{"id":14,"date":"2018-05-21T11:55:14","date_gmt":"2018-05-21T08:55:14","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e85cd4ad8c67025cd411e8a6ba4dbdf695da81da81"},"modified":"2020-02-28T10:16:12","modified_gmt":"2020-02-28T08:16:12","slug":"tienoo-on-viipyva-laajuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/2018\/05\/21\/tienoo-on-viipyva-laajuus\/","title":{"rendered":"Tienoo on viipyv\u00e4 laajuus"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Aloittelevat hallintotieteilij\u00e4t kohtaavat syksyisin tukuittain uusia k\u00e4sitteit\u00e4, joita m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n professorien ja lehtorien tuttavallisella opastuksella. Oman alan terminologia on kuin ty\u00f6kalupakki. Ty\u00f6kalujen sujuva k\u00e4ytt\u00f6 mahdollistaa kommunikaation sek\u00e4 tieteenalan kehittymisen. Monet itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t sanat k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kummallisesti, kun niit\u00e4 maistelee tarkemmin. Aluetieteess\u00e4 tieteenalan ytimen ulkokeh\u00e4ll\u00e4 olevia sanoja ovat esimerkiksi \u2019seutu\u2019 ja \u2019tienoo\u2019.<\/div>\n<p>Aikanaan niin kutsutut seutukaavaliitot olivat lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 kuntayhtymi\u00e4, joiden toimenkuvaan kuului aluesuunnittelu. Sittemmin seutukaavaliittojen teht\u00e4v\u00e4t siirtyiv\u00e4t maakunnille (1993) ja seutukaavoista tuli maakuntakaavoja. Yh\u00e4kin \u2019seutu\u2019 esiintyy osana seutukunnan k\u00e4sitett\u00e4. Seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia kokonaisuuksia saman maakunnan sis\u00e4ll\u00e4. Niill\u00e4 on siten virallinen status aluepoliittisten tukialueiden perusyksikk\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 osana Euroopan unionin aluejakotasoa LAU 1.<\/p>\n<p>Parhaiten tunnettu seutujohdannainen on tietenkin Vantaan Seutula (Sj\u00f6skog). Irwin Goodman (1966) nosti sen osaksi kansallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 paikannimist\u00f6\u00e4 laulaessaan, <em>well, autolla Kanarian saarille eli Seutulan lentokentt\u00e4ty\u00f6maalle<\/em>.<\/p>\n<p>Mutta mit\u00e4 ihminen tarkoittaa, kun h\u00e4n kertoo olevansa kotoisin Rauman seudulta tai p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta? Onko h\u00e4n silloin enemm\u00e4n kuin raumalainen? Tai h\u00e4pe\u00e4\u00e4k\u00f6 joku mahdollisesti espoolaisuuttaan?<\/p>\n<p>Harva ilmoittaa olevansa kotoisin Vaasan <em>tienoolta<\/em>.<\/p>\n<p>Niin seutu kuin tienookin ovat aluetta huomattavasti huokoisempia k\u00e4sitteit\u00e4. Ne ovat sympaattisesti rustiikkisen utuisia. Joukkoliikenne seutuliikenteen\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 matka vie kaupungin rajoille ja viel\u00e4 pidemm\u00e4llekin.<\/p>\n<p>Nykysuomen sanakirjan mukaan \u2019tienoo\u2019 on seutu, seutukunta, l\u00e4hist\u00f6 tai jokin paikka l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ineen. Etymologisessa sanakirjassa puolestaan arvellaan, ett\u00e4 tienoolla viitataan tien oheiseen maisemallisuuteen.<\/p>\n<p>Tienoo on siis maantieteellisesti ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llinen, vailla tarkkaa sijaintia tai nimist\u00f6llisi\u00e4 kiinnikkeit\u00e4. Tienoo avartaa, antaa vapauksia ja tuoksuu pientareiden maitohorsmalle. Siin\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4nlaisesti filosofista klangia.<\/p>\n<p>Martin Heidegger rakentaa opettajan, tutkijan ja oppineen v\u00e4lisen dialogin. Edell\u00e4 mainitut k\u00e4velev\u00e4t pimenev\u00e4ss\u00e4 maisemassa ja keskustelevat, kuinka tienoo (saks. Gegnet, eng. that-which-regions) on mietiskelev\u00e4n ajattelun tapahtumahorisontti, joka asettuu tienoota tarkastelevan olemukseen.<\/p>\n<p>Tie ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole suora reitti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, vaan edustaa ajattelun kehyst\u00e4, jonka peltotiet\u00e4 reunustama avaruus kulkijalle tarjoaa. Oleminen on pakotonta ja maaseudun kohtaavaa seesteist\u00e4 avoimuutta. Pian opettaja sanookin, ett\u00e4 \u201dtienoo on viipyv\u00e4 laajuus, joka avautuu kooten kaiken yhteen niin, ett\u00e4 avoimuus on siin\u00e4 pit\u00e4nyt ja kest\u00e4nyt antaen kaiken tulla n\u00e4kyviin tyyneydess\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aloittelevat hallintotieteilij\u00e4t kohtaavat syksyisin tukuittain uusia k\u00e4sitteit\u00e4, joita m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n professorien ja lehtorien tuttavallisella opastuksella. Oman alan terminologia on kuin ty\u00f6kalupakki. Ty\u00f6kalujen sujuva k\u00e4ytt\u00f6 mahdollistaa kommunikaation sek\u00e4 tieteenalan kehittymisen. Monet itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t sanat k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kummallisesti, kun niit\u00e4 maistelee tarkemmin. Aluetieteess\u00e4 tieteenalan ytimen ulkokeh\u00e4ll\u00e4 olevia sanoja ovat esimerkiksi \u2019seutu\u2019 ja \u2019tienoo\u2019. Aikanaan niin kutsutut seutukaavaliitot olivat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/author\/illuoto\/\">Ilkka Luoto<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/2018\/05\/21\/tienoo-on-viipyva-laajuus\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2018-05-21T11:55:14+03:00\">21.05.2018<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":30,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}