{"id":10,"date":"2018-02-27T18:50:15","date_gmt":"2018-02-27T16:50:15","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e81bde493127161bde11e8b76dc131831738e938e9"},"modified":"2020-02-28T08:41:51","modified_gmt":"2020-02-28T06:41:51","slug":"huonot-juridiset-kasitteet-ja-johtaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/2018\/02\/27\/huonot-juridiset-kasitteet-ja-johtaminen\/","title":{"rendered":"Huonot juridiset k\u00e4sitteet ja johtaminen"},"content":{"rendered":"
Opiskelijat\u00f6iden arvioinnin ja opetuksen suunnittelun ym. teht\u00e4vien v\u00e4liss\u00e4 kaivelin esiin Euroopan yleisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen asiassa T\u2014216\/15 (annettu 5.2.2018), jota on k\u00e4ytetty nyt SOTE- ja maakuntareformin kaatamisen v\u00e4lineen\u00e4. Ottamatta kantaa reformeihin kehotan lukemaan tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka perusteluissa on mielest\u00e4ni kummallista teksti\u00e4 ja ihmeellisi\u00e4 ajatuksia.<\/div>\n

Mainittu tapaus (T-216\/15<\/a>) koskee Slovakian sairausvakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (health incurance system<\/em>), jossa toimii kolme vakuutuksia tarjoavaa osakeyhti\u00f6t\u00e4, joista yksi on valtion omistama. Systeemi vastaa Suomessa KELAn toimintaa, joka on meill\u00e4 keskeinen sairausvakuutusalan toimija. Tapaus ei siis koskenut Slovakian terveydenhuoltopalveluja tai koko terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sellaisenaan. Slovakiassa yksityisi\u00e4 toimijoita suututtivat valtion omistaman yhti\u00f6n saamat p\u00e4\u00e4omasijoitukset, lainojen j\u00e4rjestelyt, suora tuki ja riskien jakoj\u00e4rjestelm\u00e4, joiden v\u00e4itettiin antavan valtionyhti\u00f6lle kilpailuetua. Kansalaiset saavat siell\u00e4 valita mist\u00e4 yhti\u00f6st\u00e4 ottavat pakollisen vakuutuksen.<\/p>\n

Tuomioistuimen piti ratkaista soveltuuko em. taloudellisiin toimenpiteisiin perussopimuksen SEUT 107(1) artiklan valtiontukikielto. Komissio oli aiemmin hyv\u00e4ksynyt toimenpiteet katsoen, ett\u00e4 Slovakian sairausvakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole taloudellista toimintaa, jolloin valtiontukikielto ei soveltuisi tapaukseen. Tuomioistuimen mielest\u00e4 toiminta kuitenkin oli taloudellista toimintaa ja se kumosi komission p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Valtion omistaman sairausvakuutuslaitoksen saama julkisen rahoitus on siis arvioitava 107(1) artiklan ilmaiseman valtiontukikiellon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ratkaisun logiikka menee siten, ett\u00e4 valtiontukis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltaminen tulee kyseeseen vain, kun valtion toteuttaman toimenpiteen kohde on elinkeinonharjoittaja (undertaking). Elinkeinonharjoittaja on t\u00e4ll\u00e4 oikeudenalalla mik\u00e4 tahansa taloudellista toimintaa harjoittava toimija riippumatta omistussuhteista tai oikeudellisesta muodosta (esim. osakeyhti\u00f6, liikelaitos, virasto tai kunta). Tuomioistuin siis keskittyi miettim\u00e4\u00e4n onko Slovakian sairausvakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4 taloudellista toimintaa ja p\u00e4\u00e4tyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 sellaisena.<\/p>\n

Tuomiossa pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n kappaleessa 69 mainittu \u201d…[i]t is not the mere fact of being in a position of competition on a given market which determines the economic nature of an activity, but rather the presence on that market of operators seeking to make a profit<\/em>.\u201d Ajatus on siis, ett\u00e4 julkisen vallan harjoittama toiminta on taloudellista, silloin kun sit\u00e4 harjoittavat my\u00f6s voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset. T\u00e4mm\u00f6inen toiminta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhti\u00f6itett\u00e4v\u00e4, ettei se saa veroetuja tai konkurssisuojaa ym. Ihan loogista, vai mit\u00e4?<\/p>\n

Asia on kuitenkin mielest\u00e4ni ik\u00e4v\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4 ja haitallisen dynaaminen. V\u00e4it\u00e4n ettei ole olemassa ainoatakaan kuviteltavissa olevaa palvelua tai tavaraa, jota ei voisi tuottaa voittoa tavoittelevan yrityksen voimin markkinoilla. Kaikki toiminta voisi siis olla taloudellista toimintaa. Se ett\u00e4 kaikki toiminta ei ole markkinoilla on historian kehityksen, (luonnon)olosuhteiden, politiikan ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n aikaansaama yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmi\u00f6 tai valinta. Luulen olevan laajalti hyv\u00e4ksytty\u00e4, ett\u00e4 mm. ihmiskauppaa, palkkamurhaa, rahanpesua, elinkauppaa ja palkkasotilaita ei ole haluttu p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 markkinoille, vaan ne tomivat laittomasti pimeill\u00e4 markkinoilla.<\/p>\n

