{"id":6,"date":"2019-10-14T14:14:50","date_gmt":"2019-10-14T11:14:50","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e9ee73d6c1dce2ee7311e9a02c19b3e5d4b05eb05e"},"modified":"2020-02-28T10:16:12","modified_gmt":"2020-02-28T08:16:12","slug":"maantieteelle-me-emme-voi-mitaan-etteka-te-voi-sille-mitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/2019\/10\/14\/maantieteelle-me-emme-voi-mitaan-etteka-te-voi-sille-mitaan\/","title":{"rendered":"\u201dMaantieteelle me emme voi mit\u00e4\u00e4n, ettek\u00e4 te voi sille mit\u00e4\u00e4n\u201d"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Otsikon mukaisella tunnetulla lausahduksella Stalin opettaa J. K. Paasikivelle geopoliittisia realiteetteja Moskovassa l\u00e4hes tarkalleen 80 vuotta sitten lokakuussa. Suomen tulevaisuuden ulkopolitiikkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n maksiimin sijaan mielenkiintoni kohdistuu sanan \u2019maantiede\u2019 k\u00e4ytt\u00f6yhteyteen. Se aukeaa viuhkamaisesti pit\u00e4en sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa kulttuuripiirej\u00e4, pakolaisuutta sek\u00e4 rajan tematiikkaa. K\u00e4ynniss\u00e4 olevat Pohjois-Syyrian tapahtumat vaikuttavat ajallisesta et\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta sopivan yh\u00e4kin esimerkiksi maantieteellisten tekij\u00f6iden v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/div>\n<p>Maantieteess\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 tarkastellaan ajan ja tilan tahdistamina ilmi\u00f6kimppuina.<\/p>\n<p>Joskus vaikeaselkoisia asioita yksinkertaistetaan, kun maata luetaan kirjaimellisesti. Maantiede ja maantieto ovat eri asioita, toinen on akateeminen tieteenala ja toisella tarkoitetaan peruskoulutasoista ensyklopedista tietoa esimerkiksi valtioiden p\u00e4\u00e4kaupungeista. Samankaltaista ensyklopedista ajattelua edustaa niin kutsuttu aluemaantieteellinen kaava. Siin\u00e4 tarkasteltavaksi valitaan jokin hallinnollinen alue, joka k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti aina geologiasta ideologiaan saakka. T\u00e4m\u00e4n tyyppinen tieteelliseen (naiiviin) realismiin pohjaava inventoiva ajattelu korostaa havainnon yksiselitteisen objektiivista luonnetta.<\/p>\n<p>Yleissivist\u00e4v\u00e4lle aluemaantieteelliselle tiedolle on yh\u00e4kin tarvetta vaikkapa peruskoulun ja lukion opetuksessa, mutta ei yliopistojen oppiaineissa.<\/p>\n<p>Akateemista maantiedett\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee tieteenalan sis\u00e4isen dualismi: luonnonmaantieteilij\u00e4t tutkivat ilmastoa, vesist\u00f6j\u00e4 ja maanpinnan muotoja. Yhteiskuntamaantieteilij\u00e4t puolestaan kohdistavat katseensa ihmistoimintoihin, kuten asumiseen, hallintoon, elinkeinoihin ja liikkumiseen. Kulttuurinen valveutuneisuus on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 ihmismaantieteen teema.<\/p>\n<p>Riippakiven\u00e4kin pidetyst\u00e4 kahtiajaosta on tieteenalalle hy\u00f6ty\u00e4. Moni\u00e4\u00e4ninen yhteiskunta tuntuu kaipaavan holistisempia n\u00e4k\u00f6kulmia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen k\u00e4sitteellist\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 niin luonnontieteellist\u00e4 kuin ihmistieteellist\u00e4 tarkastelutapaa. T\u00e4m\u00e4 on kytkett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s maantieteenalan vanhempiin humanistisiin (jopa geosofisiin) keskusteluihin maapallosta ihmiskunnan kotipaikkana.<\/p>\n<p>Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 pehme\u00e4lt\u00e4 vaikuttavat kotipaikka-teemat saattavat pian olla enemm\u00e4n kuin ajankohtaisia. Parasta aikaa kehitell\u00e4\u00e4n kuumeisesti teknologioita, jotka mahdollistavat pidemm\u00e4t avaruuslennot sek\u00e4 ensimm\u00e4iset Maan ulkopuoliset siirtokunnat.<\/p>\n<p>Seitsem\u00e4n kappaleen mittaisen aasinsillan j\u00e4lkeen saavutaan 1930-luvun Moskovasta 2010-luvun Vaasaan. Pys\u00e4hdyn toteamaan, ett\u00e4 aluetieteilij\u00e4t ovat usein pohjakoulutukseltaan maantieteilij\u00f6it\u00e4 tai hallintotieteilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Aluetiede on maantiedett\u00e4, koska tarkasteltavat ilmi\u00f6t ovat tilav\u00e4litteisi\u00e4.