{"id":60,"date":"2025-02-21T15:29:18","date_gmt":"2025-02-21T13:29:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/?p=60"},"modified":"2025-02-22T11:02:22","modified_gmt":"2025-02-22T09:02:22","slug":"systeemimallinnuksella-lisaa-ymmarrysta-nuorten-hyvinvointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/systeemimallinnuksella-lisaa-ymmarrysta-nuorten-hyvinvointi\/","title":{"rendered":"Systeemimallinnuksella lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 nuorten hyvinvoinnin ja kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edist\u00e4miseksi"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Julkaistu 21.2.2025<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Olemme tehneet Mielihyvin duunissa -hankkeen aikana kaksi politiikkasuositusta Vaasan yliopiston sek\u00e4 Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisty\u00f6n\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen julkaistiin viime vuoden marraskuussa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4foorumi-tapahtuman yhteydess\u00e4 ja toinen 12.2.2025 Pikkuparlamentissa Helsingiss\u00e4 Mielihyvin duunissa -hankkeen<\/a> sek\u00e4 ty\u00f6- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin<\/strong> yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 nuorille kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 -seminaarissa<\/a>. T\u00e4m\u00e4 teksti pohjautuu seminaarissa pit\u00e4m\u00e4\u00e4ni puheeseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Aloitetaan kuitenkin alusta<\/strong><\/h4>\n

Hankkeessa tehty vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi perustuu tulevaisuusorientoituneeseen, kompleksisuustietoiseen ja ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6iseen arviointiprosessiin, jonka olemme toteuttaneet Participatory Systems Mapping<\/a> -menetelm\u00e4ll\u00e4. Politiikkasuositukset pohjautuvat siis laadulliseen, ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6iseen aineistoon, jonka \u2013 samoin kuin koko Mielihyvin duunissa -hankkeen \u2013 keski\u00f6ss\u00e4 on nuorten hyvinvointi, siihen vaikuttavat tekij\u00e4t ja n\u00e4iden tekij\u00f6iden v\u00e4liset yhteydet koulutuksessa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirrytt\u00e4ess\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Participatory Systems Mapping (eli PSM) -menetelm\u00e4 valikoitui k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme siksi, ett\u00e4 t\u00e4llainen osallistava ja melkoisen kehitt\u00e4misorientoitunut arvioinnin toteuttamisen tapa soveltuu erinomaisen hyvin juuri kompleksisten ilmi\u00f6iden kuten nuorten mielen hyvinvoinnin tarkasteluun ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Osallistavan arviointiprosessin toteutus ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn\u00e4<\/strong><\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

J\u00e4rjestimme Vaasan yliopiston tiimin kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 kolme arviointity\u00f6pajaa, joissa keskustelimme nuorten, oppilaitostoimijoiden, sek\u00e4 nuoria ty\u00f6llist\u00e4vien ty\u00f6nantajien edustajien kanssa siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t kunkin ryhm\u00e4n omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tai v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t nuorten hyvinvointia koulu- ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Nuoret luonnollisestikin puhuivat siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat heid\u00e4n omaan hyvinvointiinsa, opettajien ja ty\u00f6nantajien edustajien kanssa keskustelimme puolestaan siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t heid\u00e4n omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vaikuttavat siihen, ett\u00e4 heill\u00e4 on mahdollisuus tukea nuorten hyvinvointia.<\/p>\n