Jos tuomioistuimen perustelujen lause otetaan todesta, yritysten tulo markkinoille sanelee lainmukaiset ratkaisut ja pakottaa muuttamaan olemassa olevat toimintatavat. Onko t\u00e4m\u00e4 se perussopimus, josta on sovittu?<\/p>\n

Joka tapauksessa taloudellisen toiminnan ja markkinoiden k\u00e4sitteet ovat kaikkea muuta kuin selvi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne mielest\u00e4ni sovi lainkaan siihen oikeudelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa niit\u00e4 nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eli julkisen vallan toiminnan arviointiin. Kaikki inhimillinen toiminta voidaan niin haluttaessa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u201dtaloudellisesti\u201d hy\u00f6tyjen, kustannusten ja riskien kautta. Markkinoiden ymm\u00e4rt\u00e4minen tavaroiden ja palvelujen tarjoamisena yleis\u00f6lle ei kerro paljoakaan markkinoista. Muu kuin taloudellinen toiminta kyet\u00e4\u00e4n tavallisesti erottelemaan ainoastaan julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja yksil\u00f6iden v\u00e4lisiin suhteisiin kuten yhdistystoimintaan ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6 on kuitenkin yht\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen k\u00e4site kuin taloudellinen toiminta ja markkinat. Senkin sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kulttuurista k\u00e4sin ja suojaksi on s\u00e4\u00e4detty Suomessa perustuslain 124 \u00a7.<\/p>\n

Mik\u00e4 ongelma t\u00e4ss\u00e4 nyt sitten on? Juridisten k\u00e4sitteiden ep\u00e4selvyys ja tulkinnanvaraisuus johtavat lain soveltamiseen sellaisissa tilanteissa, joissa niiden ei ole koskaan ajateltukaan tulevan sovellettaviksi. Jos siis joku ottaa tuomioistuimen perustelujen sanat tosissaan, suomalaisen p\u00e4iv\u00e4hoidon, neuvolapalvelujen, perusopetuksen, kaavoituksen, vankeinhoidon ym. palvelujen aika on ohi sellaisena kuin me sen tunnemme. N\u00e4ill\u00e4 aloilla toimii meill\u00e4 tai EU:ssa yksityisi\u00e4 toimijoita ja asiantuntijoita.<\/p>\n

Ep\u00e4selvien oikeudellisten k\u00e4sitteiden synnytt\u00e4minen on sinisilm\u00e4isen lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n ja ep\u00e4analyyttisen oikeustieteen aiheuttama ilmi\u00f6, jonka seuraukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4ht\u00e4viksi. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 voidaan toki havaita, ett\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4t oikeudelliset k\u00e4sitteet halvaannuttavat poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja murtavat yhteiskunnan instituutiot. Halvauksella tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi SOTE- ja maakuntareformia, jonka yhteydess\u00e4 tehdyt poliittiset valinnat estet\u00e4\u00e4n juridiikan eik\u00e4 yhteiskunnallisten vaikutusten analyysin avulla (no my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, on reformissa muitakin vaikeuksia havaittu). Instituutioiden murtamisella tarkoitan verovaroin rahoitettujen julkisten palvelujen muuttamista verovaroin rahoitetuksi \u201dkruunun hyv\u00e4ksym\u00e4ksi\u201d liiketoiminnaksi, joka on vapaan kilpailun irvikuva. Ep\u00e4analyyttisell\u00e4 oikeustieteell\u00e4 tarkoitan yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rryksen sulkemista oikeuden ulkopuolelle ja siirtymist\u00e4 arvopohjaiseen tulkintaan, mik\u00e4 tarkoittaa yksille perusoikeuksien ja toisille markkinoiden etusijaa.<\/p>\n

Kristian Siikavirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opiskelijat\u00f6iden arvioinnin ja opetuksen suunnittelun ym. teht\u00e4vien v\u00e4liss\u00e4 kaivelin esiin Euroopan yleisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen asiassa T\u2014216\/15 (annettu 5.2.2018), jota on k\u00e4ytetty nyt SOTE- ja maakuntareformin kaatamisen v\u00e4lineen\u00e4. Ottamatta kantaa reformeihin kehotan lukemaan tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka perusteluissa on mielest\u00e4ni kummallista teksti\u00e4 ja ihmeellisi\u00e4 ajatuksia. Mainittu tapaus (T-216\/15) koskee Slovakian sairausvakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (health incurance system), jossa toimii kolme […]<\/p>\n","protected":false},"author":57,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-julkisoikeus"],"acf":[],"post_meta":" Julkisoikeus<\/a><\/span><\/span>julkisoikeus<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/57"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":42,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/puntari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}