resilienssi on oikeuden sis\u00e4ist\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4, yhdistelm\u00e4 oikeuden vakautta ja kyky\u00e4 mukautua muuttuviin olosuhteisiin ilman, ett\u00e4 oikeusvaltiollinen perusta murenee. Oikeuden resilienssi ei kuitenkaan rajoitu vain oikeuden sis\u00e4iseen merkitykseens\u00e4. S\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 my\u00f6s tuetaan s\u00e4\u00e4ntelykohteen yhteiskunnallista resilienssi\u00e4. Oikeuden resilienssi ei ole irrallaan yhteiskunnan resilienssist\u00e4 vaan kiinte\u00e4 osa sit\u00e4 (ks. Brunila ja muut 2023, s. 1015). T\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen l\u00e4heinen kytk\u00f6s sukulaisk\u00e4sitteisiin, kuten demokraattiseen resilienssiin (ks. Boese ja muut 2021, s. 887).<\/p>\n

Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi on demokraattisen oikeusvaltion resilienssi\u00e4. Siihen kuuluu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana oikeusvaltion periaatteiden ja arvojen kriisinkest\u00e4vyys. Resilienssi onkin vahvasti l\u00e4sn\u00e4 oikeusvaltion itsepuolustuksen tematiikassa (ks. Widlund 2024, s. 122\u2013133) niin oikeuden resilienssin\u00e4 kuin yhteiskunnallisena resilienssin\u00e4. Oikeuden resilienssill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 valtaa rajoittava rooli, ja sen voidaan katsoa olevan t\u00e4rke\u00e4 osa-alue uudelleen punninta- puolustuksen modaliteettia ja tasapainon s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 oikeusvaltion defensiivisten toimenpiteiden ja sen ydinarvojen v\u00e4lill\u00e4. Yhteiskunnallinen resilienssi voidaan n\u00e4hd\u00e4 oikeusvaltion itsepuolustuksen teemassa kaksiter\u00e4isen\u00e4 miekkana johtuen sen kytk\u00f6ksest\u00e4 turvallisuuspuheeseen ja turvallistamiseen. Vallalla oleva kriisipuhe ja turvallisuuden poliittinen korostaminen palvelee kansalaisten ja yhteiskunnan eri tasojen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 varautumisen t\u00e4rkeyteen. Vallitsevan ajan ep\u00e4vakautta ei varmaankaan l\u00e4hde juuri kukaan kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Kiihtyv\u00e4 turvallistaminen on uhka oikeusvaltiolle, etenkin kun turvallisuuspuhe levi\u00e4\u00e4 uusille yhteiskunnan osa-alueille, joille se ei ole perinteisesti kuulunut, tarkoittaen, ett\u00e4 yh\u00e4 uusista asioista tehd\u00e4\u00e4n turvallisuusasioita ja mahdollistetaan niiden nostaminen tavallisen politiikan yl\u00e4puolelle. Kontrolloimaton turvallisuuspuhe on my\u00f6s omiaan heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n kansalaisten subjektiivista turvallisuuden kokemusta, mik\u00e4 saattaa hetkellisesti heikent\u00e4\u00e4 sitoutumista oikeusvaltiollisiin ja demokraattisiin arvoihin. Oikeusvaltion itsepuolustuksen mallissa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi siirtymist\u00e4 tasapainosta piittaamattomaan, rajuin liikkein etenev\u00e4\u00e4n uudelleen punninta -puolustukseen tai tarpeettomaan poikkeustilapuolustukseen. Muun muassa oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry<\/a> sek\u00e4 oikeustieteen professori Kaarlo Tuori<\/a> ovat esitt\u00e4neet huolestuneet kannanottonsa oikeusvaltion selviytymisest\u00e4 kiihtyv\u00e4n turvallisuuspuheen ja turvallistamisen luomassa paineessa. Kyse on monitahoisesta oikeusvaltioon kohdistuvasta haasteesta, johon vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 oikeustieteen aktiivista osallistumista vallitsevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Oikeuden resilienssi joutuu varmasti viel\u00e4 koetukselle ja oikeusvaltion puolustajien on oltava valmiina vastaamaan haasteeseen. Yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyys on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asia, mutta siit\u00e4 puhuttaessa tulee pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s se, millaista yhteiskuntaa ollaan puolustamassa. Suomen kohdalla on pidett\u00e4v\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 vastaus tuohon on jatkossakin demokraattinen oikeusvaltio.<\/p>\n

Joonas Widlund<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Aine, A., Nurmi, V-P. & Valtonen V. (2022). Oikeuden resilienssi, perusoikeudet ja kokonaisturvallisuus<\/em>. Lakimies 6\/2022, 841\u2013873.<\/p>\n

Aradau, C. (2014). The promise of security: resilience, surprise and epistemic politics<\/em>. Resilience 2(2), 73\u201387.<\/p>\n

Bergstr\u00f6m, M. (2018). An archeology of societal resilience<\/em>. Safety Science 110, 31\u201338.<\/p>\n

Boese, V. A., Edgell, A. B., Hellmeier, S., Maerz, S. F. & Lindberg, S. (2021). I. How democracies prevail: democratic resilience as a two-stage process<\/em>. Democratization 28(5), 885\u2013907.<\/p>\n

Bourbeau, P. (2018). A Genealogy of Resilience<\/em>. International Political Sociology, 12(1), 19\u201335.<\/p>\n

Brunila, T., Salminen, J. & V\u00e4rtt\u00f6, M. (2023). Oikeuden resilienssi poikkeuksellisissa oloissa \u2013 Perustuslakivaliokunnan rooli oikeuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 covid-19-pandemian aikana<\/em>. Lakimies 7\u20138\/2023, 1011\u20131036.<\/p>\n

Chandler, D. (2014). Beyond neoliberalism: resilience, the new art of governing complexity.<\/em> Resilience 2(1), 47\u201363.<\/p>\n

Hyv\u00f6nen, A-E., Juntunen, T., Mikkola, H., K\u00e4pyl\u00e4, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., R\u00e4ttil\u00e4, T., Virta, S. & Liljeroos, J. (2019). Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi.<\/em> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17\/2019.<\/p>\n

Keck, M. & Sakdapolrak, P. (2013). What is Social Resilience? Lessons Learned and Ways Forward<\/em>. Erdkunde 67(1), 5\u201319.<\/p>\n

Lavapuro, J. (2020). Oikeuden resilienssi.<\/em> Lakimies 7\u20138\/2020, 1262\u20131267.<\/p>\n

Lohse, M. (2013). Turvallistaminenko oikeutta? <\/em>Oikeus 3\/2013, 346\u2013350.<\/p>\n

Widlund, J. (2024). Tiedustelu oikeusvaltiossa<\/em>. Vaasan yliopisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Resilienssist\u00e4 puhutaan nyt paljon. Oikeudella ja oikeustieteell\u00e4 on resilienssikeskustelussa t\u00e4rke\u00e4 rooli.<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":217,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2,66],"tags":[81,69,79,80],"class_list":["post-216","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkisoikeus","category-valtiosaanto","tag-julkisoikeus","tag-oikeusvaltio","tag-resilienssi","tag-valtiosaanto"],"acf":[],"post_meta":" Joonas Widlund<\/a><\/span><\/span>julkisoikeus<\/a> valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":227,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions\/227"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media\/217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}