{"id":170,"date":"2022-02-23T13:40:51","date_gmt":"2022-02-23T11:40:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/?p=170"},"modified":"2022-02-23T15:53:07","modified_gmt":"2022-02-23T13:53:07","slug":"oikeusvaltion-arvo-ja-voiko-yhteiskuntaa-katsoa-toisten-silmalasien-lapi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2022\/02\/23\/oikeusvaltion-arvo-ja-voiko-yhteiskuntaa-katsoa-toisten-silmalasien-lapi\/","title":{"rendered":"Oikeusvaltion arvo ja voiko yhteiskuntaa katsoa toisten silm\u00e4lasien l\u00e4pi"},"content":{"rendered":"

Oikeusvaltiokehityksen on katsottu maailmalla pys\u00e4htyneen ja k\u00e4\u00e4ntyneen taaksep\u00e4in er\u00e4iden kansainv\u00e4listen selvitysten perusteella (World Justice Project, WJP<\/a>). Arkip\u00e4iv\u00e4n havainnot kansainv\u00e4lisest\u00e4 uutisvirrasta ehk\u00e4 tukevat t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4. Viittaan t\u00e4ll\u00e4 vaikkapa Puolan, Unkarin ja r\u00e4ikeimp\u00e4n\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kehitykseen. Enemmist\u00f6demokratian merkitys ja hy\u00f6ty eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille selv\u00e4 arvol\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n

Voiko demokraattista ja autorit\u00e4\u00e4rist\u00e4 valtiomuotoa analysoida ja vertailla jollain tavalla luopumalla hetkeksi omista vakiintuneista arvoista, mutta vain hetkeksi? Tietyll\u00e4 tavalla voi, jos esimerkiksi kuvitteellisten valtioiden valtioj\u00e4rjestyst\u00e4 tarkastellaan ja vertaillaan teoreettisella tasolla. Se edellytt\u00e4\u00e4 valtioj\u00e4rjestyksen ominaispiirteiden yksinkertaistamista tiettyihin oletuksiin. N\u00e4in saadaan aikaa teoria, jota voi testata ja jolla voi tuottaa selityksi\u00e4 todellisuuden tapahtumille ja tulevaisuuden odotuksille.<\/p>\n

N\u00e4ihin ajatuksiin minut innoitti Tieteess\u00e4 tapahtuu<\/a>-lehdess\u00e4 5\/2021 julkaistu Vesa Kanniaisen kirjoitus Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan taloudellisen kehityksen erojen selitt\u00e4misest\u00e4 (Yksinvaltiuden kahdet kasvot: Miksi Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskunta- ja tulokehitys ovat niin poikkeavat?). Eroja Kanniainen selitti Mancur Olsenin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teorialla valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n tehokkuudesta (Mancur Olson (1993). Dictatorship, Democracy, and Develompent, American Political Science Review 87(3), 567\u2013576.)<\/p>\n

Yksi teorian antamista mahdollisuuksista on vertailla erilaisten valtioiden kyky\u00e4 tuottaa taloudellista hyvinvointia kansalaisilleen. Kansalaisten etu toteutuu teorian mukaan parhaiten sellaisen valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n avulla, jossa valta vaihtuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kilpaillen \u00e4\u00e4nest\u00e4jien enemmist\u00f6st\u00e4, enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 tulonjaosta ja verotuksesta sek\u00e4 hallitessa tietty\u00e4 kansatalouden osaa. Itsevaltaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kansan etu yleens\u00e4 ei tule otettua huomioon, koska hallitsija keskittyy oman ja l\u00e4hipiirin hyvinvoinnin kasvattamiseen eik\u00e4 hallinto luo kansalle kannustimia taloudellisen hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Itsen\u00e4ni puhutteli eniten demokraattisen ja autorit\u00e4\u00e4risen valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n periaatteellisen eron paikantaminen yksinkertaisesti vallan pysyvyyteen ja sen vaihtumisen mekanismiin ja kannustimiin luoda hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4. P\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4 oli, ett\u00e4 yleisesti parjattua \u201denemmist\u00f6n diktatuuria\u201d ei ole olemassa enemmist\u00f6demokratiassa. Toisaalta tietyiss\u00e4 tilanteissa diktatuurikin voisi toimia jollain tavoin kansan edun mukaisesti, jos diktatuurin hallinto voisi olla turvattu eik\u00e4 sen tarvitsisi turvautua v\u00e4kivaltaan asemansa turvaamiseksi. Sellaiseksi Kanniainen ounastelee Kiinaa ainakin vertailussa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitukseni on tarkoitettu viestiksi niille, jotka ehk\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4t l\u00e4nsimaiseksi kuvaillun valtioj\u00e4rjestyksemme j\u00e4rkevyytt\u00e4 ja oikeutusta tai tuskailevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hitautta ja haikailevat keskitetty\u00e4 yksinvaltaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai jopa anarkiaa. Ehk\u00e4 teoriaa voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden teorian ja periaatteiden kirkastamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oikeusvaltiokehityksen on katsottu maailmalla pys\u00e4htyneen ja k\u00e4\u00e4ntyneen taaksep\u00e4in er\u00e4iden kansainv\u00e4listen selvitysten perusteella (World Justice Project, WJP). Arkip\u00e4iv\u00e4n havainnot kansainv\u00e4lisest\u00e4 uutisvirrasta ehk\u00e4 tukevat t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4. Viittaan t\u00e4ll\u00e4 vaikkapa Puolan, Unkarin ja r\u00e4ikeimp\u00e4n\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kehitykseen. Enemmist\u00f6demokratian merkitys ja hy\u00f6ty eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille selv\u00e4 arvol\u00e4ht\u00f6kohta. Voiko demokraattista ja autorit\u00e4\u00e4rist\u00e4 valtiomuotoa analysoida ja vertailla jollain tavalla […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":150,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2,66],"tags":[68,67,69],"class_list":["post-170","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkisoikeus","category-valtiosaanto","tag-demokratia","tag-diktaruuri","tag-oikeusvaltio"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>julkisoikeus<\/a> valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":175,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/175"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media\/150"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}