 <\/p>\n

Systeemimallinnuksen keski\u00f6ss\u00e4 hyvinvoiva nuori koulussa ja t\u00f6iss\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Arviointity\u00f6pajojen aineiston analysoinnin lopputuloksena muodostimme systeemimallinnuksen, jonka keski\u00f6ss\u00e4 aivan konkreettisestikin on hyvinvoiva nuori koulussa ja t\u00f6iss\u00e4. Hyvinvoivan nuoren ymp\u00e4rill\u00e4 analyysin tuloksena tunnistettuja ja solmukohdiksi tiivistettyj\u00e4 nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden tekij\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Vihre\u00e4 nuoli kuvassa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhteys on vahvistava, punainen nuoli taas merkitsee heikent\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Yll\u00e4 oleva systeemimallinnuskuva l\u00f6ytyy helmikuun seminaarissa julkaistusta toisesta politiikkasuosituksesta<\/a>. Mallinnus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken ty\u00f6pajoissa tuotetun tiedon nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Eli my\u00f6s silloin kuin keskustelussa on ilmennyt jonkin kuviteltu tilanne, se on sis\u00e4llytetty mallinnukseen. Aineistosta analyysia tehdess\u00e4mme poistimme p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4, ryhmittelimme tekij\u00f6it\u00e4, sijoittelimme niit\u00e4 kokonaisuuksina yksil\u00f6n, yhteis\u00f6jen ja yhteiskunnan tasoille, sek\u00e4 tunnistimme tekij\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 sek\u00e4 niiden tiivistymi\u00e4, joita kutsumme politiikkasuosituksessa nuorten hyvinvoinnin solmukohdiksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi valitsimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallinnuksessa t\u00e4sment\u00e4vi\u00e4 sanoja, kuten kehitt\u00e4v\u00e4 <\/em>palautekulttuuri tai onnistunut<\/em> perehdytys, pyrkien sanoittamaan nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 niiden hyvinvointia vahvistavien ominaisuuksien avulla. Yht\u00e4 lailla on siis totta, ett\u00e4 mik\u00e4li perehdytys ep\u00e4onnistuu<\/em>, ohjeet ovat ep\u00e4selv\u00e4t <\/em>tai tieto ei kulje, <\/em>on n\u00e4ill\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus nuoren hyvinvointiin – vaikka t\u00e4llaisia sanoituksia ei juurikaan systeemimallinnuksesta l\u00f6ydy.<\/p>\n

On siis huomattava, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 systeemimallinnus ei ole nuorten hyvinvointiin vaikuttavien tekij\u00f6iden tilannekuva suomalaisessa yhteiskunnassa, eik\u00e4 sit\u00e4 sellaisena my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule tulkita. Tilannekuvan sijaan kyseess\u00e4 on esitys nuorten hyvinvoinnin ilmi\u00f6\u00f6n vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 ja niiden v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4, joka voi auttaa meit\u00e4 paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mihin tekij\u00f6ihin vaikuttamalla ja millaisiin toimenpiteisiin ryhtym\u00e4ll\u00e4 nuorten hyvinvointia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja koulutuksessa voidaan vahvistaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ensimm\u00e4inen politiikkasuositus ma<\/strong>alaa nuorten hyvinvoinnin ilmi\u00f6lle maisemaa <\/strong><\/h4>\n

Marraskuussa 2024 julkaistussa politiikkasuosituksessa Hyvinvoinnin l\u00e4mp\u00f6ketjut: Kohti nuorten hyvinvointia ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/a> ik\u00e4\u00e4n kuin maalaamme maisemaa sille, mit\u00e4 tarkoitetaan ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 tarkastelulla ja systeemisell\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4, ja miksi nuorten hyvinvointia koulussa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kannattaa t\u00e4llaista l\u00e4ht\u00f6kohdista tarkastella.<\/p>\n

Keskeinen viestimme t\u00e4ss\u00e4 hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 politiikkasuosituksessa on, ett\u00e4 tarvitsemme yksil\u00f6n vastuuttamisen sijaan lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, tahtoa ja taitoa toteuttaa sellaisia yhteiskunta- ja yhteis\u00f6tason toimia, joilla vahvistetaan nuorten osallisuutta ja toimijuutta. T\u00e4llaisten vaikuttavien toimien toteuttamisessa auttaa, mik\u00e4li meill\u00e4 on systeemist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis hyv\u00e4 tunnistaa, ett\u00e4 kompleksiset ilmi\u00f6t, kuten esimerkiksi nuorten mielenterveyskriisi, harvemmin pys\u00e4htyv\u00e4t oman politiikkasektorin, hallinnonalan tai palvelun rajalle. Systeeminen ymm\u00e4rrys tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 mit\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 ja yhteiskunnassa tapahtuu, vaikuttaa my\u00f6s yksil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 siis on, ett\u00e4 jokainen tunnistaa oman roolinsa ja vastuunsa nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja ty\u00f6skentelee sen eteen, ett\u00e4 nuorten osallisuus toteutuu ja toimijuus vahvistuu niin opiskelu- kuin ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4kin, mutta my\u00f6s yhteiskunnassa. On siis ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 nuorilla ei vain ole \u00e4\u00e4ni, jota kuullaan, vaan my\u00f6s aito mahdollisuus vaikuttaa itse\u00e4\u00e4n nyt ja tulevaisuudessa koskeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja valintoihin niin oppilaitoksissa, ty\u00f6paikoilla kuin yhteiskunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossakin. Samalla tulemme kehitt\u00e4neeksi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 meille kaikille.<\/p>\n

