{"id":4,"date":"2019-02-12T19:43:40","date_gmt":"2019-02-12T17:43:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e92eedbbe39e1a2eed11e9a14837849b54fea4fea4"},"modified":"2021-10-21T11:18:28","modified_gmt":"2021-10-21T08:18:28","slug":"varastosta-vanhainkotiin-miten-kova-managerialismi-siirtyi-prosessiteollisuudesta-julkissektorille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/2019\/02\/12\/varastosta-vanhainkotiin-miten-kova-managerialismi-siirtyi-prosessiteollisuudesta-julkissektorille\/","title":{"rendered":"Varastosta vanhainkotiin: Miten kova managerialismi siirtyi prosessiteollisuudesta julkissektorille?"},"content":{"rendered":"
Tapaukset Esperi ja Attendo ovat nyt r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4neet tajuntaamme, miten pahasti asiat voivat menn\u00e4 pieleen, kun perustoimintalogiikat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t. Kun bisneslogiikka ty\u00f6ntyy joka el\u00e4m\u00e4n alueelle, valtiota johdetaan kuin yrityst\u00e4 ja lastentarhoillakin on sodank\u00e4yntioppiin perustuva strategia. Kun tehokkuus, just-on-time ja l\u00f6ys\u00e4t pois -periaate on viety niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 moni organisaatio toimii kuin tehdas, tai pikemminkin iso logistiikkakeskus, toimialasta riippumatta. Kun julkista sektoria on m\u00e4tkitty riitt\u00e4v\u00e4n kauan ja systemaattisesti haukuttu tehottomaksi, runsaasta p\u00e4invastaisesta tutkimusevidenssist\u00e4 (terveydenhuolto, peruskoulu, yliopistot) huolimatta, me alamme v\u00e4hitellen uskoa siihen itsekin.<\/div>\n

Vyyhti on perin sotkuinen. Miten t\u00e4h\u00e4n oikein p\u00e4\u00e4dyttiin?<\/p>\n

Tulin miettineeksi samanlaisia asioita 11 vuotta sitten. Alla vuoden 2008 Sosiologiap\u00e4iville l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ni abstrakti t\u00e4ysin alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan:<\/p>\n

Varastosta vanhainkotiin: Miten kova managerialismi siirtyi prosessiteollisuudesta julkissektorille?<\/strong><\/p>\n

Abstrakti Sosiologiap\u00e4iv\u00e4t 2008, Talouden henki, Lapin yliopisto
\nTy\u00f6ryhm\u00e4 New Public Management ja yhteiskunnalliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t,
\nkoordinaattorit Leena Er\u00e4saari, Eeva Jokinen ja Merja Kinnunen<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n paperin tarkoituksena on kuvata muutamien tutkimusesimerkkien sek\u00e4 organisaatiotutkimuskirjallisuuden avulla, miten managerialismin kovat arvot siirtyiv\u00e4t ja ovat siirtyneet alkuper\u00e4isest\u00e4 kontekstistaan (varastonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4t prosessiteollisuudessa) uudenlaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin (hyvinvointivaltion julkinen sektori). Edelleen paperin tarkoituksena ja tavoitteena on avata ja edist\u00e4\u00e4 keskustelua ja vuoropuhelua yhteiskuntatieteiden ja liiketaloustieteiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Liiketaloustieteiden eri oppiaineista, kuten markkinointi, laskentatoimi ja rahoitus, talousoikeus ja organisaatiot ja johtaminen, erityisesti viimeksi mainittu eli organisaatiotutkimus on yhdistelm\u00e4 sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, psykologiaa ja ty\u00f6n sosiologiaa. Kiinnostuksen kohteena ja kontekstina ovat erilaiset organisaatiot ja usein liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Julkisen ja yksityisen sektorin rajojen edelleen h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 monet liiketaloustieteen tutkijat tutkivat my\u00f6s julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa.<\/p>\n

Tutkimusesimerkkein\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Richard Windischhoferin tutkimusta Suomen vesisektorin privatisoitumispyrkimyksist\u00e4 (Windischhofer, 2007), Timo Hyv\u00f6sen ja Janne J\u00e4rvisen tutkimusta terveydenhuollon taloushallinnon laskentak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 omaa tutkimustani management-terminologian ilmaantumisesta kulttuurilaitosten johtajien ja taiteilijoiden kielen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin (Koivunen, 2003, 2007).<\/p>\n

