{"id":11,"date":"2017-09-21T10:55:51","date_gmt":"2017-09-21T07:55:51","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e79ea2497b98b49ea211e7afb4574827e5e8d0e8d0"},"modified":"2020-02-28T08:41:51","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:51","slug":"yksityisen-ja-julkisen-organisaation-eroista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2017\/09\/21\/yksityisen-ja-julkisen-organisaation-eroista\/","title":{"rendered":"Yksityisen ja julkisen organisaation eroista"},"content":{"rendered":"
Yliopiston rakenneuudistukset innoittavat ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia omalta alalta ja sen ulkopuoleltakin. Esimerkiksi mitk\u00e4 ovat julkisen ja yksityisen toiminnan keskeiset erot organisaatioiden tasolla ja konkreettisesti. L\u00e4ht\u00f6kohtana on nyt oikeuden ja yhteiskunnan tutkimus.<\/div>\n

Tekstin ajatuksena ei ole pyrki\u00e4 kertomaan mik\u00e4 toiminnan j\u00e4rjest\u00e4misen tapa olisi paras. Pyrin puolueettomuuteen enk\u00e4 selittele esimerkiksi miksi julkinen sektori ei ole riitt\u00e4v\u00e4n innovatiivinen tai edullinen tai miksi yksityisell\u00e4 sektorilla tehd\u00e4\u00e4n tuhansia konkursseja vuosittain ja rahoitusmarkkinoiden kriisit ovat toistuvia. Pysyn suurissa linjoissa.<\/p>\n

Julkisen ja yksityisen toiminnan erityispiirteit\u00e4 voi hahmottaa vaikkapa kolmen organisaation rakennetekij\u00e4n avulla. N\u00e4m\u00e4 ovat rahoitus, omistajuus ja toiminnan tavoite, joita on esitelty mm. Michel S. De Vriesin kirjoittamassa oppikirjassa Understanding Public Administration (2016). Tarkastelen noita mahdollisuuksien mukaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Rahoitus<\/p>\n

Julkisentoimijan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva rahoitus tulee verovaroista eli kansalaisilta ja rahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtioneuvosto ja viimek\u00e4dess\u00e4 eduskunta l\u00e4hinn\u00e4 poliittisen arvovalinnan perusteella. Sama koskee kuntia. Yksityiskohtaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Laki valtion talousarviosta (423\/1988<\/a>). Yksityisell\u00e4 puolella yrityksen rahoitus tulee viimek\u00e4dess\u00e4 asiakkailta ja omistajilta eli kansalaisilta tai toisilta yrityksilt\u00e4 ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu esimerkiksi myynnist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi voi toki ottaa velkaa eri tahoilta.<\/p>\n

Omistajuus<\/p>\n

Jos omistajuudesta voidaan puhua julkisella sektorilla, se on yhteist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta on p\u00e4\u00e4asiassa poliittista ja hyvin keskittynytt\u00e4 yhteisyydest\u00e4 huolimatta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa suomalaisessa parlamentarismissa ja my\u00f6s kunnissa, ett\u00e4 omistajan \u00e4\u00e4ni voi vaihtua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Yksityisell\u00e4 puolella l\u00e4hinn\u00e4 yrityksiss\u00e4 omistajana ovat Osakeyhti\u00f6lain (624\/2006<\/a>) mukaan osakkeenomistajat, jotka ovat sijoittaneet jotain yritykseen suoraan tai sen osakkeisiin j\u00e4lkimarkkinoilla. Omistajia voi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti paljon tai v\u00e4h\u00e4n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan jako yrityksen johdon kanssa vaihtelee.<\/p>\n

Toiminta<\/p>\n

Suurimmat erot yksityisen ja julkisen toimijan v\u00e4lill\u00e4 ovat ehk\u00e4 kuitenkin toiminnan tasolla. Vaikka valtion toimivalta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajoittamaton, se on nyky\u00e4\u00e4n keskittynyt tuottamaan vain lakiin kirjattuja palveluita, joita ei ole annettu syyst\u00e4 tai toisesta kansalaisten itsens\u00e4 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 markkinoiden hoidettaviksi. Yksitt\u00e4isen viraston toimiala on rajoitettu laissa (ks. esim. Liikenneviraston toimiala<\/a>). Julkisiin palveluihin kuuluvat ainakin j\u00e4rjestyksen yll\u00e4pito, perusopetus ja ylempi koulutus, suhteet muihin valtioihin, yleinen infrastruktuuri, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tuottaminen, rankaisu, terveydenhuolto jne. Yksityiset toimijat saavat itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ne tekev\u00e4t omistajiensa eduksi (Osakeyhti\u00f6laki 5 \u00a7<\/a>), mutta eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n aivan ilman sis\u00e4isi\u00e4 (yhti\u00f6j\u00e4rjestys) tai ulkoisia rajoituksia.<\/p>\n

Lupaan jatkossa tarkastella n\u00e4it\u00e4 yleisi\u00e4 rakennetekij\u00f6it\u00e4 hivenen yksityiskohtaisemmin ja mietti\u00e4 niiden n\u00e4kyvi\u00e4 seurauksia. Ajatukseni on ett\u00e4 toiminnan organisoinnin tavalla on oma vaikutuksensa siihen millainen on sen lopputulos. N\u00e4in voisi ennustaa mit\u00e4 mahdollisissa muutoksissa tulee vastaan ja toisaalta voisi selitt\u00e4\u00e4 miksi nykyisin ehk\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4in.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopiston rakenneuudistukset innoittavat ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia omalta alalta ja sen ulkopuoleltakin. Esimerkiksi mitk\u00e4 ovat julkisen ja yksityisen toiminnan keskeiset erot organisaatioiden tasolla ja konkreettisesti. L\u00e4ht\u00f6kohtana on nyt oikeuden ja yhteiskunnan tutkimus. Tekstin ajatuksena ei ole pyrki\u00e4 kertomaan mik\u00e4 toiminnan j\u00e4rjest\u00e4misen tapa olisi paras. Pyrin puolueettomuuteen enk\u00e4 selittele esimerkiksi miksi julkinen sektori ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":43,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/43"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}