{"id":19,"date":"2016-04-25T17:53:34","date_gmt":"2016-04-25T14:53:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e60af57c07f56c0af511e68bbf3506af3d99439943"},"modified":"2020-02-28T08:41:51","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:51","slug":"sosiaali-ja-terveysalan-organisaatioiden-yhtioittamispakkoa-ei-ole","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2016\/04\/25\/sosiaali-ja-terveysalan-organisaatioiden-yhtioittamispakkoa-ei-ole\/","title":{"rendered":"Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden yhti\u00f6itt\u00e4mispakkoa ei ole"},"content":{"rendered":"
Julkisuudessa on puhuttu sosiaali- ja terveysalan julkisten toimijoiden yhti\u00f6itt\u00e4misest\u00e4. Yhti\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 on perusteltu tehokkuudella, kilpailulla sek\u00e4 my\u00f6s juridisilla velvoitteilla ja EU-oikeuden vaatimuksilla. N\u00e4iss\u00e4 oikeudellisissa vaatimuksissa on n\u00e4kemykseni mukaan paljon t\u00e4sment\u00e4misen varaa.<\/div>\n

Suomessa julkinen terveydenhuolto on tarkoitettu kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi palveluksi, joka on kansalaisten oikeus. Palvelumaksut eiv\u00e4t poista t\u00e4t\u00e4 periaatetta. Taloustieteen termej\u00e4 muokkaillen kyseess\u00e4 on sosiaalinen julkishy\u00f6dyke (Joseph Stiglitz) ja sen tarjoamisesta on p\u00e4\u00e4tetty kauan sitten yhteisesti. J\u00e4rjestelylle on saatu Suomessa my\u00f6hemmin my\u00f6s jonkinlainen perustuslain turva (PL 19.2 \u00a7<\/a>). Yksityisill\u00e4 yhteis\u00f6ill\u00e4 on toki oikeus tuottaa kaupallisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vastaava markkinarakenne ja yhteiskunnan tila on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 j\u00e4rjestyksenpidossa, jossa toimivat poliisi ja turvayhti\u00f6t sulassa sovussa.<\/p>\n

Nyt keskustellaan siit\u00e4, ett\u00e4 verovaroin rahoitetun julkisen terveydenhuollon tuottaja-organisaatiot pit\u00e4isi yhti\u00f6itt\u00e4\u00e4, koska EU-oikeus velvoittaa siihen, jotta markkinoiden toiminta ei h\u00e4iriintyisi ja erilaisilla palveluntuottajilla olisi tasavertainen asema kilpailussa. Olen eri mielt\u00e4. Katson, ett\u00e4 EU-oikeus ei edellyt\u00e4 julkisia terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden yhti\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 osakeyhti\u00f6- tai mihink\u00e4\u00e4n muuhunkaan muotoon. En usko, ett\u00e4 uusi kuntalakikaan edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, sill\u00e4 lakiin perustuvia palveluja voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 omana toimintana sit\u00e4 yhti\u00f6itt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 (KL 126.2 \u00a7<\/a>).<\/p>\n

Yleisesti ottaen Euroopan unionin perussopimukset eiv\u00e4t puutu j\u00e4senvaltioiden palvelujen tuotannon tapaan ellei sis\u00e4markkinoita ole erikseen s\u00e4\u00e4nnelty tai avattu. SEUT 345 artiklan mukaan perussopimuksilla ei puututa j\u00e4senvaltioiden omistusoikeusj\u00e4rjestelmiin. Kaiken lis\u00e4ksi julkiset palveluntuottajat kuten kunnan omistamat terveyskeskukset ovat EU-oikeudessa osa valtion k\u00e4sitett\u00e4, vaikka ne tuottaisivat palveluita, joita yksityinenkin saa tuottaa. EU:n hankintadirektiivitk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t kiell\u00e4 tuottamasta palveluja itse omin voimavaroin ihan sellaisessa organisaatiomuodossa kuin on haluttu.<\/p>\n

