Miten ihmisyhteis\u00f6j\u00e4 johdetaan suurten siirtymien keskell\u00e4 ja millaisella viisaudella? Kysymys on hyvinkin ajankohtainen sek\u00e4 kaikin puolin ikiaikainen. Onko v\u00e4kev\u00e4lle ajattelulle sijaa laumojen vakuuttelussa? \u201dJokainen ajattelija on toisinajattelija. Ne ovat synonyymej\u00e4. Eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole y\u00f6sijaa, miss\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d, kuten Pentti Linkola (1932-2020) kyn\u00e4ili aikoinaan 30 vuotta sitten.<\/p>\n
Alueiden v\u00e4est\u00f6t, luonnonvarat ja elinkeinot poikkeavat toisistaan. Vaikka murrokset ja siirtym\u00e4t vaikuttavat laajasti, ne saavat lopullisen ilmiasunsa paikallisina variaatioina. Ihmiskuntana olemme ik\u00e4\u00e4n kuin samaa iloista joukkoa, mutta emme kuitenkaan ole tiukassa paikassa. Kas, tuolla on ylenpalttista vaurautta, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maallinen mammona ei her\u00e4t\u00e4 samanlaisia tunteita, mutta asioista sovitaan yhdess\u00e4 puntaroiden. Me olemme me, ja niinp\u00e4 luotamme omiin j\u00e4rjestelmiimme sek\u00e4 tapoihimme rakentaa luottamusta, turvallisuutta ja perhesiteit\u00e4.<\/p>\n
Toiset alueet kest\u00e4v\u00e4t muutoksia paremmin kuin toiset. Yhteiskuntien hallinto on paikallistunutta, jolloin my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat luonnonolosuhteisiin, yhteiskuntarakenteeseen, valtion, osavaltion tai kunnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kuin my\u00f6s julkilausumattomiin kulttuurisiin toimintatapoihin.<\/p>\n
Luonto, kulttuuri, politiikka ja teknologia ovat t\u00e4m\u00e4n kertomuksen kumpupilvi\u00e4. Niiden v\u00e4liss\u00e4 joutsenet liihottavat valkoisia siipi\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 parven k\u00e4rjess\u00e4, yksin\u00e4inen musta joutsen puskee keltaista nokkaansa vastatuuleen. Koronapandemia sopii hyvin Nassim N. Talebin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ksi mustaksi joutseneksi. Sill\u00e4 tarkoitetaan eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtumaa. Musta joutsen joutuu kohtaamaan ainakin nelj\u00e4 ylipaikallisen ja paikallisen suhteistoja m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4rintamaa matkansa aikana: 1) eriarvoisuuden kasvu, 2) ilmastonmuutoksen eteneminen, 3) syvenev\u00e4 digitalisaatio ja 4) siirtolaisuus.<\/p>\n
Poikkeusolosuhteissa haavoittuvassa asemassa olevien asema on entist\u00e4kin haavoittuvampi, jolloin eriarvoisuus kasvaa. Etuoikeutetuilla on varaa erist\u00e4yty\u00e4, ostaa palveluja tai paeta riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa he asuvatkaan. Slummien asukkailla ei ole juurikaan vaihtoehtoja. Vaarana on, ett\u00e4 protektionismi ja nurkkakuntaisuus kukkivat tulevaisuudessa kaikissa mahdollisissa v\u00e4reiss\u00e4.<\/p>\n
Liikkuminen, kulutus ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 ja fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt. Pandemia leikkaa hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 hidastaen ilmastonmuutosta. Etenkin digitalisaatio on ottanut lis\u00e4\u00e4 kierroksia et\u00e4ilyn my\u00f6t\u00e4. Positiivisena seurauksena syntyy yrityksi\u00e4, joiden tuotteet ja palvelut perustuvat kokonaan uuteen, ehk\u00e4p\u00e4 juuri v\u00e4h\u00e4hiiliseen liiketoimintamalliin. Pandemian p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteet ovat monien kohdalla muuttuneet. Heti kun rajoitukset poistuvat, ihmiset l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle ripe\u00e4sti etsim\u00e4\u00e4n paremman el\u00e4m\u00e4n ev\u00e4it\u00e4. Siirtolaisuus- ja pakolaisuusaallot imev\u00e4t mukaan kokonaan uusia ihmisryhmi\u00e4.<\/p>\n
Miten alueiden hierarkkiset ja taloudelliset peliasetelmat muuttuvat, jos muuttuvatkaan?<\/p>\n
Juuri nyt kaupungit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin haavoittuvilta. Urbaani ylimielisyys on karissut, kun aikaa on tapettu k\u00e4rvistelevien kortteleiden k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Maaseutu on osoittanut, ett\u00e4 siell\u00e4 on paremmat mahdollisuudet selviytymiseen kriisien aikana. Keskittyneen ja hajautuneen v\u00e4est\u00f6n v\u00e4liset edut ja haitat n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti. Jos peli menisi niin sanotusti oikein rumaksi, omavaraisuus uusiutuvan energian, veden, puhtaan ilman ja ruoan suhteen olisi selviytymisen kannalta ratkaisevaa.<\/p>\n
Globaalimuutosta johdetaan omien joukkojen keskell\u00e4 luottamukseen perustuen kuin Tuntemattoman v\u00e4nrikki Koskela konsanaan. Pandemia on osoittanut, ett\u00e4 ylikansalliset organisaatiot eiv\u00e4t kykene johtajuuteen todellisten kriisien iskiess\u00e4. Euroopan unionin j\u00e4senmaat keskittyiv\u00e4t yhteen hiileen puhaltamisen sijasta huolehtimaan omista kansalaisistaan.<\/p>\n
Alun linkolalaisiin pohdiskeleviin teemoihin palatakseni, kun toivon kipin\u00e4t hiipuvat pimenev\u00e4n illan pehme\u00e4\u00e4n vaippaan ja todellinen h\u00e4t\u00e4 iskee, suomalaisesta sikiytyy taitava itsens\u00e4 johtaja, havukka-ahon ajattelija, kanervantuoksuinen sissip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka pakenee maaseudulle, mielell\u00e4\u00e4n syv\u00e4lle mets\u00e4\u00e4n suuren kuusen juurelle. Mutta vain hetkeksi, sill\u00e4 kohta h\u00e4n jo tapaa toisen samanlaisen hengenheimolaisen heti viereisen kuusen juurelta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Miten ihmisyhteis\u00f6j\u00e4 johdetaan suurten siirtymien keskell\u00e4 ja millaisella viisaudella? Kysymys on hyvinkin ajankohtainen sek\u00e4 kaikin puolin ikiaikainen. Onko v\u00e4kev\u00e4lle ajattelulle sijaa laumojen vakuuttelussa? \u201dJokainen ajattelija on toisinajattelija. Ne ovat synonyymej\u00e4. Eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole y\u00f6sijaa, miss\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d, kuten Pentti Linkola (1932-2020) kyn\u00e4ili aikoinaan 30 vuotta sitten. Alueiden v\u00e4est\u00f6t, luonnonvarat ja elinkeinot poikkeavat toisistaan. Vaikka murrokset ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":46,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-43","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"