{"id":18,"date":"2016-08-10T12:45:19","date_gmt":"2016-08-10T09:45:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e65edf2627b8f65edf11e6ac0bc96426d675427542"},"modified":"2020-02-28T08:41:51","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:51","slug":"kaksi-liiketoiminnan-ja-yrittajyyden-oppikirjaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2016\/08\/10\/kaksi-liiketoiminnan-ja-yrittajyyden-oppikirjaa\/","title":{"rendered":"Kaksi liiketoiminnan ja yritt\u00e4jyyden "oppikirjaa""},"content":{"rendered":"
Luin kes\u00e4ll\u00e4 kaksi liiketoiminnan ja yritt\u00e4jyyden ”oppikirjaa”, vaikka se ei kuulukaan suoraan omaan alaan. Kirjat olivat Teemu Keskisarjan Vihre\u00e4n kullan kirous, G. A. Serlachiuksen el\u00e4m\u00e4 ja af\u00e4\u00e4rit sek\u00e4 Oula Silvennoisen Paperisyd\u00e4n, G\u00f6sta Serlachiuksen el\u00e4m\u00e4. Suosittelen.<\/div>\n

Teokset ovat hieno kuvaus ja kooste Suomen kehityksest\u00e4 kaskitaloudesta teollisuuteen ja Ven\u00e4j\u00e4n vallan alta itsen\u00e4iseksi kansakunnaksi. N\u00e4iden ihmisten el\u00e4m\u00e4 sijoittui keskiseen Suomeen ja Pohjanmaalle reilun sadan vuoden aikana 1830\u20131942. Miesten toiminnasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4littyi yksityiskohtainen kuva kasvuhakuisen yritystoiminnan toteutuksesta aikana, jolloin maailma oli hyvin toisen n\u00e4k\u00f6inen esimerkiksi kulkuyhteyksien, rahoituksen ja tiedonkulun suhteen. Historian suuret linjat kulkevat yksityiskohtien takana.<\/p>\n

Itselleni hauskinta oli huomata miten horjahdellen kansainv\u00e4lisiin mittoihin kasvanut teollisuuskonserni nousi. Silloin ei hallinnoitu taseita, p\u00e4\u00e4omaeri\u00e4 eik\u00e4 ollut holdingyhti\u00f6it\u00e4. Johtaja oli omistaja ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si yksityiskohtaisesti tehtaista ja investoinneista ja tarkasti tekij\u00f6iden j\u00e4lki\u00e4. Rahoituksen j\u00e4rjesti luotettu pankinjohtaja, joka sai yrityksen taakakseen vaikeuksien kohdatessa. Tuotantoa kehitettiin, uusia tuotteita ja tuotantosuuntia testattiin ja onnistuttiin ja ep\u00e4onnistuttiin. Tuotantoon perehdyttiin ulkomailla ja ammattimiehet hankittiin kilpailijoilta. Jos kuljetuksissa oli ongelmia, hankittiin paikkakunnalle rautatie ja j\u00e4rjestettiin ymp\u00e4rivuotinen meriyhteys Eurooppaan. Ulkomaankauppaa varten perustettiin kotimainen kartelli, joka j\u00e4rjesti edulliset ehdot kaikille tehtaille.<\/p>\n

Tehtaan ja teollisuuden kehitt\u00e4mist\u00e4 auttoivat hyv\u00e4 suhteet poliitikkoihin ja rahoittajiin. Syntyi pitk\u00e4aikaisia liikesuhteita kotimaassa ja ulkomailla. Poliittisen vaikuttamisen suunta oli n\u00e4ill\u00e4 herroilla liike-el\u00e4m\u00e4n ja kaupan edist\u00e4misess\u00e4 ja toimiin ryhdyttiin my\u00f6s oman hengen uhalla kansakunnan kriisien keskell\u00e4. Viimek\u00e4dess\u00e4 menestys saavutettiin tekem\u00e4ll\u00e4 ja kauppaamalla sinnikk\u00e4\u00e4sti tavaraa, joka meni kaupaksi ulkomailla niin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Saksassa kuin Britanniassakin. Huonot suhdanteet ylitettiin laajalla tuotepaletilla. Poliittiset suhdanteet selvitettiin henkisell\u00e4 joustavuudella ja pragmaattisuudella.<\/p>\n

Juristin n\u00e4k\u00f6kulmasta huomio kiintyi kiivaisiin oikeustaisteluihin kiinteist\u00f6jen ja koskioikeuksien hallinnasta. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4\u00e4n oltiin my\u00f6s l\u00e4heisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4. Silti 1900-luvun alussa (1915) Suomessa s\u00e4\u00e4dettiin laki, joka esti mets\u00e4omaisuuden laajamittaisen siirtymisen mets\u00e4yhti\u00f6iden omaisuudeksi. Ilman t\u00e4t\u00e4 lakia (jonka tarkka otsikko tai s\u00e4\u00e4d\u00f6snumero ei ole tiedossani) Suomi olisi luultavasti hieman etel\u00e4n \u00f6ljyvaltioiden tapainen valtio, jossa luonnonvarat ovat muutaman tahon omistuksessa. Yleinen kehityskulku meni nimitt\u00e4in 1800-luvun lopulla niin, ett\u00e4 puunmyynti toi maanviljelij\u00f6ille \u201dilmaista rahaa\u201d, joka k\u00e4ytettiin viinaan. Maanviljelys j\u00e4i sivuun ja mets\u00e4yhti\u00f6 osti lopulta rappiotilan itselleen. Niin inhimillist\u00e4. Mik\u00e4 on muuttunut noista p\u00e4ivist\u00e4?<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luin kes\u00e4ll\u00e4 kaksi liiketoiminnan ja yritt\u00e4jyyden ”oppikirjaa”, vaikka se ei kuulukaan suoraan omaan alaan. Kirjat olivat Teemu Keskisarjan Vihre\u00e4n kullan kirous, G. A. Serlachiuksen el\u00e4m\u00e4 ja af\u00e4\u00e4rit sek\u00e4 Oula Silvennoisen Paperisyd\u00e4n, G\u00f6sta Serlachiuksen el\u00e4m\u00e4. Suosittelen. Teokset ovat hieno kuvaus ja kooste Suomen kehityksest\u00e4 kaskitaloudesta teollisuuteen ja Ven\u00e4j\u00e4n vallan alta itsen\u00e4iseksi kansakunnaksi. N\u00e4iden ihmisten el\u00e4m\u00e4 sijoittui […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":50,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}