{"id":176,"date":"2022-06-08T14:30:34","date_gmt":"2022-06-08T11:30:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/?p=176"},"modified":"2022-06-08T14:30:34","modified_gmt":"2022-06-08T11:30:34","slug":"julkinen-valta-ja-vastuu-lapsista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2022\/06\/08\/julkinen-valta-ja-vastuu-lapsista\/","title":{"rendered":"Julkinen valta ja vastuu lapsista"},"content":{"rendered":"

Vastuu huostaanotetusta lapsesta<\/strong><\/h2>\n

Lapsen huolto kuuluu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti h\u00e4nen vanhemmilleen ja huoltajilleen (HTL 1 \u00a7, LSL 2 \u00a7). Mik\u00e4li lapsen huolenpidossa tai muissa kasvuolosuhteissa ilmenee sellaisia puutteita, jotka uhkaavat lapsen terveytt\u00e4 tai kehityst\u00e4 vakavalla tavalla, tai lapsi itse vaarantaa terveytens\u00e4 ja kehityksens\u00e4 omalla toiminnallaan, eiv\u00e4tk\u00e4 muut lastensuojelulain mukaiset tukitoimet ole tilanteessa sopivia, mahdollisia tai riitt\u00e4vi\u00e4, on viranomaisella velvollisuus lapsen edun mukaisesti, ottaa lapsi huostaan ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sijaishuolto (PL 19 \u00a7, LSL 40 \u00a7). Lastensuojelupalveluiden tuottaminen, esimerkiksi laitoshoito, on teht\u00e4v\u00e4, joka voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle perustuslain 124 \u00a7:n nojalla, kun s\u00e4\u00e4detyt edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t ja se on teht\u00e4v\u00e4n hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaista.<\/p>\n

Sijaishuollosta vastaa THL:n selvityksen<\/a> mukaan, yh\u00e4 useammin yksityinen toimija. Selvityksen mukaan vuonna 2018 yksityiset palveluntuottajat (mukaan lukien yhdistykset, s\u00e4\u00e4ti\u00f6t yms.), vastasivat jopa 80 prosentista lastensuojelulaitosten toimintaa. Vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 1980-luvun lopulla reilu viidennes. Lastensuojelulaitoksia on viimeisten vuosien aikana esimerkiksi ketjutettu. Suurimmat toimijat ovat ostaneet pienempi\u00e4 yrityksi\u00e4 sek\u00e4 perustaneet uusia yksik\u00f6it\u00e4, ja n\u00e4in kasvattaneet toimintaansa kattamaan jopa viidenneksen markkinoista. (Porko, Heino & Eriksson, 2018.) Huostaanotettu lapsi on siis viranomaisen vastuulla, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nelj\u00e4 viidest\u00e4, on sijoitettu yksityisen toimijan huomaan.<\/p>\n

Lasten palveluntarpeiden monimutkaistuminen<\/strong><\/h2>\n

Kun lapselle valitaan sijaishuoltopaikkaa, tulee erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota niihin perusteisiin, joiden vuoksi lapsi on huostaanotettu (LSL 50 \u00a7). Kuten esimerkiksi lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamisty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportissa<\/a> todetaan, lasten ongelmat ovat monimutkaistuneet, ja yh\u00e4 useammat k\u00e4rsiv\u00e4t muun muassa mielenterveys- ja p\u00e4ihdeongelmista. (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, 2020.)<\/p>\n

Vuonna 2018 Suomessa oli 443 yksityist\u00e4 luvanvaraista palveluntuottajaa, ja moni yksityist\u00e4 lastensuojelulaitostoimintaa py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 yritys, on profiloitunut vastaamaan johonkin tiettyyn erityistarpeeseen. (Porko & muut, 2018.) THL:n raportti<\/a>, liittyy toteutettuun, ymp\u00e4rivuorokautista lastensuojelutoimintaa j\u00e4rjest\u00e4ville tahoille osoitettuun kyselyyn, johon vastasi 217 palveluntuottajaa. Vastanneista 35 prosenttia m\u00e4\u00e4ritteli yksikk\u00f6ns\u00e4 perustason-, yli puolet erityistason- ja viisi prosenttia vaativan erityistason lastensuojeluyksik\u00f6ksi. Kyselyn mukaan yksik\u00f6t olivat erikoistuneet esimerkiksi neuropsykiatristen, nuorisopsykiatristen tai p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien lasten hoitoon. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020.)<\/p>\n

