Uusiin ihmisiin tutustuttaessa vaihdetaan ajatuksia juurista ja kasvukokemuksista. L\u00e4hes 150 vuoden ajan on ajateltu, ett\u00e4 kansamme muodostuu alueellisista heimoista. Topeliaanisten stereotypiat el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 vahvasti alueiden arjessa ja ep\u00e4muodollisissa keskusteluissa. Muun muassa Elis Lagerblad kirjoittaa meist\u00e4 suomalaisista vuoden 1899 Maantiedon oppikirjassaan seuraavasti:<\/p>\n
\u201dSuomalais-ugrilaiset kansat kuuluvat mongolialaiseen rotuun, mutta h\u00e4m\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 ja karjalaisissa on my\u00f6skin germaanilaista ja slaavilaista sekoitusta [\u2026] H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen on luonteeltaan hiljainen ja totinen, hidasajatuksinen ja itsep\u00e4inen; hidas alkamaan, mutta kest\u00e4v\u00e4 jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n [\u2026] Karjalainen on vilkas, avosyd\u00e4minen ja puhelias. H\u00e4n on toimeliaampi, mutta v\u00e4hemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 ylellisyyteen taipuvainen [\u2026] Lappalaiset ovat luonteeltaan hitaita, raskasmielisi\u00e4 ja nyreit\u00e4. Kuitenkin he ovat muukalaisia kohtaan vieraanvaraisia ja perheess\u00e4 vallitsee mit\u00e4 parhain sopusointu.\u201d<\/p>\n
Rodulliset fyysist\u00e4 olemusta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 alleviivaavat kuvaukset tuntuvat oudoilta, kun niit\u00e4 verrataan nykyisiin poliittisesti korrekteihin tapoihin kirjoittaa kansoista ja kansanosista.<\/p>\n
Maakuntia ja kuntia toki esitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4kin alueellisten heimojen elinpiirein\u00e4. Kuntavaalien j\u00e4lkeisiss\u00e4 tunnelmissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt poliittisen voimasuhteen pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin vahvasti pintansa. RKP rulettaa Vaasassa ja Keskustapuolue Kokkolassa.<\/p>\n
Yleisradio paikallistaa l\u00e4hetyksens\u00e4 ja uutistarjontansa. Vain noin 100 kilometrin siirtyminen johonkin toiseen suuntaan l\u00e4ht\u00f6sijainnista vie usein toiseen maakuntaan \u2013 uuteen paikalliseen todellisuuteen \u2013 miss\u00e4 \u00e4\u00e4ness\u00e4 ovat toiset kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, paikalliset julkkikset ja maakunnalliset vaikuttajat. Siirtym\u00e4n my\u00f6t\u00e4 murre todenn\u00e4k\u00f6isesti vaihtuu ja sanojen merkitys saattaa muuttua. Stadissa raitiovaunu on spora, Mansessa j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mink\u00e4laisen lempinimen se lopulta saa kansan suussa.<\/p>\n
Globalisaatiosta on kirjoitettu jo 1970-luvulta l\u00e4htien, mutta ihmiset asettuvat ja sovittavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 edelleen ymm\u00e4rrett\u00e4viin elinpiireihin. Aikoina, jolloin matkailu oli luksusta eik\u00e4 arkea, muista kulttuureista ja suurkaupungeista luettiin l\u00e4hinn\u00e4 koulukirjoista ja lehdist\u00e4. Tiedon puutetta ja omakohtaisia kokemuksia korvattiin laittamalla teksteihin sopivasti v\u00e4rikyn\u00e4\u00e4. Stereotypiat luovat kiinnostavia kontrasteja. Matkailun ja siirtolaisuuden vieh\u00e4tys perustuu pitk\u00e4lti toiseudun uteliaaseen kohtaamiseen.<\/p>\n
Hanna Favorin kertoo Maantieteen oppikirjassaan vuodelta 1923, ett\u00e4 \u201dLontoo on oikeastaan ryhm\u00e4 eri-ik\u00e4isi\u00e4 ja erin\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kaupunkeja. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin suunnattoman suuri mehil\u00e4ispes\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 vilkkainta toimintaa [\u2026 Manchesterissa] Kun astut johonkin suureen tehtaaseen, kohtaa korvasi h\u00f6yrykoneen puhkina ja m\u00e4nt\u00e4in jyskyv\u00e4 k\u00e4ynti. \u201d<\/p>\n
Historian mietiskelev\u00e4 kohtaaminen osoittaa, ett\u00e4 paikallisuuden taikapiiri muodostaa identiteettirakenteita yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n voiman. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n niin aikaa, vaihtuvia hallitsijoita, mielivaltaisia instituutioita, sotia kuin megatrendej\u00e4kin. Veljeskansamme Viro on t\u00e4st\u00e4 vallan oivallinen esimerkki.<\/p>\n
Maamme hallintoa avauskappaleessa esitelty Lagerblad kuvaa n\u00e4in: \u201dSuomen suurruhtinaskunta on valtio, jolla on sis\u00e4llinen itsehallinto, mutta joka on erottamattomasti yhdistetty Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan. Ven\u00e4j\u00e4n keisari on samalla Suomen suurruhtinas [\u2026] Paikallista hallintoa varten on maamme jaettu 8:aan l\u00e4\u00e4niin, joita hallitsee kutakin kuvern\u00f6\u00f6ri; kirkollista hallintoa varten 4:\u00e4\u00e4n hiippakuntaan, kutakin johtaa piispa.\u201d<\/p>\n
Popul\u00e4\u00e4rikulttuurin my\u00f6t\u00e4 katsomme samoja elokuvia ja kuuntelemme samoja b\u00e4ndej\u00e4. Liikkuvuuteen perustuvassa maailmassa aikaa vietet\u00e4\u00e4n useammilla paikkakunnilla. Ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muutetaan ulkomaille ja harrastukset johdattelevat etsim\u00e4\u00e4n el\u00e4myksi\u00e4 mit\u00e4 eksoottisimpiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten alueellisiin heimoihin perustuva ajattelu vaikuttaa koko lailla p\u00f6lyttyneelt\u00e4.<\/p>\n
Onko paikallisuuden taikapiiri murtumassa? Vaikuttaa pikemminkin silt\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kulttuurinen ja sosiaalinen vaihdanta yll\u00e4tt\u00e4en vahvistaa paikallisen taikapiirin identiteettirakenteita \u2013 mik\u00e4li t\u00e4lle kehitykselle vain osataan ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n antaa mahdollisuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusiin ihmisiin tutustuttaessa vaihdetaan ajatuksia juurista ja kasvukokemuksista. L\u00e4hes 150 vuoden ajan on ajateltu, ett\u00e4 kansamme muodostuu alueellisista heimoista. Topeliaanisten stereotypiat el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 vahvasti alueiden arjessa ja ep\u00e4muodollisissa keskusteluissa. Muun muassa Elis Lagerblad kirjoittaa meist\u00e4 suomalaisista vuoden 1899 Maantiedon oppikirjassaan seuraavasti: \u201dSuomalais-ugrilaiset kansat kuuluvat mongolialaiseen rotuun, mutta h\u00e4m\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 ja karjalaisissa on my\u00f6skin germaanilaista ja slaavilaista […]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":78,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-77","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"