 <\/p>\n

Toisessa politiikkasuosituksessa nostetaan esimerkkein\u00e4 esiin kolme hyvinvoinnin solmukohtaa<\/strong><\/h4>\n

Koska edell\u00e4 esitelty systeemimallinnus piirt\u00e4\u00e4 esiin rikkaan kuvan nuorten hyvinvoinnin ilmi\u00f6st\u00e4, olisi kokonaisuuden tiivist\u00e4minen politiikkasuosituksen napakkaan formaattiin mahdoton teht\u00e4v\u00e4. Siksi toisessa politiikkasuosituksessa keskityt\u00e4\u00e4n esimerkinomaisesti kolmeen systeemimallinnuksessa tunnistettuun, yhteis\u00f6tasolle kiinnittyv\u00e4\u00e4n solmukohtaan, joissa riste\u00e4v\u00e4t ja tiivistyv\u00e4t nuorten hyvinvointia vahvistavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Nuorten hyvinvointitekij\u00f6iden esimerkkisolmukohdista ensimm\u00e4inen, eli nuorten yksil\u00f6llisyyden huomiointi<\/strong>, tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 nuorten yksil\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4ntilanteiden, ominaisuuksien ja moninaisten tarpeiden huomioiminen osana opetuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arjen toimintaa on keskeist\u00e4.<\/p>\n

Nuorelle sopiva ty\u00f6<\/strong> puolestaan on solmukohta, johon kietoutuvat hyvinvointia tukevat ty\u00f6paikkojen k\u00e4yt\u00e4nteet, kuten esimerkiksi se, ett\u00e4 tiedonkulku ja toimintatavat ovat ty\u00f6paikoilla selkeit\u00e4, johtaminen oikeudenmukaista, ty\u00f6v\u00e4lineet ovat kunnossa ja ty\u00f6ss\u00e4 on mahdollisuus palautumiseen.<\/p>\n

Kolmas esimerkkisolmukohta eli nuoren toimijuus yhteis\u00f6iss\u00e4<\/strong> tarkoittaa, ett\u00e4 nuorten toimijuutta vahvistavilla toimenpiteill\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 nuorten hyvinvointia. Nuorten toimijuus tarkoittaa yhdenvertaisena ja tasa-arvoisena yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 toimimista, sek\u00e4 mahdollisuuksia vaikuttaa yhteis\u00f6n toimintaan ja sen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Solmukohtien perusteella tekem\u00e4mme politiikkasuositukset voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa on pohjimmiltaan kyse ihmisen\u00e4 ihmiselle olemisesta<\/strong><\/h4>\n

Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala<\/strong> totesi marraskuussa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4foorumin<\/a> paneelikeskustelussa kutakuinkin niin, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 terapeutteja tai yksil\u00f6n mielentaitoja ei riit\u00e4 varmistamaan nuorten hyvinvointia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4li huomiota ja tekoja ei suunnata my\u00f6s ty\u00f6- ja opiskeluel\u00e4m\u00e4n rakenteisiin. T\u00e4st\u00e4 on systeemimallinnuksemme perusteella erinomaisen helppoa olla samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

Suurin osa nuorten hyvinvointiin kouluissa ja ty\u00f6paikoilla vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 ovat pieni\u00e4, mutta hyvin perustavanlaatuisia arjen vuorovaikutukseen ja toimintaan liittyvi\u00e4 asioita. Keskustelimme ty\u00f6pajoissa esimerkiksi riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tiedonkulusta, mahdollisuudesta palautumiseen, selkeist\u00e4 ja johdonmukaisista ohjeista ja toimintatavoista, tervehtimisest\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n arvostavasta ja erilaisuuden hyv\u00e4ksyv\u00e4st\u00e4 vuovaikutuksesta, sallivasta suhtautumisesta virheisiin, sek\u00e4 nuorten tarpeesta tulla n\u00e4hdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.<\/p>\n