Mietitt\u00e4ess\u00e4 markkinoiden kilpailullisuutta, jolla yhti\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 perustellaan, pit\u00e4\u00e4 tietysti tarkastella millainen \u201dmarkkina\u201d kaikille kansalaisille avoin ja ilmainen terveydenhuolto on. EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 julkisen terveydenhuollon erityisluonne on aina tunnistettu toisin kuin nykyisess\u00e4 kotimaisessa keskustelussa. Esimerkiksi palveluiden kaupan esteit\u00e4 poistavan ns. palveludirektiivin (2006\/123\/EY<\/a>) soveltamisalan ulkopuolelle on j\u00e4tetty juuri terveydenhuolto- ja apteekkipalvelut sek\u00e4 monet sosiaalipalvelut. Terveydenhuoltoj\u00e4rjestelmien erityisasema on tunnustettu my\u00f6s ns. potilasdirektiiviss\u00e4 (2011\/24\/EU<\/a>).<\/p>\n

Mielest\u00e4ni on aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 julkinen valta saa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja haluamallaan tavalla EU-oikeuden sit\u00e4 juurikaan rajoittamatta. T\u00e4h\u00e4n voi kaivaa perusteluksi vaikkapa SEUT p\u00f6yt\u00e4kirjan (N:o 26), jossa luvataan ottaa huomioon kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 taloudellista etua koskevia palveluja siten, ett\u00e4 ne vastaavat mahdollisimman hyvin k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeita. SEUT 14 artiklan mukaan j\u00e4senvaltioilla on toimivalta tarjota, tilata ja rahoittaa yleist\u00e4 taloudellista etua koskevia palveluja. Julkisessa ilmaisessa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on kyse my\u00f6s yleishy\u00f6dyllisist\u00e4 sosiaalisista palveluista, joka on my\u00f6s mahdollista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 halutulla tavalla. Toki palvelujen ostamisessa tai elinkeinotoiminnan julkisessa tuessa on noudatettava lakia.<\/p>\n

Yhti\u00f6itt\u00e4misess\u00e4 esiin manatut kilpailu-, valtiontuki- ja hankintas\u00e4\u00e4nn\u00f6t tulevat kaikessa mitassa velvoittaviksi vasta yhti\u00f6itt\u00e4misen j\u00e4lkeen. Verovaroin rahoitettu osakeyhti\u00f6 kilpailevilla markkinoilla olisi nykyist\u00e4 suurempi kummajainen. Jos toiminnot yhti\u00f6itet\u00e4\u00e4n kokonaan ja esitet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 markkinat ovat kilpailevat, on vaarana, ett\u00e4 esimerkiksi kunnan tai kuntayhtym\u00e4n omistaman osakeyhti\u00f6iden julkinen rahoitus tulee mahdottomaksi, koska kilpailevat yksityiset yritykset eiv\u00e4t saa vastaavaa rahoitusta. Julkisesti omistetun sairaalaosakeyhti\u00f6n rahoituksen tulisi siis viime k\u00e4dess\u00e4 tulla myynnin eli potilaiden kautta kuten yksityistenkin sairaaloiden.<\/p>\n

Itse en kannata julkisesti tuotettujen terveyspalvelujen lopettamista.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julkisuudessa on puhuttu sosiaali- ja terveysalan julkisten toimijoiden yhti\u00f6itt\u00e4misest\u00e4. Yhti\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 on perusteltu tehokkuudella, kilpailulla sek\u00e4 my\u00f6s juridisilla velvoitteilla ja EU-oikeuden vaatimuksilla. N\u00e4iss\u00e4 oikeudellisissa vaatimuksissa on n\u00e4kemykseni mukaan paljon t\u00e4sment\u00e4misen varaa. Suomessa julkinen terveydenhuolto on tarkoitettu kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi palveluksi, joka on kansalaisten oikeus. Palvelumaksut eiv\u00e4t poista t\u00e4t\u00e4 periaatetta. Taloustieteen termej\u00e4 muokkaillen kyseess\u00e4 on sosiaalinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/51"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}