<\/p>\n<p>Sikisikin se on sit\u00e4, ett\u00e4 vain hyvin harvoja teemoja voidaan tarkastella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, kulttuureista ja paikoista irrallisina asioina. Maanpinnalla sijaitsevien rakenteiden ja instituutioiden alueellinen vaihtelu tekev\u00e4t aluetieteest\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntatiedett\u00e4. Niin Vaasan yliopistossa kuin Tampereellakin aluetiede asettuu osaksi hallintotieteit\u00e4. Kaupungit, kunnat ja maakunnat ovat alueellisesti j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 organisaatioita, jotka ilment\u00e4v\u00e4t taloudellisia ja poliittisia voimasuhteita. Ne ovat my\u00f6s kansalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 alueyhteis\u00f6j\u00e4 ja identiteettien kiinnekohtia.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 on suuri ilo ja kunnia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 43. Maantieteen p\u00e4iv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Vaasan yliopiston merellisell\u00e4 kampuksella 24.-25.10. J\u00e4rjestysvuoro kiert\u00e4\u00e4 vuosittain kuudessa eri maantieteen tutkimuksen ja opetuksen yksik\u00f6ss\u00e4. Edelliset j\u00e4rjestysvuorot lankesivat meille vuosina 2013, 2007 ja 2001. Viime vuonna j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 organisaatio oli geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingiss\u00e4. Ensi vuonna kapula siirtyy Ouluun totuttua kaavaa noudattaen.<\/p>\n<p>P\u00e4ivien teemaksi valittiin Paikan voima (The power of place). Paikat nostavat polttopisteeseen muutoin pimentoon j\u00e4\u00e4vi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, kuten kulttuurisen identiteetin tai eriarvoisuuden. Euroopassa ihmetell\u00e4\u00e4n, millaiseen poliittisesti m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4\u00e4n yhteiseen tulevaisuuteen kansallisvaltiot asettuvat. Samalla kun paikat erottavat, ne my\u00f6s kiinnitt\u00e4v\u00e4t saaden ihmiset toimimaan yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien eteen.<\/p>\n<p>Tervetuloa Tervahovi-rakennukseen kuuntelemaan mielenkiintoisia key note -puhujia: professori Ares Kalandides, Manchester Metropolitan University, apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopisto ja professori Jukka K\u00e4yhk\u00f6 Turun yliopisto. Tarjolla on kuultavaa ja puntaroitavaa 58 ty\u00f6ryhm\u00e4esityksen muodossa 14 erillisess\u00e4 teemaryhm\u00e4ss\u00e4. Maantieteen p\u00e4ivien sivuille p\u00e4\u00e4set suoraan alla olevasta linkist\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtpvaasa\/\">https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtpvaasa\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Otsikon mukaisella tunnetulla lausahduksella Stalin opettaa J. K. Paasikivelle geopoliittisia realiteetteja Moskovassa l\u00e4hes tarkalleen 80 vuotta sitten lokakuussa. Suomen tulevaisuuden ulkopolitiikkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n maksiimin sijaan mielenkiintoni kohdistuu sanan \u2019maantiede\u2019 k\u00e4ytt\u00f6yhteyteen. Se aukeaa viuhkamaisesti pit\u00e4en sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa kulttuuripiirej\u00e4, pakolaisuutta sek\u00e4 rajan tematiikkaa. K\u00e4ynniss\u00e4 olevat Pohjois-Syyrian tapahtumat vaikuttavat ajallisesta et\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta sopivan yh\u00e4kin esimerkiksi maantieteellisten tekij\u00f6iden v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/author\/illuoto\/\">Ilkka Luoto<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/2019\/10\/14\/maantieteelle-me-emme-voi-mitaan-etteka-te-voi-sille-mitaan\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2019-10-14T14:14:50+03:00\">14.10.2019<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}