Kansainv\u00e4list\u00e4 vertailukohtaa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi englantilaisesta tutkimuksesta. Iso-Britanniassa yksityistettiin Margaret Thatcherin kaudella raskaalla k\u00e4dell\u00e4 monia toimialoja, joita valtio oli aikaisemmin hallinnoinut. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on rautatie- ja junaliikenne, jossa nyky\u00e4\u00e4n on mukana useita toimijoita, joiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 ja koordinointi on osoittautunut katastrofaalisen huonoksi. Monet kulttuurilaitokset ovat my\u00f6s l\u00e4pik\u00e4yneet laajoja muutosprosesseja, mm. BBC ja British Library (Harris, 2006, Harris & Wegg-Prosser, 2007).<\/p>\n

N\u00e4iden vaiheiden j\u00e4lkeisess\u00e4 hybriditilanteessa (byrokratian ja markkinatalouden yhteismalli) monet tutkijat, kuten Harris osoittavat byrokratiaan kuuluvien hyvien ominaisuuksien edullisuuden ja sopivuuden julkissektorille. Toisin sanoen, yhteiskunnassa tulee aina olemaan organisaatioita ja laitoksia, jotka eiv\u00e4t voi toimia markkinatalouden ehdoilla. N\u00e4iss\u00e4 organisaatioissa perusbyrokraattinen hallintomalli on usein paras ja toimivin.<\/p>\n

Johtajuus- ja organisaatiotutkimuksen puolella Grint ja Case (1998) ovat verranneet yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja management-ideologioiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 ja kuvanneet er\u00e4\u00e4n 1990-luvun keskeisen management-opin eli business process re-engineering -tekniikka (BPR) takana olevia hyvinkin raakoja periaatteita. Heid\u00e4n mukaansa t\u00e4m\u00e4 amerikkalainen tekniikka oli vastaisku 1980-luvun lopulla hallinneelle japanilaisen \u201cpehme\u00e4mm\u00e4n\u201d laatuajattelun ja kokonaisvaltaisuuden aikakaudelle. Yhdysvaltojen talous oli menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asemiaan Japanille ja tarvittiin riitt\u00e4v\u00e4t kovat menetelm\u00e4t herruuden palauttamiseksi amerikkalaisille yrityksille.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n paperin tarkoituksena on siis keskustella t\u00e4st\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 yritysmaailmasta per\u00e4isin olevien oppien translaatiosta suomalaiseen yhteiskuntaan. T\u00e4m\u00e4n kehityskulun ilmentymi\u00e4 ovat muun muassa New Public Management ja uusi tulosjohtaminen, kilpailuttaminen ja tuottaja-tilaaja-mallit.<\/p>\n

\"hand-2906456_1920.jpeg\"<\/p>\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n

Grint, Keith & Case, Peter (1998): The Violent Rhetoric of re-engineering: Management Consultancy on the Offensive. Journal of Management Studies<\/em>, 35(5), 557-577.<\/p>\n

Harris, Martin (2006): Technology, innovation and post-bureaucracy: the case of the British Library, Journal of Organizational Change Management<\/em>, 19(1): 80-92.<\/p>\n

Harris, Martin & Wegg-Prosser, Viktoria (2007): Post-bureaucracy and the politics of forgetting: The management of change at the BBC, 1991-2002. Journal of Organizational Change Management, 20(3): 290-303.<\/p>\n

Hyv\u00f6nen, Timo & J\u00e4rvinen, Janne (2006): Contract-based budgeting in health care: A study of the institutional processes of accounting change. European Accounting Review<\/em>, 15(1): 3-36.<\/p>\n

Koivunen, Niina (2003): Leadership in Symphony Orchestras. Discursive and Aesthetic Practices. Tampere: Tampere University Press.<\/p>\n

Koivunen, Niina (2007): Taide vastaan talous, Esitys \u201cKulttuuri ja talous\u201d -seminaaarissa, Tampereen yliopisto, Mediakulttuuri, 27.4.2007 (j\u00e4rj. Mikko Lehtonen ja Tarja Rautiainen-Keskustalo).<\/p>\n

Windischhofer, Richard (2007): Municipal Entrepreneurialism and the Commercialization of the Finnish Water Sector<\/em>, Acta Universitatis Tamperensis 1248, Acta electronica 641, Tampere.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tapaukset Esperi ja Attendo ovat nyt r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4neet tajuntaamme, miten pahasti asiat voivat menn\u00e4 pieleen, kun perustoimintalogiikat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t. Kun bisneslogiikka ty\u00f6ntyy joka el\u00e4m\u00e4n alueelle, valtiota johdetaan kuin yrityst\u00e4 ja lastentarhoillakin on sodank\u00e4yntioppiin perustuva strategia. Kun tehokkuus, just-on-time ja l\u00f6ys\u00e4t pois -periaate on viety niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 moni organisaatio toimii kuin tehdas, tai pikemminkin iso logistiikkakeskus, toimialasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":112,"featured_media":21,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Niina Koivunen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/users\/112"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions\/23"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/popupleadership\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}