Sek\u00e4 lasten ett\u00e4 laitoksiin sijoitettujen ihmisten yleisesti voidaan katsoa kuuluvan haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Siten voidaan todeta, ett\u00e4 lastensuojelulaitoksiin sijoitetut lapset ovat aivan erityisen haavoittuvassa asemassa, ja siksi heill\u00e4 tulee olla oikeus laadukkaaseen sijaishuoltoon. Sijaishuollon laatua koskevassa selvityksess\u00e4<\/a> on viitattu lastensuojelun laatusuositukseen, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n; systemaattisen lapsen selvitettyihin palvelutarpeisiin vastaamisen, palveluiden vaikuttavuuden, lainmukaisuuden sek\u00e4 kustannustehokkuuden. (Hoikkala & Lavikainen, 2015.)<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 julkisen vallan k\u00e4ytt\u00e4minen ei kuulu yksityiselle<\/strong><\/h2>\n

Vaikka PL:n 124 \u00a7:n mukaan julkinen hallintoteht\u00e4v\u00e4 voidaan antaa yksityiselle toimijalle, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t, voidaan kuitenkin hoitaa ainoastaan viranomaisen toimesta. Apulaisoikeuskanslerin antaman ratkaisun<\/a> yhteydess\u00e4 tehdyst\u00e4 selvityksest\u00e4 on ilmennyt, ett\u00e4 virkavastuulla toimivien sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4vi\u00e4, kuten palvelutarpeen arvioimista, asiakassuunnitelmien laatimista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten valmistelua, on tosiasiassa tehty yksityisten palveluntuottajien toimesta. Esimerkiksi sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6parity\u00f6skentely\u00e4 on tapahtunut yksityisten toimijoiden kanssa. Lis\u00e4ksi kuntien j\u00e4rjestelyiss\u00e4 hankkia sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, on ilmennyt lainvastaisuuksia, kun sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t ovat toimineet viranhaltijoina samanaikaisesti, kun he ovat olleet ty\u00f6suhteessa yksityiseen palveluntuottajaan, ja n\u00e4in ollen julkisen vallan ja yksityisen toiminnan raja, on saattanut h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. (OKV\/292\/10\/2020.)<\/p>\n

Apulaisoikeuskanslerin teett\u00e4m\u00e4n selvityksen mukaan, yksityiset palveluntuottajat ovat my\u00f6s tehneet sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 palvelutarpeen arviointia uudelleen ja jopa kyseenalaistaneet sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n arvion palvelutarpeesta. N\u00e4in ollen palveluita on v\u00e4hennetty tai j\u00e4tetty kokonaan toteuttamatta, vaikka ne sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n arvion mukaan olisivat lapselle tarpeellisia. Apulaisoikeuskansleri on esitt\u00e4nyt huolensa lastensuojelussa mahdollisesti piilevist\u00e4 muistakin lainvastaisista j\u00e4rjestelyist\u00e4. (OKV\/292\/10\/2020.)<\/p>\n

Jotain rajaa<\/strong><\/h2>\n

Viime vuosina muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen valvonnassa, on lastensuojelulaitoksissa ilmennyt merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita vet\u00e4\u00e4 rajaa tavanomaiseksi katsottavien kasvatuskeinojen ja rajoitustoimenpiteiden v\u00e4lille. Laitoksissa lapsen ongelmiin ja haasteelliseen k\u00e4yt\u00f6kseen on saatettu pyrki\u00e4 hakemaan ratkaisua sellaisilla kasvatuskeinoilla, jotka todellisuudessa ovat perusoikeuksiin kajoavia rajoitustoimenpiteit\u00e4 (LSL 11 luku). Lis\u00e4ksi rajoitustoimenpiteet ovat osoittautuneet esimerkiksi lainvastaisiksi, perusteettomiksi, rangaistuksenluonteisiksi tai lasta n\u00f6yryytt\u00e4viksi. Laitosten henkil\u00f6kunta on voinut my\u00f6s kohdella oireilevaa lasta huonosti, ep\u00e4asianmukaisesti ja ep\u00e4ammattimaisesti. (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset esim. vuosilta 2018<\/a>, 2019<\/a> ja 2020<\/a>.)<\/p>\n

Koska lastensuojelulaitoksissa voidaan kohdistaa lapsen perusoikeuksiin kajoavia rajoitustoimenpiteit\u00e4, on perusteltua pohtia, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4llaista julkista valtaa voidaan delegoida yksityisille toimijoille (PL 124 \u00a7), vaikka rikosoikeudellisesta virkavastuusta rajoitustoimivallan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4nkin rikoslaissa (40:12). Olettakaamme, ett\u00e4 erityistason- ja vaativan erityistason yksik\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 tiettyyn erityispalveluun profiloituneissa yksik\u00f6iss\u00e4, lapset oireilevat voimakkaammin kuin perustason yksik\u00f6iss\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 heihin saatetaan joutua kohdistamaan rajoitustoimenpiteit\u00e4 (esim. liikkumisvapauden rajoittaminen, kiinnipit\u00e4minen, henkil\u00f6nkatsastus ja -tarkastus) perustason yksik\u00f6it\u00e4 enemm\u00e4n. Tulisiko yksityissektorin tuottaa t\u00e4llaisia erityistason laitospalveluita julkisen vallank\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta ajatellen?<\/p>\n