Pohjimmiltaan nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa on kyse kaikille inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisen\u00e4 ihmiselle olemisesta. Vaikka mielenterveyden kanssa oireileville nuorille onkin taattava riitt\u00e4v\u00e4t ja oikea-aikaiset mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut, ei nuorten mielen hyvinvointia tueta ainoastaan sote-palveluissa – sit\u00e4 tuetaan yhteis\u00f6iss\u00e4 ja yhteiskunnassa, ty\u00f6paikoilla ja luokkahuoneissa, k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja kahvitiloissa, jokaisessa kohtaamisessa.<\/p>\n

Palataan viel\u00e4 lopuksi lyhyesti oppilaitosesimerkkiin. Jotta opettajilla on aikaa ja mahdollisuuksia nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen, on oppilaitoksissa opettajan osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4, ty\u00f6t\u00e4 ja opintojen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 tarpeen organisoida ja johtaa siten, ett\u00e4 opettajilla on esimerkiksi kiireett\u00f6mi\u00e4 hetki\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iviss\u00e4, mahdollisuus l\u00e4sn\u00e4 tapahtuvaan opetukseen ja riitt\u00e4v\u00e4n pienet ryhm\u00e4koot, jotta opiskelijat on mahdollista oppia tuntemaan. Opettaja tarvitsee my\u00f6s puheeksi ottamisen taitoja niihin hetkiin, kun huolia nuoren jaksamisesta nousee esiin, sek\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 yhteisty\u00f6- ja tukiverkostoja. Lis\u00e4ksi opettajalla on tarpeen olla mahdollisuuksia p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, millaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 nuorilta vaatii. T\u00e4t\u00e4 kaikkea voidaan oppilaitosten arjen ty\u00f6n organisoinnilla ja johtamisella mahdollistaa, sek\u00e4 poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla tukea huolehtimalla toisen asteen ammatillisen koulutuksen riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 resurssoinnista.<\/p>\n

Toivomme lopuksi politiikkasuositusten viestin mukaisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille rutkasti systeemist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 nuorten hyvinvoinnin ja kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollistamiseksi, ty\u00f6- ja opiskeluyhteis\u00f6ihin hyvinvointia vahvistavia rakenteita ja toimintatapoja, sek\u00e4 nuorille vahvaa toimijuutta koulutuksessa, t\u00f6iss\u00e4 ja yhteiskunnassa, koska ei hyvinvointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 teille tehd\u00e4, sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n teid\u00e4n kanssanne.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Rossi, P., Toikkanen, J., & Husso. K. (2024). Hyvinvoinnin l\u00e4mp\u00f6ketjut: Kohti nuorten hyvinvointia ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 [Politiikkasuositus]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-493-441-1<\/a><\/p>\n

Rossi, P., Husso, K., & Toikkanen, J. (2025). Hyvinvoinnin solmukohdat: miten edist\u00e4\u00e4 nuorten hyvinvointia ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 [Politiikkasuositus]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-493-441-1<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja<\/h4>\n

\"\"HTT Paula Rossi ty\u00f6skentelee Vaasan yliopistossa Johtamisen yksik\u00f6ss\u00e4 vanhempana tutkijana. H\u00e4n on vastannut Mielihyvin duunissa -hankkeen ty\u00f6paketista 5 (vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi) ja toteuttanut hankkeen arvioinnin Participatory Systems Mapping -menetelm\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4 projektitutkija Ky\u00f6sti Husson<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 rahoittama Mielihyvin duunissa (Nuorten mielenterveyden tuki ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirrytt\u00e4ess\u00e4) hanke on osa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiv\u00e4lineest\u00e4 (RRF) rahoitettua Suomen Kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelmaa (Mielenterveys ja ty\u00f6kyky ty\u00f6llisyyden ja tuottavuuden edellytyksen\u00e4). Kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisv\u00e4lineest\u00e4 (Next Generation EU).\u00a0Silta Valmennusyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa (09\/2023\u201303\/2025) osatoteuttajina ovat olleet Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6, Mielenterveyden keskusliitto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valo Valmennusyhdistys, Vaasan yliopisto ja V\u00e4est\u00f6liiton Hyvinvointi Oy.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paula Rossi<\/p>\n","protected":false},"author":560,"featured_media":21,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-insights"],"acf":[],"post_meta":" PPG Editorial Team<\/a><\/span><\/span>PPG Insights<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/users\/560"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":73,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/73"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ppginsights\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}