Valvonta<\/strong><\/h2>\n

Valvonta on keino varmistaa, ett\u00e4 lapset saavat laitoksissa heid\u00e4n tarpeisiinsa kokonaisvaltaisesti vastaavaa tukea ja laadukasta sijaishuoltoa. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2020<\/a>, apulaisoikeuskansleri on todennut, ett\u00e4 lastensuojelupalveluiden yksityist\u00e4minen uhkaa viranomaisten mahdollisuuksia riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n valvontaan. Ratkaisua on haettu toimijoiden omavalvonnasta, mutta apulaisoikeuskansleri ei pid\u00e4 sit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja katsoo lastensuojelun ulkoistusten voivan muutoinkin johtaa \u201dep\u00e4terveisiin ilmi\u00f6ihin\u201d ja viranomaisvalvonnan heikentymiseen. Valvontaresurssien niukkuus, voitaisiin apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan, ratkaista varhaisella puuttumisella lapsen ongelmiin, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi lastensuojelun ja siten my\u00f6s valvonnan tarvetta. (Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020.) Samalla logiikalla, vaikuttava ja laadukas sijaishuolto voi parhaimmillaan johtaa lastensuojelun palveluiden tarpeen v\u00e4henemiseen tai lakkaamiseen, erityisesti jos sijaishuoltoon on p\u00e4\u00e4dytty lapsen oman k\u00e4yt\u00f6ksen perusteella. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin laadukkaalla sijaishuollolla pit\u00e4isi voida vaikuttaa laitoksessa kasvavan lapsen olosuhteisiin ja l\u00e4ht\u00f6kohtiin tulevaisuuden aikuisena.<\/p>\n

Mit\u00e4 lastensuojelulapset tarvitsisivat?<\/strong><\/h2>\n

Lastensuojelulaitoksissa kasvavilla lapsilla on taustalla vaikeita olosuhteita, jotka sijaishuollossa olisi tarkoitus katkaista. Siit\u00e4 huolimatta, rekisteripohjainen tutkimus<\/a> osoittaa, ett\u00e4 laitoksissa kasvaneet lapset ovat aikuistuessaan monin tavoin heikommassa asemassa, kotona kasvaneisiin lapsiin verrattuna. Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 lastensuojelulaitoksissa kasvaneet nuoret aikuiset ovat hyvin yhteenkietoutuneella tavalla riskiss\u00e4 ajautua sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, ett\u00e4 lastensuojelulaitoksissa kasvaneilla nuorilla aikuisilla on matalampi koulutus, ty\u00f6llisyys ja toimeentulo, muihin saman ik\u00e4isiin verrattuna. Heill\u00e4 on korkeampi kuolleisuus, psykiatrinen sairastavuus ja itsemurhayritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 rikollisuusaste. Lis\u00e4ksi laitoksiin sijoitettuina olleilla nuorilla naisilla, on suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys varhaiseen perheen perustamiseen tai raskauden keskeytyksiin, verrattuna muihin saman ik\u00e4isiin naisiin. (Kestil\u00e4, V\u00e4is\u00e4nen, Paananen,Heino & Gissler, 2012.)<\/p>\n

Esimerkiksi p\u00e4ihde- ja mielenterveyshoitoa ei tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lastensuojelutoimin, mutta terveydenhuollon palveluiden puutteellisen saatavuuden vuoksi, lastensuojelu joutuu ottamaan erityispalveluita tarvitsevia lapsia palveluidensa piiriin. (Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020.) Lasten monimutkaistuviin palveluntarpeisiin, tulisi tulevaisuudessa kyet\u00e4 vastaamaan ilman lastensuojelun toimia. Varhaisen tuen tarjoamisen lis\u00e4ksi, terveydenhuollon palveluita tulisi lis\u00e4t\u00e4, jotta lapset saisivat tarpeitaan vastaavaa apua. Esimerkiksi katkaisuhoidon tai psykiatrisen hoidon tarpeessa olevan lapsen, ei tulisi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olla, edes erityistarpeen mukaan profiloituneessa lastensuojeluyksik\u00f6ss\u00e4, vaan sellaisessa terveydenhuollon yksik\u00f6ss\u00e4, josta l\u00f6ytyy lapsen tuentarvetta vastaavaa terveydenhuollon ammattitaitoa ja osaamista. Palvelut tietenkin maksavat, mutta niill\u00e4 voitaisiin ehk\u00e4ist\u00e4 rekisteripohjaisen tutkimuksen tulosten osoittamaa sosiaalista eriarvoisuutta, ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siit\u00e4 johtuvia tulevaisuuden kustannuksia, ovatpa ne sitten rahallisia tai muun tyyppisi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Esimerkiksi p\u00e4ihde- ja mielenterveyshoitoa ei tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lastensuojelutoimin,
\nmutta terveydenhuollon palveluiden puutteellisen saatavuuden vuoksi,
\nlastensuojelu joutuu ottamaan erityispalveluita tarvitsevia lapsia palveluidensa piiriin.<\/h4>\n

 <\/p>\n

Mik\u00e4li lastensuojelun toimet katsotaan lapsen tilanteessa tarpeellisiksi, tulisi varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen sijaishuolto on lapsen tuentarpeita vastaavaa, vaikuttavaa ja laadukasta. Siksi on syyt\u00e4 pohtia, miten markkinoilla kilpailevat ja voittoa tavoittelevat, yksityiset palveluntuottajat tosiasiassa satsaavat lapsen ongelmien aktiiviseen selvitt\u00e4miseen ja ratkaisemiseen, sek\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtien parantamiseen. Jos lapsen oireiluun vastataan rajoitustoimenpiteill\u00e4, voi lastensuojelulaitoksesta muodostua pelkk\u00e4 \u201dhankalan\u201d lapsen s\u00e4ilytyspaikka, josta lapsi aikuistuessaan, ei ole saanut ev\u00e4it\u00e4 itsen\u00e4iseen ja vastuulliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, osana yhteiskuntaa.<\/p>\n

Valvonta on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta voittoa tavoittelevan palveluntuottajan omavalvonta ei voi olla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan viranomaisvalvonnan resursseista tulisi huolehtia, jotta sijaishuollon laatu voidaan taata. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voidaan pohtia, kuinka laajaa yksityisen toimijan oikeus, julkiseen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaativassa sijaishuollossa voi olla, erityisesti lapsiin kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oikeudellisesti arvioiden, on jokseenkin kyseenalaista, ett\u00e4 erityisen haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, n\u00e4ytt\u00e4isi muodostuneen miljoonabisnes.<\/p>\n

Sanni V\u00e4yrynen
\nHTM, julkisoikeuden yliopisto-opettaja<\/h4>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\n

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2018, 2019 ja 2020.<\/p>\n

Hoikkala, S & Lavikainen, V (2015). Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Selvitys sijaishuollon laadusta. Lastensuojelun keskusliitto. https:\/\/www.lskl.fi\/wp-content\/uploads\/Sattumuksia-vai-suunnitelmallisuutta.pdf<\/p>\n

Kestil\u00e4, L., V\u00e4is\u00e4nen, A., Paananen, R., Heino, T. & Gissler, M. (2012). Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneist\u00e4. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2\/2012), 599\u2013620. https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2012121110277.<\/p>\n

OKV\/292\/10\/2020.<\/p>\n

Porko, P., Heino T. & Eriksson, P. (2018). Selvitys yksityisist\u00e4 lastensuojelulaitoksista. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 21\/2018. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-131-7.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (2020). Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamisty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2020:28. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-7164-6.<\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020).\u00a0 Mik\u00e4 auttaa? Tutkimusperustaiset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivat ty\u00f6menetelm\u00e4t teinin\u00e4 sijoitettujen lasten hoidossa. Teoksessa T. Heino (toim.), THL:n raportti 12\/2020. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-569-8.<\/p>\n

Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020.<\/a><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastuu huostaanotetusta lapsesta Lapsen huolto kuuluu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti h\u00e4nen vanhemmilleen ja huoltajilleen (HTL 1 \u00a7, LSL 2 \u00a7). Mik\u00e4li lapsen huolenpidossa tai muissa kasvuolosuhteissa ilmenee sellaisia puutteita, jotka uhkaavat lapsen terveytt\u00e4 tai kehityst\u00e4 vakavalla tavalla, tai lapsi itse vaarantaa terveytens\u00e4 ja kehityksens\u00e4 omalla toiminnallaan, eiv\u00e4tk\u00e4 muut lastensuojelulain mukaiset tukitoimet ole tilanteessa sopivia, mahdollisia tai riitt\u00e4vi\u00e4, on […]<\/p>\n","protected":false},"author":162,"featured_media":177,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[72,36,71,70,73,74,34],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkisoikeus","tag-julkinen-valta","tag-lastensuojelu","tag-palveluntuottajat","tag-palvelut","tag-perusoikeudet","tag-rajoitukset","tag-valvonta"],"acf":[],"post_meta":" Sanni V\u00e4yrynen<\/a><\/span><\/span>julkisoikeus<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/162"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":188,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/188"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media\/177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}